- Talous
- Miten seuraavat asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet:
- Ilman taloudellista kasvua ei työllisyystilannetta voida parantaa
- Talouden ideologiat
- Verotus
- Korkea tulovero vähentää työhalujani
- Tehokkain tapa ehkäistä veronkiertoa on pitää veroprosentit alhaisina ja verotus yksinkertaisena
- Jos veroja alennettaisiin, olisin valmis luopumaan joistakin valtiolta ja kunnilta saamistani palveluista
- Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja
- Verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa
- Veronalennukset olisivat epäsolidaarisia nykyisessä taloustilanteessa, koska niistä hyötyisivät pääasiassa keski- ja hyvätuloiset
- Vaikka verotus Suomessa kiristyisikin hieman nykytasoltaan, se ei aiheuttaisi merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille
- Verotusta pitäisi alentaa, etteivät osaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Suurituloisten kireämpi palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Verotuksen kautta tasataan liian paljon väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennukset lisäisivät verotuloja, kun taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroa tulisi:
- Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus
- Yhteisöverotus (yritysten tulovero)
- Pääomatulojen verotus
- Perintö- ja lahjaverotus
- Kiinteistöverotus
- Energia- ja polttoaineverotus
- Alkoholiverotus
- Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta)
- Ruuan arvonlisäverotus
- Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan
- Kuinka tärkeä asia oman kuntasi kunnallisveron taso sinulle henkilökohtaisesti on?
- Entä mitä mieltä olet kunnallisverotuksen tasosta omassa kunnassasi suhteessa palvelutasoon (palveluiden määrä ja laatu)?
- Muuttaisitteko nykyistä verojärjestelmäämme jollakin tavoin seuraavien veromuotojen osalta?
- Veroa tulisi... Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan
- Veroa tulisi... Ruuan arvonlisäverotus
- Veroa tulisi... Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta)
- Veroa tulisi... Alkoholiverotus
- Veroa tulisi... Energia- ja polttoaineverotus
- Veroa tulisi... Kiinteistöverotus
- Veroa tulisi... Perintö- ja lahjaverotus
- Veroa tulisi... Pääomatulojen verotus
- Veroa tulisi... Yhteisöverotus (yritysten tulovero)
- Veroa tulisi... Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus
- Verotuksen tulee nykyistä voimakkaammin kannustaa yrittäjiä kasvattamaan yritystään ja luomaan uusia työpaikkoja maahamme
- Muuttaisitteko nykyisessä verojärjestelmässämme:
- Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus, veroa tulisi...
- Yhteisöverotus (yritysten tulovero), veroa tulisi...
- Pääomatulojen verotus, veroa tulisi...
- Perintö- ja lahjaverotus, veroa tulisi...
- Kiinteistöverotus, veroa tulisi...
- Energia- ja polttoaineverotus, veroa tulisi...
- Alkoholiverotus, veroa tulisi...
- Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta), veroa tulisi...
- Ruuan arvonlisäverotus, veroa tulisi...
- Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan, veroa tulisi...
- Perintöverosta tulisi luopua Suomessa kokonaan
- Suomen pitäisi osallistua nykyistä voimakkaammin kansainväliseen verokilpailuun ja alentaa niin palkka-, yritys- kuin pääomaverotustaankin tuntuvasti
- On oikein, että Suomeen houkutellut ulkomaalaiset huippuosaajat maksavat pienempää tuloveroa kuin tavalliset suomalaiset
- Miten seuraavat veropoliittiset väitteet ja uudistusehdotukset vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi
- Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta
- Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen
- Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain
- Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille
- Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden
- Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmukaisesti
- Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään
- Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille
- Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon
- Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista
- Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia
- Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle
- Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella
- Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä
- Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seurauksena
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä
- Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi
- Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta
- Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen
- Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain
- Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille
- Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden
- Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmukaisesti
- Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään
- Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille
- Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon
- Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista
- Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia
- Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle
- Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella
- Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä
- Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seurauksena
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä
- Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta
- Koronakriisi
- Vaikka hallituksen toimet koronavirusepidemian torjumiseksi ovat poikkeuksellisen järeitä, annan niille täyden tukeni
- THL:n ja muiden terveysviranomaisten antama tieto on luotettavaa
- Toivon, että koronavirusepidemia on alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen ja matkustaminen vähenisivät pysyvästi
- Yrittäjyys
- Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta
- Suomalaisten yritysten menestys ja voitot hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa
- Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että 'vain hullu' ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi
- Ei ole mitään syytä, miksi yrittäjiä pitäisi verottaa kevyemmin kuin palkansaajia
- Yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso
- Näkemyksiä yrittämisestä:
- Yrittäminen tarjoaa hyvät mahdollisuudet vaurastumiseen
- Yrittäjän työ on itsenäistä ja vapaata
- Yrittäjän työ on mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa
- Koen henkilökohtaisesti yrittäjäksi ryhtymisen houkuttelevaksi
- En ole koskaan vakavissani harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä
- Yrittäjä joutuu usein tekemään ylipitkiä työpäiviä ja työskentelemään ilman lomia
- Yrittämiseen liittyy liian suuria taloudellisia riskejä
- Yrittäjän ei ole sen vapaampi kuin palkansaaja, 'pomojen' tilalla vain ovat asiakkaat
- Yrittämiseen liittyvä byrokratia on huomattava este yrittäjäksi ryhtymiselle
- Yrittäjä on taloudellisesti turvaton ja vailla yhteiskunnan (sosiaali)turvaa
- Yrittäjänä toimiminen vie helposti koko elämän, perheelle eikä muuhun ei jää aikaa
- Yrittäjänä voi toteuttaa itseään ja omaa osaamistaan kaikkein parhaiten
- Verotus ja muut lakisääteiset maksut ovat yrittäjillä kohtuuttoman korkeita
- Ammattiliittojen vaatimukset vaikeuttavat yrittäjän toimintaa liiaksi
- Monen yrittäjän menestys perustuu vilppiin, kuten verojen ja lakien kiertämiseen
- Yrittäjäksi ryhdytään usein liian heppoisin perustein ja epärealistisin odotuksin
- Suomalaisia tulisi kannustaa uusien yritysten perustamiseen jo työllisyyssyistä
- Vaikka yrittäjissä on 'koijareita', valtaenemmistö on vastuullisia ja työteliäitä
- Yrittäjänä menestyminen edellyttää sellaisia taitoja, joita useimmilla ei ole
- Suomen talous tarvitsisi kipeästi paljon uusia pienyrityksiä
- Uudet työpaikat syntyvät nykyisin paljolti vain pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
- Yrittäjiä suositaan yhteiskunnassamme liikaa
- Yrittäjän toimintavapautta rajoitetaan maassamme liikaa
- Moni yrittäjä ei tee itse juuri mitään, vaan vain elää toisten työllä
- Nyky-Suomessa pienyrittäjät ovat useammin pienituloisia kuin palkansaajia
- Se, että sosialistiset maat alkavat sallia yksityistä yritystoimintaa, osoittaa vapaan yrittäjyyden välttämättömäksi kaikissa yhteiskunnissa
- Omistajuus
- Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille
- Valtion omistamilla yrityksillä tulee olla yksityisiä yrityksiä suurempi yhteiskunnallinen vastuu
- Omistajuutta pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, sillä ilman omistajia ei olisi yritysten tarjoamia työpaikkoja
- Venäläisten kasvava omistus Suomessa on huolestuttavaa
- Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti
- Suomalaisyritysten kotimaisen omistuksen edellytyksiä tulisi parantaa
- Suomalaisten ja ruotsalaisten suuryritysten keskinäinen fuusioituminen on oikea kehitystie yritystemme kilpailuaseman vahvistamiseksi
- Vaikka osakesijoittamisessa on omat riskinsä, se tarjoaa erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta
- Ulkomaista omistusta pitäisi rajoittaa maassamme
- Koska suomalaiset yritykset ovat kansainvälisesti pieniä, niitä on pakko yhdistää suuremmiksi yksiköiksi, jotta ne ylipäätään voisivat säilyä hengissä tulevaisuudessa kansainvälisillä markkinoilla
- Ulkomaalaisten oikeutta omistaa maata, metsää, kiinteistöjä ja osakkeita Suomessa tulisi nykyisestään laajentaa
- Valtionyhtiöt laajentavat tarpeettomasti toimintaansa oman toimialueensa ulkopuolella
- Yritystoiminta
- Yritysmaailmassa on enemmän ahneutta ja häikäilemätöntä oman edun tavoittelua kuin muualla yhteiskunnassa
- Yrityksillä on velvollisuus pitää työntekijänsä huonompinakin aikoina
- Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja parantamaan yritysten kannattavuutta
- Vaikka taloutemme 'teknokupla' on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturivin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen
- Vaikka uusi informaatioteknologia on tuonut maallemme mainetta ja vaurautta, sen tulevaan merkitykseen liitetään katteettoman suuria odotuksia
- Nokian menestys maailmanmarkkinoilla osoittaa että Suomella on hyvät edellytykset kehittyä merkittäväksi huipputeknologian vientimaaksi
- Vaikka sanonta 'Suomi elää metsästä' pitää nyt paikkansa, tulevaisuudessa meidän on pakko hankkia toimeentulomme yhä enenevästi muista vientituotteista
- Vaikka rakennemuutos aiheuttaakin irtisanomisia ja muita ongelmia, se on välttämättömyys, jonka etenemistä ei pitäisi pyrkiä hidastamaan
- Teollisuutemme laajentumista ulkomaille tulisi suosia, sillä siten yritykset vahvistavat kotimaisten tuotantolaitostensa elinkelpoisuutta
- Suomalaisten yritysten ei pitäisi investoida tehtaisiin ulkomaille, sillä se vähentää työpaikkoja kotimaassa
- Puheet rakennemuutoksen välttämättömyydestä ovat pelkkää propagandaa, jolla tavallinen kansa yritetään saada hyväksymään omien etujensa vastainen toiminta
- Yksityinen yritystoiminta on hyvinvointimme paras tae
- Pankit määräävät yritysten asioista liian paljon
- Globalisaatio
- Globaalisaatio merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työpaikkoja
- Kiina on nousemassa Yhdysvaltain veroiseksi suurvallaksi talouden ohella myös maailmanpolitiikassa
- Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen
- Suomalaisyritysten kansainvälistyminen tukee työllisyyttä myös kotimaassa
- Talouden globalisaation vaikutuksista suomalaisten työllisyyteen on esitetty erilaisia näkemyksiä. Miten seuraavat lausumat sopivat Teihin henkilökohtaisesti?
- Olen joskus hoitanut työtehtävää, joka sittemmin siirrettiin ulkomaille
- On uhka, että työpaikkani siirtyy lähiaikoina Suomesta ulkomaille
- Työtehtäväni ovat sellaisia, että niitä on vaikea siirtää Suomesta minnekään
- Olen työtehtävieni puitteissa toistuvasti yhteydessä ulkomaille
- Uskon, että saisin osaamistani paremmin vastaavaa palkkaa ulkomailla
- Globalisaatio on vahvistanut oman alani työllisyyttä/työpaikkani säilymistä
- Kiinan, Intian ja muiden kehitysmaiden koulutustason nousu ja tekninen kehitys uhkaavat niitäkin tuotantoaloja, joilla meillä vielä on kilpailuetu
- Onko globalisaatiosta Suomessa etua vaiko haittaa, kun sen vaikutuksia arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta:
- Kokonaisuutena/Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta
- Aineellisen elintason ja taloudellisen kehityksen kannalta
- Maamme viennin ja ulkomaankaupan kannalta
- Yleensä yritysten ja yritystoiminnan kannalta
- Työllisyyden kannalta
- Palkansaajien aseman kannalta
- Työmarkkinajärjestelmän (toimivuuden) kannalta
- Sosiaaliturvan ja ns. hyvinvointiyhteiskunnan kannalta
- Ympäristönsuojelun kannalta
- Demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta
- Ihmisten onnellisuuden/henkisen hyvinvoinnin kannalta
- Kulttuurin kannalta
- Onko globalisaatiosta maailmassa etua vaiko haittaa, kun sen vaikutuksia arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta:
- Kokonaisuutena/koko maailman hyvinvoinnin kannalta
- Aineellisen elintason ja taloudellisen kehityksen kannalta
- Kehitysmaiden aseman/taloudellisen kehityksen kannalta
- Rikkaiden/kehittyneiden maiden (vaurauden) kannalta
- Maailmanrauhan ja kansainvälisten konfliktien estämisen kannalta
- Demokratian ja ihmisoikeuksien kehityksen kannalta
- Työolojen ja työntekijöiden oikeuksien kannalta
- Eri kulttuurien ja uskontokuntien lähentymisen kannalta
- Kansallisten kulttuurien säilymisen kannalta
- Ympäristonsuojelun (ja ilmastonmuutoksen torjunnan) kannalta
- Ihmisten onnellisuuden/henkisen hyvinvoinnin kannalta
- Kansainvälisten suuryritysten (menestymisen) kannalta
- Ns. Kiina-ilmiö ei ole maallemme suuri uhka, sillä investoimalla halvan työvoiman maihin yrityksemme vahvistavat myös kotimaisten yksiköittensä asemaa
- Suhtautuminen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta koskeviin väittämiin:
- Maailmankaupan vapauttaminen hyödyttäisi sekä kehitys- että rikkaita maita
- Maailman kauppajärjestö WT0 ajaa vain rikkaiden maiden etuja
- Myös palveluiden kansainvälinen kauppa tulisi vapauttaa (rajoitukset poistaa)
- Kansainvälisten investointien vapauttaminen hyödyttäisi kaikkia maita
- YK on menettänyt toimintakykynsä kansainvälisen politiikan ohjaajana
- YK:sta tulisi tehdä todellinen maailmanhallitus
- Suomen ja muiden rikkaiden maiden tulisi tuntuvasti lisätä kehitysapuaan
- Kehitysapu hyödyttää vain saajamaiden korruptoituneita johtajia
- Kansainvälisten ympäristösopimusten määräykset uhkaavat Suomen kilpailukykyä
- Ympäristöongelmat on ratkaistava kansainvälisesti, koska saasteet eivät tunne rajoja
- EU:n jäsenenäkin Suomen tulisi ensisijaisesti kehittää Venäjän-suhteitaan
- Taantuvan Euroopan sijasta Suomen tulisi kehittää suhteitaan kehittyvään Aasiaan
- Talouden ns. globalisaatiokehitys merkitsee siirtymistä kovaan kapitalismiin ja kasvattaa hyvinvointieroja maiden ja maanosien välillä
- Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä avoimesti mukaan tähän kehitykseen
- Ellei maamme korkeata hintatasoa kyetä pudottamaan, Suomi hinnoittelee vähitellen itsensä ulos kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta
- Jos kansainvälistymiskehitys etenee voimakkaana, kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien asioiden toteutumista Suomessa?
- Elintaso maassamme kohoaa
- Työttömyys vähenee
- Yritysten toimintaedellytykset paranevat
- Kulttuurielämä rikastuu
- Maassamme perustetaan paljon uusia yrityksiä
- Suomalainen kulttuuri vähitellen häviää
- Isänmaallisuus/kansallisuustunne katoaa
- Sosiaaliturva heikkenee maassamme
- Tyhjänpäiväinen roskaviihde valtaa kodit
- Maamme puolueettomuus vaarantuu
- Maahamme tulee paljon ulkomaalaisia
- Maastamme muuttaa paljon ihmisiä ulkomaille
- Suomenkielen asema vaarantuu
- Maahamme siirtyy paljon ulkomaalaisia yrityksiä
- Maastamme siirtyy paljon yrityksiä ulkomaille
- Pääomamme karkaavat ulkomaille
- Hintataso laskee maassamme
- Kansallinen itsemääräämisoikeutemme heikentyy
- Perinteiset arvot murtuvat ja unohtuvat
- Tiedon kulku maiden välillä lisääntyy ja vapautuu
- Maaseutu ja syrjäalueet autioituvat
- Tieteiden taso maassamme nousee
- Levottomuudet, huumeet ja aids leviävät maahamme
- Sulkeutunut kansanluonteemme avautuu
- Ympäristön- ja luonnonsuojelu vaikeutuu
- Kansainvälisen talouden muuttuessa, millä Suomi Teidän nähdäksenne elää tulevaisuudessa? Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet viedä ulkomaille:
- Teollisuustuotteet yleensä
- Paperi, kartonki, selluloosa
- Sahatavara, vaneri, puulevyt
- Paperikoneet, teollisuuden koneet
- Ns. tietotaito ja suunnittelupalvelut
- Pankki-, rahoitus- ja vakuutuspalvelut
- Elintarvikkeet, maataloustuotteet
- Televisiot, tietokoneet, elektroniikka
- Ympäristönsuojeluteknologia
- Öljyjalosteet, kemialliset tuotteet
- Vaatteet, tekstiilit, kengät
- Laivat, jäänmurtajat
- Ns. design-tuotteet, suomalainen muotoilu
- Rakentaminen, rakennusten korjaustyö
- Suomalaisten on nykyistä voimakkaammin ajettava etujaan kansainvälisessä kaupassa ja taloudessa
- Jos kansainvälistymiskehitys etenee voimakkaana, kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien asioiden toteutumista Suomessa?
- Elintaso maassamme kohoaa
- Työttömyys vähenee
- Yritysten toimintaedellytykset paranevat
- Kulttuurielämä rikastuu
- Maassamme perustetaan paljon uusia yrityksiä
- Suomalainen kulttuuri vähitellen häviää
- Isänmaallisuus/kansallisuustunne katoaa
- Sosiaaliturva heikkenee maassamme
- Tyhjänpäiväinen roskaviihde valtaa kodit
- Maamme puolueettomuus vaarantuu
- Maahamme tulee paljon ulkomaalaisia
- Suomenkielen asema vaarantuu
- Maahamme siirtyy paljon ulkomaisia yrityksiä
- Maastamme siirtyy paljon yrityksiä ulkomaille
- Pääomamme karkaavat ulkomaille
- Kansallinen itsemääräämisoikeutemme heikentyy
- Perinteiset arvot murtuvat ja unohtuvat
- Tiedon kulku maiden välillä lisääntyy ja vapautuu
- Maaseutu ja syrjäalueet autioituvat
- Tieteiden taso maassamme nousee
- Levottomuudet, huumeet ja aids leviävät maahamme
- Sulkeutunut kansanluonteemme avautuu
- Ympäristön- ja luonnonsuojelu vaikeutuu
- Teollisuustuotannon keskittäminen on välttämätöntä, jotta suomalaiset voisivat pysyä mukana kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa
- Markkinatalous ja kilpailu
- Vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja
- Rahoitusmarkkinat kaipaavat lisää sääntelyä
- Vaikka kapitalistinen markkinatalous on epävakaa, on se kuitenkin käytännössä ainoa mahdollinen talousjärjestelmä
- Vapaa markkinatalous on tullut nykymuodossaan tiensä päähän ja siitä on aika luopua
- Markkinavoimat ohjaavat liikaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa
- Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi
- Onko maamme nykyisessä markkinataloudessa mielestänne:
- Yrittämisen vapautta
- Kilpailua yritysten kesken
- Kilpailua ihmisten kesken (työelämä, koulutus ym.)
- Sosiaalisuutta, yhteisvastuuta
- Julkisen vallan valvontaa/sääntelyä
- Keinottelua, pörssipeliä
- Ahneutta ja oman edun tavoittelua?
- Monopoliasemassa olevia yrityksiä
- Yritysten/elinkeinoelämän valtaa
- Ammattiliittojen/palkansaajajärjestöjen valtaa
- Kannustimia kansalaisille pyrkiä eteenpäin/yrittää parastaan
- Verotuksen kautta tapahtuvaa tasausta
- Omaisuuden suojaa
- Yritysten yhteiskuntavastuuta
- Pitkän tähtäyksen suunnittelua
- Nopeiden voittojen tavoittelua
- Taloudellista tasa-arvoisuutta
- Vaurastumisen mahdollisuuksia
- Työnteon arvostusta
- Yrittämisen ja riskinoton palkitsemista
- Kotimaista/suomalaisissa käsissä olevaa omistusta
- Ulkomaista omistusta, ulkomaisia sijoittajia
- Valtionyhtiöitä/valtion omistusta yrityksissä
- Ennustettavuutta, kehityksen vakautta
- Ympäristön ja luonnon huomioon ottamista
- Heikompien ja vajaakykyisten huomioon ottamista
- Kovaa kapitalismia
- Holhoavaa sosialismia
- Maailmankaupan nykyistä täydellisempi vapauttaminen hyödyttäisi sekä kehitys- että rikkaita maita
- Maailmankaupan vapauttaminen olisi parempi keino auttaa kehitysmaita kuin suora kehitysapu
- Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voitontavoittelun ohjattavaksi
- Tekniikan kehityksestä ja globaalistumisesta seuraava ns. uusi talous tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja nopeaan talouskasvuun ilman inflaation uhkaa
- Pörssiä palvotaan maassamme kuin ylijumalaa, vailla pyrkimystäkään päättää yhteiskunnan asioista demokratian ja kansalaisten tarpeiden pohjalta
- Kuten 1980-luvun lopun kasinokausi, myös maamme nykyinen talouden korkea-suhdanne osoittautuu vielä kuplaksi
- Miten seuraavat väitteet vastaavat näkemystänne nykyisestä suomalaisesta markkinataloudesta:
- Pääpiirteissään hyvin toimiva kokonaisuus
- Sopivasti sosiaalinen ja taloudellisesti tasa-arvoinen, ei liian kova
- Liian säälimätön heikompia ja 'tuottamattomia' kansalaisia kohtaan
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, tehnyt rahasta ylimmän arvon
- Liiaksi yhteiskunnan sääntelemä ja valvoma
- Monopolien ja kartellien hallitsema, todellinen kilpailu vähäistä
- Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan
- Saa kilpailun kautta yksilöt yrittämään parastaan
- Julkinen sektori liian raskas suhteessa yksityiseen
- Poliittisten voimien ja markkinavoimien välillä vallitsee vahva jännite
- Poliittiselta järjestelmältä on siirtynyt paljon valtaa taloudelliselle järjestelmälle
- Markkinavoimat ylin päättäjä, määräävät mitä poliitikot päättävät
- Markkinavoimat eivät tee poliittisia päätöksiä, vaan reagoivat niihin
- Yritykset ovat nykyään kansainvälisiä ja siten kansallisten päätösten ulottumattomissa
- Toimii liiaksi suuryritysten, etenkin suurten vientiyritysten ehdoilla
- Kaipaa tiukempaa yhteiskunnallista ohjausta ja valtiovallan sääntelyä
- Yritysvihamielinen, yrittäjähengen tappava järjestelmä
- Puhtaan kapitalistinen malli
- Etujärjestöjen hallitsema (korporatistinen) malli
- Tarjoaa ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun
- Tuottaa liian suuria tulo- ja hyvinvointieroja
- EU-jäsenyyden ja 'eurokuntoon' valmistautumisen aiheuttama tilanne
- Markkinavoimia voidaan parhaiten hallita EU:n avulla
- Nykyoloissa talouden on saatava toimia vapaasti, jotta se ylipäätään voi toimia
- Vieraaannuttaa kansalaiset elämän perimmäisistä arvoista
- Suosii vahvemman oikeutta, voimassa viidakon lait
- Yksityinen omistusoikeus ja omaisuuden käyttöoikeus liian rajoitettua
- Takaa moniarvoisuuden ja valinnanvapauden toteutumisen
- Työntekoon motivoiva ja kannustava järjestelmä
- Hyvinvointivaltion murentava järjestelmä
- Hyvinvoinnin parhaiten turvaava järjestelmä
- On kuristettu verotuksella kehityskyvyttömäksi
- Toimisi tehokkaammin, jos sallisi suuremmat tuloerot
- Kaupallistaa, pinnallistaa, viihteellistää koko yhteiskuntaelämän
- Hyväksyttävä realiteettina, jolle ei vaihtoehtoa
- On väärin syyttää markkinavoimia maamme nykyisistä vaikeuksista, sillä jos poliitikot tekisivät järkeviä päätöksiä, myös markkinat toimisivat koko yhteiskuntaa hyödyttävästi
- Suomen korkea hintataso johtuu ensisijaisesti siitä, että vapaa kilpailu ei toimi maassamme
- Koska suomalaiset elintarvikkeet ovat puhtaita ja korkealaatuisia, on luonnollista että ne maksavat melko paljon
- Vapaa kilpailu on ulotettava maassamme myös monopoliasemassa oleviin yrityksiin
- Vaikka kilpailu yritysten kesken saa joskus koviakin muotoja, on se hyväksyttävä, koska kilpailu on kaiken taloudellisen toiminnan käyttövoima
- Talouskasvu
- Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen
- Opiskeluaikojen lyhentäminen rajaamalla ilmaista opinto-oikeutta
- Maahanmuuton huomattava lisääminen
- Uusien valtionyhtiöiden perustaminen valituille aloille
- Tutkimuksen rahoituksen huomattava kasvattaminen
- Kuntapalveluiden tuotannon avaaminen kilpailulle
- Tuntuvat leikkaukset julkisissa palvelumenoissa
- Työmarkkinajärjestöjen vallan rajaaminen uudistusten läpiviennin nopeuttamiseksi
- Palkkojen jäädyttäminen nykytasolleen
- Yritysten tuloveron (yhteisövero) reipas keventäminen
- Vuosittaisen työajan pidentäminen
- Työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen
- Aineellista elintasoa ei pitäisi enää nykyisestään pyrkiä lisäämään
- Euroopan todellinen ongelma on talouskasvun ja yritteliäisyyden puute
- Taloudellisen hyvinvoinnin kehittäminen vielä nykyistä korkeammalle tasolle lisää henkistä pahoinvointia
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Suomella voisi olla paljon opittavaa Viron dynaamisesta taloudesta
- Vaikuttaako taloudellinen kasvu (olettaen että se jatkuisi vakaana) tiedän nähdäksenne myönteisesti vai kielteisesti seuraaviin asioihin:
- Yhteiskunnallinen hyvinvointi yleensä
- Aineellinen hyvinvointi elintaso
- Henkinen hyvinvointi 'psyykkinen elintaso'
- Työllisyystilanne
- Ihmisten arvomaailma ja elämäntapa
- Maamme kansainvälinen asema ja kilpailukyky
- Ympäristön tila/saastuminen
- Luonnonvarojen käyttö/riittävyys
- Hyvinvointipalvelujen tuotanto ja taso yleensä
- Sosiaaliturvan taso/rahoitusmahdollisuudet
- Eläkkeiden taso/maksamismahdollisuudet
- Mahdollisuudet palkankorotuksiin
- Ympäristönsuojeluinvestointien rahoitusmahdollisuudet
- Maan henkinen ilmapiiri
- Taloudellinen tasa-arvoisuus kansalaisten kesken
- Rasitus ja paine työelämässä
- Ns. kestävän kehityksen toteuttamismahdollisuudet
- Yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintyminen
- Ihmisten onnellisuus, elämänilo
- Usko tulevaisuuteen, turvallisuudentunne
- Tulevien sukupolvien elämä ja hyvinvointi
- Lama ja talouskriisi
- Kansainvälinen talouskriisi tulee pysyvästi muuttamaan nykyistä kapitalistista markkinataloutta
- Vaikka maassamme viime aikoina toteutetut irtisanomiset ovat herättäneet julkisuudessa paljon paheksuntaa, ne ovat olleet taloudellisesti välttämättömiä
- Nyky-yhteiskunnassa ei voi elää luottavaisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää aivan yhtäkkiä
- Mistä mielestänne johtuu talouden ja työllisyyden kääntyminen nopeasti huonompaan suuntaan:
- Maailmantalouden liiallinen vapaus, julkisen valvonnan ja sääntelyn puute
- Maailmantalouden vapauden liiallinen rajoittaminen ja sääntely
- Markkinatalousjärjestelmän ylilyönnit USAssa
- Yleensäkin muissa maissa tehdyt taloudelliset virheet
- Maamme nykyisen hallituksen ja muiden päättäjien toimettomuus ja virheet
- Aiempien hallitusten ja päättäjien toimettomuus ja virheet
- Talousasiantuntijoidemme virhearviot, kyvyttömyys ennakoida tulevaa
- Tiedotusvälineiden toiminta, lamamielialan lietsonta mediassa
- Talouden globalisaatio, riippuvuutemme kansainvälisestä taloudesta
- EU-jäsenyys ja euro, kansallisten ratkaisujen (pelivaran) rajoittuminen
- Talouden liiallinen vapaus, julkisen valvonnan ja sääntelyn puute Suomessa
- Talouden vapauden liiallinen rajoittaminen ja sääntely Suomessa
- Markkinatalousjärjestelmä sinänsä (sen 'valuvika', johtaa toistuviin kriiseihin)
- Markkinatalousjärjestelmän luonteen muuttuminen kovaksi kapitalismiksi
- Miten luonnehtisitte pelkistetysti sitä, mikä lähiaikoina uskoaksenne on edessämme?
- Talouskriisi ei ole maassamme ohi, vaan edessä ovat vielä paljon vaikeammat ajat
- Uuden taloudellisen taantuman merkit ovat jo vakavina ilmassa, vaikka niitä ei virallisesti myönnetäkään
- Lama on jo ohi suomalaisessa yhteiskunnassa
- Vaikka lama on aiheuttanut paljon ongelmia ja inhimillistä kärsimystä, se on myös tevehdyttänyt suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista ajattelua monin tavoin
- Vaikka nykyisen hallituksen politiikka on ollut monessa mielessä raakaa, se tullaan myöhemmin ymmärtämään välttämättömäksi
- Ellei kauan kestänyttä suurtyöttömyyttä saada pikaisesti alentumaan, yhteiskuntarauha rikkoontuu ja maassamme alkaa syntyä levottomuutta
- Pankkikriisin seurauksena pankit ovat omaksuneet aiempaa ihmisläheisemmän ja sosiaalisesti vastuuntuntoisemman toimintalinjan
- Maamme nykyinen syvä lama johtuu käytännössä kokonaan 1980-luvun lopun järjettömästä ns. kasinopelistä
- Vaikeuksissa olevat pankit pitäisi mieluummin päästää konkurssiin kuin tukea niitä verovaroilla
- Koska Suomi on selvinnyt ongelmistaan aina ennenkin, se selviää nytkin
- Miten seuraavat väitteet vastaavat Teidän näkemyksiänne lamasta?
- Jokseenkin kokonaan suomalaisten omaa syytä
- Johtuu pääasiassa ulkoisista syistä (mm. idänkaupan romahdus)
- Väistämätön seuraus 80-luvun talouspoliittisista virheistä
- Aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ja huolta
- Luo kestävän pohjan tulevaisuuden hyvinvoinnille
- Tahallaan tehty, joidenkin tahojen haluama asiantila
- Tervetullut kurinpalautus laiskistuneille suomalaisille
- Paljastaa poliittisten ja taloudellisten päättäjien avuttomuuden
- Vie suomalaisten itsetunnon/kansallisen omanarvontunteen
- On enemmänkin henkistä kuin aineellista laatua
- Paljolti pelkkää puhetta, ongelman vakavuutta on liioiteltu
- Heikentää luottamusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan
- Kasvattaa suomalaisia henkisesti, palauttaa oikeiden arvojen kunnioituksen
- Synnyttää suomalaisissa uutta sisua ja yritteliäisyyttä
- Katkeroittaa pysyvästi työttömiksi ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet
- Pahentunut pessimismin lietsomisen ja surkeuden voivottelun myötä
- Hallitsematon syöksykierre, jota kukaan ei kykene nopeasti korjaamaan
- Luo ja kärjistää yhteiskunnallisia ristiriitoja
- Poistuisi pian, jos vain oikeat henkilöt olisivat päättäjinä
- On kasinopelin laskujen maksattamista tavallisilla kansalaisilla
- Edellyttää omista eduista tinkimistä jokaiselta suomalaiselta
- Pakollinen suursiivous taloutemme rakenteiden tervehdyttämiseksi
- Lisää rikollisuutta, välinpitämättömyyttä ja epäsosiaalista käyttäytymistä
- Merkitsee suurta tulonsiirtoa huono-osaisilta hyväosaisille
- On saanut laajat kansalaispiirit kokemaan taloudellista turvattomuutta
- Johtaa ennen pitkää mellakoihin, levottomuuksiin ja yhteenottoihin
- Kestää vielä kauan, todellinen pohja on vielä edessäpäin
- On jo taittumassa, ratkaiseva käänne parempaan on jo tapahtunut
- Herättää lopulta kansallisen yhteishengen ongelmien voittamiseksi
- Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen
- Kilpailukyky
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Innovatiivisuuden puute yrityksissä
- Henkilöstön liian korkeat palkankorotukset
- Liian korkeat työvoiman sivukulut (mm. eläke- ja muut sosiaaliturvamaksut)
- Suomen EMU-jäsenyys ja euro
- Kilpailijamaiden yritysten kehittyminen suomalaisia yrityksiä nopeammin
- Valtion tukitoimien vähäisyys
- Liian kireä verotus
- Yritysten johdon tekemät strategiset virheet
- Liian tiukat ympäristömääräykset
- Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuutemme kilpailukyvystä
- Suomalaisen sisun, 'tekemisen meiningin' puute
- Yritysten johdon ylisuuret palkat ja korvaukset
- Riskejä välttelevä ilmapiiri yhteiskunnassa
- Onko seuraava vahvuus vai heikkous Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta:
- Suomalainen koulutustaso
- Väestön ikärakenne (verrattuna muihin maihin)
- Maahanmuuttajien/ulkomaalaisten (kansainvälisesti vähäinen) määrä
- Suomen maantieteellinen sijainti
- Työssä olevan väestön osuus koko väestöstä (eli ns. huoltosuhde)
- Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä (nyt n. 59 v.)
- Työn tuottavuus ja tehokkuus
- Työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen
- Yritysjohtajien ammattitaito ja osaaminen
- Palkkaverotuksen taso
- Yritysverotuksen taso
- Teknologian taso
- Tieteellisen tutkimuksen taso yleensä
- Poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuus
- Julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen
- Julkisen sektorin toimivuus ja tehokkuus
- Koulutusjärjestelmä, sen toimivuus ja tehokkuus
- Kansallinen yhtenäisyys ja yksimielisyys
- Yhteiskuntaolojen vakaus
- EU-jäsenyys ja EMU-jäsenyys
- Tulonjaon tasaisuus, pyrkimys sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen
- Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli yleensä
- Työmarkkinajärjestelmä, sen rakenteet ja toimivuus
- Yrittäjyysasenteet, suomalaisten valmius toimia yrittäjinä
- Kansalaisten yritteliäisyys ja ahkeruus yleensä
- Yritysten kyky kansainvälistyä ja toimia globaaleilla markkinoilla
- Yleinen uudistumishalu, valmius ja rohkeus muutoksiin
- Luovuus, innovatiivisuus, kyky keksiä ja kehittää uutta
- Suomalainen kulttuuri ja sen omaleimaisuus
- Kansallishenki, kansallinen itsetunto ja identiteetti
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Tuloerot ja eriarvoisuus
- Yksilön menestyksen määrää ensisijaisesti hänen oma toimintansa ja tahtonsa, ei yhteiskunta eikä olosuhteet
- Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Tuloerot ovat vaarallisia, sillä jonkun vaurastuminen on tavalla tai toisella aina muilta pois
- Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta:
- Tulonjaon/taloudellisen toimeentulon kannalta
- Terveyden kannalta (sairastavuus, mahdollisuus saada hoitoa ym.)
- Koulutusmahdollisuuksien kannalta
- Yleensä eteenpäinpääsymahdollisuuksien/urakehityksen kannalta
- Sukupuolten tasa-arvon kannalta
- Sukupolvittain/ikäryhmittäin vertaillen (esim. suuret ikäluokat vs. muut)
- Asuinkunnittain vertaillen (esim. kaupungit vs. maaseutu)
- Alueellisesti vertaillen (esim. etelä ja pohjoinen)
- Ammattiryhmittäin vertaillen (palkkataso, työtehtävien arvostus)
- Verotuksellisesti (erityyppisten tulojen verotus, veroprogressio)
- Oikeudellisesti (yhdenvertaisuus lain edessä)
- Poliittisesti (poliittiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet)
- Sananvapauden kannalta (mahdollisuus saada mielipiteensä julki)
- Etniseltä kannalta/syntyperän suhteen (esim. kantaväestö vs. maahanmuuttajat)
- Kokonaisuutena ajatellen väestöryhmien hyvinvointieroja maassamme
- Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi
- On oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja
- Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuilleen samat
- Nyky-Suomessa lietsotaan puhetta yhteiskunnan eriarvoistumisesta, mikä luo yhteiskuntaan tarpeettomia jakolinjoja ja jännitteitä
- Käytettävissä olevilla tuloillani on nyt vaikeampaa tulla toimeen kuin aiemmin
- Kuinka tasa-arvoisia tai eriarvoisia suomalaiset mielestänne ovat:
- Tulonjaon/taloudellisen toimeentulon kannalta
- Terveyden kannalta (sairastavuus, mahdollisuus saada hoitoa ym.)
- Koulutusmahdollisuuksien kannalta
- Yleensä eteenpäinpääsymahdollisuuksien/urakehityksen kannalta
- Sukupuolten tasa-arvon kannalta
- Sukupolvittain/ikäryhmittäin vertaillen (esim. suuret ikäluokat vs. muut)
- Asuinkunnittain vertaillen (esim. kaupungit vs. maaseutu)
- Alueellisesti vertaillen (esim. etelä ja pohjoinen)
- Ammattiryhmittäin vertaillen (palkkataso, työtehtävien arvostus)
- Verotuksellisesti (eri tyyppisten tulojen verotus, veroprogressio)
- Oikeudellisesti (yhdenvertaisuus lain edessä)
- Poliittisesti (poliittiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet)
- Sananvapauden kannalta (mahdollisuus saada mielipiteensä julki)
- Etniseltä kannalta/syntyperän suhteen (esim. kantaväestö vs. maahanmuuttajat)
- Kokonaisuutena ajatellen väestöryhmien hyvinvointieroja maassamme
- Mikäli tuloerojen annettaisiin maassamme nykyisestään kasvaa, taloudellinen toimeliaisuus lisääntyisi voimakkaasti
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Poliitikot - kansa
- Työnantajat - työntekijät
- Työssä olevat - työttömät
- Teollisuus/yritykset - luonnonsuojelu
- Kasvukeskukset - syrjäseudut
- Ns. suuret ikäluokat - nuoremmat ikäryhmät
- Sosialistit - porvarit (vasemmisto - oikeisto)
- Miehet - naiset
- Nuoret - vanhat
- Eläkeläiset - työssä olevat
- Hyvin koulutetut - huonosti koulutetut
- Syntyperäiset suomalaiset - maahanmuuttajat
- Ydinvoiman kannattajat - ydinvoiman vastustajat
- EU-jäsenyyden kannattajat - EU-jäsenyyden vastustajat
- Kansallinen kulttuuri - kansainvälinen kulttuuri
- Tiedotusvälineet - politiikan ja talouselämän päättäjät
- Kuluttajat - (palveluja ja tavaroita tuottavat) yritykset
- Suurtyöttömyys jää maahamme pysyväksi ja yhteiskuntaamme muodostuu laaja syrjäytyneiden ns. b-kansalaisten luokka
- Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut laman aikana liian suureksi
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Rikkaat - Köyhät
- Poliitikot - Kansa
- Työnantajat - Työntekijät
- Maataloustuottajat - Kuluttajat
- Hallitus - Ammattiyhdistysliike
- Työssä olevat - Työttömät
- Sosialistit - Porvarit
- Miehet - Naiset
- Nuoret - Vanhat
- Hyvin koulutetut - Huonosti koulutetut
- Yritykset - Luonnonsuojelu
- Kasvukeskukset - Syrjäseudut
- Ns. suuret ikäluokat - Nuoremmat ikäryhmät
- Taloudellinen kasvu - Ns. kestävä kehitys
- Eläkeläiset - Työssä olevat
- EY-jäsenyyden kannattajat - EY-jäsenyyden vastustajat
- Ydinvoiman kannattajat - Ydinvoiman vastustajat
- Tiedotusvälineet - Taloudelliset ja poliittiset päättäjät
- Suomalaiset - Suomeen tulleet ulkomaalaiset/pakolaiset
- Kansallinen kulttuuri - Kansainvälinen kulttuuri
- Rikkaat - köyhät
- Poliitikot - kansa
- Työnantajat - työntekijät
- Valtionyhtiöt - yksityiset yritykset
- Maataloustuottajat - kuluttajat
- Miehet - naiset
- Työssä olevat - työttömät
- Sosialistit - porvarit
- Tiedotusvälineet - viranomaiset
- Hyvin koulutetut - huonosti koulutetut
- Yritykset - luonnonsuojelu
- Nuoret - vanhat
- Suuryritykset - pienyritykset
- Kovat arvot - pehmeät arvot
- Toimihenkilöt - työntekijät
- Perustulo tai ns. kansalaispalkka on huono ajatus, sillä 'ilmainen' raha vie ihmisiltä työhalut
- Työttömyyttä voitaisiin merkittävästi alentaa työelämän ns. joustoja lisäämällä
- Paikallinen sopiminen
- Jos työpaikkaa uhkaa sulkeminen, työntekijöillä ja työnantajalla pitäisi olla molempien niin halutessa oikeus sopia alle työehtosopimuksen menevistä palkoista
- Suuretkaan työpaikan taloudelliset vaikeudet eivät ole riittävä syy sille, että työntekijän pitäisi suostua työehtosopimuksessa määriteltyä pienempään palkkaan
- Viime syksyn tuloksettomat työmarkkinaneuvottelut (ns. yhteiskuntasopimus) osoittavat, että työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen varaan rakentuva, ns. keskitetty työmarkkinamalli ei enää toimi
- Mikä olisi sinun mielestäsi oikea taso seuraavista asioista sopimiseen?
- Työn merkitys
- Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten edes työtä saadakseni muuttaisi mihinkään muualle
- Työssä menestyminen on pitkälti itsestä ja omasta asenteesta kiinni
- Työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on turvattu
- Haluaisin sitoutua kunnolla johonkin työpaikkaan tai yritykseen ja ponnistella sen menestyksen eteen
- Työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä
- Jakautuuko ajankäyttönne eri elämänalueiden kesken toivomallanne tavalla, vai haluaisitteko muuttaa sitä jollakin tavoin? Haluaisin käyttää aikaani:
- Mitä ansiotyö merkitsee Teille henkilökohtaisesti?
- Vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi
- Keinoa rahoittaa muita aktiviteetteja, joista olen todella kiinnostunut
- Jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle kuuluvaa velvollisuutta (verot ym.)
- Itsearvostuksen merkittävintä lähdettä/oman identiteetin ylläpitämistä
- Arjen rutiinia, joka ei herätä suuria tunteita mihinkään suuntaan
- Mahdollisuutta päteä, 'olla jotain', saada onnistumisen kokemuksia
- Työnteon suurta itseisarvoa, työ on ihmisen kunnia
- Pakopaikkaa muun elämän vaatimuksilta
- Ammatillista kehittymistä, oman osaamispääoman kartuttamista
- Pelkkää liikesuhdetta, työnantaja ostaa työni ja minä myyn
- Välttämätöntä pahaa, pakkopullaa jota on pureksittava
- Yhteenkuuluvuutta työnantajaa/työyhteisöä kohtaan
- Jatkuvaa rääkkiä, fyysistä tai henkistä rasitusta
- Mieluisaa toimintaa, johon osallistuisin vaikka en rahaa tarvitsisikaan
- Hyviä ihmissuhteita, tärkeää toveruutta/kaveruutta
- Epäoikeudenmukaista kohtelua, perusteetonta vähättelyä
- Alinomaisia muutoksia ja niistä aiheutuvaa turvattomuutta
- Etuoikeutta saada olla mukana toimimassa yhteiseksi hyväksi
- Hyvä työpaikka
- Olen tyytyväinen työhöni nykyisen työnantajani palveluksessa
- Kuinka tärkeitä Teille ovat seuraavat työn/työpaikan ominaisuudet?
- Työ on kokopäivätyö
- Työn ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen on mahdollista
- Työllä on merkitystä / sitä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen
- Työajat ovat säännölliset eikä töitä tarvitse viedä kotiin
- Esimies on innostava ja reilu
- Työsuhde on vakinainen
- Työssä voi toteuttaa itseään
- Hyviin työsuorituksiin kannustetaan ja niistä palkitaan rahalla
- Työnantajan ja esimiesteni arvot vastaavat omiani
- Työ on sosiaalisesti arvostettua / sillä on korkea status
- Työpaikka on turvattu ja varma
- Työ on mielenkiintoista
- Työstä saatu korvaus / palkka on korkea
- Työpaikalla on hyvä henki ja viihtyisä työympäristö
- Työpaikka tarjoaa hyvät etenemismahdollisuudet uralla
- Työajat ovat joustavia ja töitä voi tehdä myös etätöinä
- Työelämän muutos
- Kuinka todennäköistä seuraavien kehitysilmiöiden eteneminen on maassamme lähivuosien aikana:
- Työehdoista aletaan sopia paikallisesti/yrityskohtaisesti?
- Keikka- ja projektiluonteiset työsuhteet yleistyvät?
- Yrittäjyydestä tulee yhä useamman vaihtoehto palkkatyölle?
- Ihmiset oppivat hyväksymään epävarmuuden työn jatkuvuudesta?
- Mahdollisuudet valita omat työtehtävät kasvavat?
- Ikääntyneet jatkavat työelämässä merkittävästi nykyistä pidempään?
- Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän, siitä hyötyisi koko yhteiskunta
- Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset
- Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun
- Työpaikkojen pitäminen Suomessa on maamme lähitulevaisuuden suurin haaste
- Mikäli naiset saisivat päättää enemmän työelämässä, siitä hyötyisi koko yhteiskunta
- Valtion pitäisi harjoittaa paljon nykyistä ponnekkaampaa politiikkaa maamme työllisyyden turvaamiseksi
- Puhe kiireen lisääntymisestä on hölynpölyä, sillä ihmisillä on aivan riittävästi aikaa, jos sen vain käyttää oikein
- Työllisyys ei nyky-Suomessa riipu niinkään valtion toimista vaan ennen kaikkea yritysten menestyksestä
- Työelämässä menestymiseen tarvitaan ennen muuta hyvää onnea
- Kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien työtä ja työelämää koskevien kehitysilmiöiden etenemistä maassamme lähivuosien aikana?
- Varmat, 'elinikäiset' työpaikat loppuvat vähitellen kokonaan
- Osapäivätyö lisääntyy suhteessa kokopäivätyöhön
- Ay-liikkeen asema ja vaikutusvalta heikkenevät
- Työehdoista aletaan sopia paikallisesti/yrityskohtaisesti
- 'Keikka-' ja projektiluonteiset työsuhteet (pätkätyöt) yleistyvät
- Yrittäjyydestä tulee yhä useamman vaihtoehto palkkatyölle
- Ihmiset oppivat hyväksymään epävarmuuden työn jatkuvuudesta
- Töistä tulee itsenäisempiä, kiinnostavampia ja henkisesti palkitsevampia
- Naisten osuus johtotehtävissä kasvaa
- Kiire ja stressi lisääntyvät
- Teollisuudessa syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja
- Palvelualoilla syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja
- Eläke-ehdot tiukentuvat
- Työpaikkojen ilmapiiri kiristyy/huononee
- Mahdollisuudet valita omat työtehtävät kasvavat
- Ikääntyneet jatkavat työelämässä merkittävästi nykyistä pidempään
- Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteellisia uudistuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista
- Kuinka todennäköisenä te pidätte seuraavien työtä ja työllisyyttä koskevien kehitysilmiöiden toteutumista maassamme lähivuosien aikana:
- Varmat 'elinikäiset' työpaikat loppuvat vähitellen kokonaan
- Työttömyys säilyy korkeana
- Osapäivätyö lisääntyy suhteessa kokopäivätyöhön
- Ihmisen arvoa ei sidota palkkatyöhön siinä määrin kuin nyt
- Ay-liikkeen asema ja vaikutusvalta heikkenevät
- Työehdoista aletaan sopia paikallisesti/yrityskohtaisesti
- Keikka- ja projektiluonteiset työsuhteet yleistyvät
- Työt edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista
- Yrittäjyydestä tulee yhä useamman vaihtoehto palkkatyölle
- Pysyvästi työelämän ulkopuolelle joutuvien määrä kasvaa
- Ihmiset oppivat hyväksymään epävarmuuden työn jatkuvuudesta
- Jokainen joutuu hallitsemaan/opettelemaan useita ammatteja
- Töistä tulee itsenäisempiä, kiinnostavampia ja henkisesti palkitsevampia
- Ulkomainen työvoima alkaa syrjäyttää suomalaista
- Suomalaisia hakeutuu merkittävästi työhön muihin EU-maihin
- Työttömyyskorvauksia alennetaan/saannin ehtoja tiukennetaan
- Työtä ryhdytään jakamaan useammille työaikaa lyhentämällä
- Automaatio lisääntyy voimakkaasti
- Naisten osuus johtotehtävissä kasvaa
- Naiset siirtyvät enenevästi työelämästä takaisin kotiin
- Ns. ammattisuoja heikentyy (työ kuin työ tulee ottaa vastaan)
- Vientialoilla syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja
- Kotimarkkina-aloilla syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja
- Päätöksenteko työyhteisöissä demokratisoituu
- Ammattitaitovaatimukset kasvavat voimakkaasti kaikilla aloilla
- Palkankorotukset pysyvät yleisesti ottaen vähäisinä
- Eläke-ehdot tiukentuvat
- Työpaikkojen henkinen ilmapiiri kiristyy/huononee
- Nuorten työllisyystilanne kohentuu olennaisesti
- Työvoimapula on pian maassamme suurempi ongelma kuin työttömyys
- Osaava ja ahkera löytää aina työpaikan
- Tulevaisuudessa työelämä on ainaisessa muutostilassa ja ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa uudelleenkoulutusta
- Kuinka todennäköistä seuraavien kehitysilmiöiden eteneminen on maassamme lähivuosien aikana:
- Työurien jatkaminen
- Tulevaisuudessa maamme eläkejärjestelmät romahtavat eikä edes 'jo ansaittuja' eläkkeitä kyetä maksamaan
- Koska suomalaiset elävät aiempaa pidempään, on vain luonnollista, että eläkeiän alarajaa nostettaisiin vastaavasti
- Millaisina pidätte seuraavia keinoja Suomessa tehtävän työn lisäämiseksi:
- Viikoittaisen työajan pidentäminen?
- Varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn rajoittaminen?
- Vanhuuseläkeiän nostaminen työurien pidentämiseksi?
- Nuorten opintojen vauhdittaminen, työurien pidentäminen alkupäästä?
- Uusien taloudellisten kannustimien tarjoaminen työuriaan jatkaville iäkkäille?
- Vuosittaisen työajan pidentäminen lomia lyhentämällä?
- Työikäisen väestön lisääminen maahanmuuttoa edistämällä?
- Työttömyyskorvausten saannin ehtojen tiukentaminen?
- Nykyiseen eläkejärjestelmään sisältyvä tarjous korkeammasta eläkkeestä niille, jotka jatkavat työskentelyä 63 vuotta täytettyään, ei houkuttele minua
- Ikääntyvien työntekijöiden työpanosta aliarvostetaan Suomessa suotta
- Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti
- Monet tämän päivän eläkeläisistä ovat niin hyväkuntoisia, että he voisivat hyvinkin tehdä vielä työtä
- Millaisina pidätte seuraavia keinoja Suomessa tehtävän työn lisäämiseksi:
- Viikoittaisen työajan pidentäminen
- Varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn rajoittaminen
- Vanhuuseläkeiän nostaminen työurien pidentämiseksi
- Nuorten opintojen vauhdittaminen, työurien pidentäminen alkupäästä
- Yleisen asevelvollisuuden poistaminen/muuttaminen valikoivaksi
- Uusien taloudellisten kannustimien tarjoaminen työuriaan jatkaville iäkkäille
- Toimet työttömyysjaksojen lyhentämiseksi
- Vuosittaisen työajan pidentäminen lomia lyhentämällä
- Työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden lisääminen
- Työikäisen väestön lisääminen maahanmuuttoa edistämällä
- Työttömyyskorvausten saannin ehtojen tiukentaminen
- Jos ihmiset jäävät tulevaisuudessa nykyistä vanhempina eläkkeelle, keskimääräistä vuosityöaikaa tulisi vähentää
- Eläkeuudistukseen sisältyvä tarjous korkeammasta eläkkeestä niille, jotka jatkavat työskentelyä 63 vuotta täytettyään, ei houkuttele minua
- Suomalaisten suuri kiinnostus varhaiseläkkeitä kohtaan johtuu suurimmaksi osaksi työpaikkojen huonosta ilmapiiristä ja vanhakantaisista johtamismenetelmistä
- Työmarkkinajärjestöt
- Vaikka toisin joskus väitetäänkin, ammattiyhdistysliike on yhä nykyäänkin vastuullinen ja edistyksellinen, yhteiskunnallisia uudistuksia liikkeelle paneva voima
- Ellei ammattiyhdistysliikkeen organisaatiota ja toimintaa rakenneta kokonaan uudelle pohjalle, se ei kykene enää tulevaisuudessa ajamaan jäsentensä etuja
- Nykyaikana ihmisten ei ole välttämätöntä sitoutua mihinkään eturyhmään tai organisaatioon
- Etujärjestöillä on maassamme aivan liian paljon vaikutusvaltaa poliittiseen päätöksentekoon
- Ammattiyhdistysliike on nykyisin maassamme pikemminkin yhteiskunnallisen kehityksen jarru kuin moottori
- Lakot
- Laittomista lakoista maksettavia vahingonkorvauksia tulisi nostaa tuntuvasti siten, että ne vastaisivat lakon aiheuttamia taloudellisia vahinkoja
- Lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa missään oloissa
- Lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille, pitäisi voida kieltää kokonaan
- Lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa edes laman ja suurtyöttömyyden oloissa
- Johtaminen
- Suomalaisten yritysjohtajien kaivatut ominaisuudet:
- Lujuus, määrätietoisuus, voimakastahtoisuus
- Joustavuus, sovittelevuus, varovaisuus
- Julkisuus, kertoo avoimesti ajatuksistaan ja toiminnastaan
- Demokraattisuus, antaa toisten mielipiteille suuren painon
- Itsenäinen, tarvittaessa täysin muista riippumaton päätöksenteko
- Ihmisläheisyys, sosiaalisuus
- Laajakatseisuus, näkee yhteiskunnan kokonaisuutena
- Edustava olemus, tyylikäs, hyvä esiintymiskyky
- Kansainvälisyys, voimakkaasti kansainvälisyyteen suuntautunut
- Rohkea uudistaja, valmis syvällekäyviin muutoksiin
- Moraalisesti korkeat tavoitteet ja toimintatavat
- Asettaa johtamansa organisaation edun tarvittaessa kaiken muun yläpuolelle
- En osaa sanoa
- Mitkä seuraavista ominaisuuksista ovat sellaisia, joita aivan erityisesti kaipaisitte suomalaisiin yritysjohtajiin:
- Lujuus, määrätietoisuus, voimakastahtoisuus
- Joustavuus, sovittelevaisuus, varovaisuus
- Julkisuus, kertoo avoimesti ajatuksistaan ja toiminnastaan
- Demokraattisuus, antaa toisten mielipiteille suuren painon
- Itsenäinen, tarvittaessa täysin muista riippumaton päätöksenteko
- Ihmisläheisyys, sosiaalisuus
- Laajakatseisuus, näkee yhteiskunnan kokonaisuutena
- Edustava olemus, tyylikäs, hyvä esiintymiskyky
- Kansainvälisyys, voimakkaasti kansainvälisyyteen suuntautunut
- Rohkea uudistaja, valmis syvällekäyviin muutoksiin
- Moraalisesti korkeat tavoitteet ja toimintatavat
- Asettaa johtamansa organisaation edun tarvittaessa kaiken muun yläpuolelle
- En osaa sanoa
- Yritysjohtajien tehtävänä on saada yritys kannattamaan eikä murehtia muiden ongelmia
- Suomalaisten yritysjohtajien kaivatut ominaisuudet:
- Vapaus
- Suomessa saa yksilönvapauden nimissä tehdä yleisestä edusta piittaamatta melkein mitä tahansa
- Valtio säätelee liikaa yksityisen ihmisen elämää
- Sananvapautta ei saa rajoittaa sellaisiltakaan yksilöiltä tai tahoilta, joiden puheet ovat täysin tuomittavia
- Jokaisen on voitava toteuttaa itseään vapaasti, kunhan ei rajoita muiden vapauksia
- Yksilö ei voi olla vapaa, jos hän on syrjäytynyt tai köyhä
- Onko seuraavilla elämänalueilla suomalaisessa yhteiskunnassa liian vähän, sopivasti vai liikaa vapautta:
- Yrittäminen ja yritystoiminta?
- Asuminen, rakentaminen ja maankäyttö?
- Julkinen terveydenhuolto?
- Koulutus ja opiskelu?
- Alkoholin hankinta ja kuluttaminen?
- Samaa sukupuolta olevien avioliitot?
- Työnteko työpaikoilla?
- Markkinatalous ja kilpailu?
- Metsästys ja kalastus?
- Eri kulttuurien tapojen ja rituaalien harjoittaminen?
- Eri uskontojen harjoittaminen?
- Samaa sukupuolta olevien adoptiot?
- Kasvatus ja perhe-elämä?
- Liikenne (esim. ajonopeudet)?
- Taide?
- Luonnossa liikkuminen ja jokamiehen oikeudet?
- Uhkapelaaminen?
- Itsensä ilmaiseminen sosiaalisessa mediassa?
- Ilmaisun- ja sananvapauden käyttö yleensä?
- Työmarkkinat ja työehdoista sopiminen?
- Elintavat (ruoka, alkoholi, tupakka, liikunta)?
- Kunnallispolitiikka
- Kuntien palveluissa tulisi käyttää mahdollisimman laajalti palveluseteleitä ja antaa kuntalaisten valita itse palveluntuottaja
- Kunnallispolitiikassa olisi järjestettävä paljon nykyistä useammin neuvoa-antavia kansanäänestyksiä
- Kunnat ovat ottaneet hoitaakseen aivan liikaa tehtäviä
- Kuntapalvelut kohenevat, jos kuntien oma palvelutuotanto altistetaan kilpailulle yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa
- Omassa kunnassani tulisi siirtyä malliin, jossa asukkaat valitsevat kunnanjohtajan tai pormestarin suoralla vaalilla
- Kuntien palvelutuotannossa ei nykyisin ole juurikaan tehostamisen varaa
- On kuntalaisen etu, että kunnat tuottavat mahdollisimman paljon palveluistaan itse ja hankkivat ulkopuolelta vain täydentäviä palveluita
- Kuntien päätöksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä, jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista
- Miten alla mainitut tehtävät tulisi mielestäsi järjestää kunnissa?
- Lasten päivähoidon tuottaminen
- Infrastruktuurin rakentaminen (kadut, tiet, julkiset rakennukset, vesihuolto, ym.)
- Työllistämistoiminta (esim. kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen)
- Yleisten urheilu- ja virkistyspaikkojen (urheilukentät ja -hallit, ym.) ylläpito
- Kunnan toiminnassa käytettävien kiinteistöjen omistaminen
- Katujen ja teiden ylläpito
- Museoiden ja kulttuuripaikkojen ylläpito
- Koulupalveluiden tuottaminen
- Maankäytöstä päättäminen
- Kirjastopalveluiden tuottaminen
- Sote- ja maakuntauudistus poistaa kunnilta lähitulevaisuudessa osan tehtävistä sekä vastaavat verotulot. Arvioi, miten kunnallisverotus kehittyy sote-ratkaisun jälkeen tulevina vuosina omassa kunnassasi?
- Suhtautuminen politiikkaan
- Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista
- Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti
- Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen
- Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikoistamme on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä
- Asioiden yksinkertaistaminen, tahallinen vääristely ja suoranainen valehtelu politiikassa ovat yleistyneet
- Juuri pidettyjen kunnallisvaalien alhainen äänestysprosentti ei ollut välinpitämättömyyttä, vaan selkeä poliittinen protesti
- Poliitikon pitää voida ´kääntää takkiaan´, eli luopua jostain vaalilupauksestaan, mikäli olosuhteet vaalikauden aikana sitä vaativat
- Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? Oletteko nähdäksenne ensisijaisesti...
- Missä määrin niin sanottu johtajuusvaje johtuu seuraavista tekijöistä:
- Päättäjät ovat liian kokemattomia?
- Poliitikot tavoittelevat liiaksi omaa etuaan?
- Suomen puoluekenttä on liian hajanainen?
- Poliitikot pelkäävät gallupeja, kansan tuomiota?
- Päätöksentekijät ovat vieraantuneet suomalaisten arjesta?
- Poliitikot pelkäävät median reaktioita ja kielteistä julkisuutta?
- Päätöksenteosta liian suuri osa on siirtynyt EU:hun?
- Pääministerin asema on liian heikko?
- Poliitikot hakevat populistisia pikavoittoja?
- Byrokratian asema on liian vahva?
- Suomesta on tullut maa, jossa välttämättömienkin uudistusten toteuttaminen on lähes mahdotonta
- Yhteiskuntamme eliitti ajaa vain omia etujaan, eikä välitä tavallisten suomalaisten elinolosuhteista
- Koen oman kuntani päätöksenteon ja hallinnon itselleni hyvin etäiseksi
- Poliitikkojen ja puolueiden tulisi kertoa kansalle paljon nykyistä selkeämmin, millaista politiikkaa he harjoittaisivat tultuaan valituksi
- Kuinka tärkeitä ehdokkaan valintaperusteita eduskuntavaaleissa ovat:
- Vaalimainonnan ehdokkaasta antama kuva
- Ehdokkaan puoluekanta
- Ehdokkaan karisma, persoonan vaikuttavuus
- Ehdokkaan asiantuntevuus ja osaaminen
- Ehdokkaan arvomaailma vastaa omaani
- Internetin vaalikoneiden ehdokkaasta antama kuva
- Sosiaalisessa mediassa (Facebook ym.) ehdokkaasta muodostuva kuva
- Paikallisuus, ehdokas on lähialueelta
- Kansanomaisuus, ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea
- Aatteellisuus, näkemyksellisyys
- Henkilön tunnettuus, tuttu mediasta
- Ehdokkaan sukupuoli
- Ehdokkaan ikä
- Ehdokkaan ulkoinen olemus ja edustavuus
- Kokemus, politiikassa jo annetut näytöt
- Rehellisyys, vastuullisuus
- Sanavalmius, media- ja esiintymistaito
- Kielitaito, kansainvälisyys
- Rohkeus, valmius itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan
- Ajaa asiaani ja puolustaa kaltaisteni ihmisten etuja
- Helposti lähestyttävä, tapaa äänestäjiään usein
- Kuinka varmasti äänestää Suomen eurokansanedustajien vaaleissa 2004?
- Mitä uskoo äänestysaktiivisuudelle tapahtuvan tulevissa (2004) europarlamenttivaaleissa verrattuna aikaisempien vaalien 31,4 prosenttiin?
- Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä?
- Miten seuraavat politiikkaa koskevat yleiset väitteet ja luonnehdinnat vastaavat sitä kokonaiskuvaa, joka Teillä on nykyisestä suomalaisesta politiikasta?
- Ammattitaitoista ja asiantuntevaa
- Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan
- Moraalisesti korkeatasoista
- Yhdenmukaistunut liiaksi, puolueiden erot hämärtyneet
- Muuttunut liian ammattimaiseksi, leipätyöksi liian monelle
- Kuuntelee tarkoin kansalaisten mielipiteitä, toteuttaa kansan tahtoa
- Vailla selkeitä ideologisia linjanvetoja, kaventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi
- Valta keskittynyt liian harvoihin käsiin, todellisten päättäjien piiri pieni
- Kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista ja asiallista
- Lujittaa luottamusta edustuksellisen demokratian toimivuuteen
- Toimii liiaksi kabineteissa, piilossa julkisuudelta ja kansalaisten kontrollilta
- Toimii liiaksi markkinoiden/talouden ja suuryritysten ehdoilla
- Toimii liiaksi median/julkisuuden ehdoilla
- Toimii liiaksi virkamiesten (päätösten valmistelijoiden) ehdoilla
- Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten ay-liike) ehdoilla
- Toimii liiaksi EU:n ehdoilla
- Yhteistyökyvytöntä taktikointia ja riitelyä, kilpailijoiden kampittamista
- Mainettaan parempaa, vakavamielistä ja vastuullista työtä
- Avointa ja läpinäkyvää
- Muuttumatonta, aina samaa riippumatta ketkä vallassa
- Henkilöitynyt liiaksi asiakysymysten kustannuksella
- Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hyväksi
- Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vain vesittyneitä kompromisseja
- Populistista, helppohintaista kansan kosiskelua
- Pikemminkin oman edun kuin kansalaisten edun tavoittelua
- Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan
- Monimutkaistunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi
- Läpeensä mätää, luotaantyöntävää
- Kaipaa kokonaan uusia, kansan tahtoa kunnioittavia rehellisiä toimijoita
- Ongelmistaan huolimatta välttämätöntä, ainoa tapa hoitaa yhteisiä asioita
- Suomi elää nykyisin yhtä historiansa suurinta murroskautta
- Maamme poliittisilla päättäjillä ei ole todellista tahtoa työttömyyden alentamiseksi
- Juuri pidettyjen kunnallis- ja eurovaalien alhainen äänestysprosentti ei ollut välinpitämättömyyttä, vaan selkeä poliittinen protesti
- 'Eurohenkisen etelän' ja 'kansallishenkisen maakuntien Suomen' välille on syntymässä vakava poliittinen vastakohtaisuus
- Poliitikot ovat tehneet kaikkensa työttömyyden alentamiseksi, mutta se ei auta, koska työllisyyttä ei voida nykyoloissa parantaa poliittisin päätöksin
- Kunnallisvaalit: kuinka varmana pidätte sitä, että äänestätte näissä vaaleissa
- Eurovaalit: kuinka varmana pidätte sitä, että äänestätte näissä vaaleissa
- Kunnallisvaalit: puolue vai ehdokas tärkeämpi
- Eurovaalit: puolue vai ehdokas tärkeämpi
- Suomessa tarvittaisiin kokonaan uudentyyppisiä poliitikkoja, sillä nykyisten puoluejohtajiemme ajattelu on vanhentunutta eikä anna vastauksia ajankohtaisiin ongelmiin
- Kansalaisten mielipiteillä ei ole paljonkaan vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä yhteiskunnassa tehdään
- Mihin sijoittaisitte itsenne mittarilla:
- Vaaleilla ei ole merkitystä, koska niiden seurauksena eivät asiat muutu
- Vihreiden ja muiden vaihtoehtoliikkeiden esiinnousu on myönteinen asia
- Vihreiden kannatus tulee lähivuosina tuntuvasti kasvamaan
- Suomen poliittinen järjestelmä toimii suhteellisen hyvin
- Poliitikkojen kansalaisille antama tieto on luotettavaa
- Äänestäminen on paras keino vaikuttaa yleisiin asioihin
- Demokratian toimivuus
- Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa
- Miten tärkeää sinulle on elää demokraattisesti hallitussa maassa?
- Entä miten demokraattisesti Suomea hallitaan tällä hetkellä?
- Ole hyvä ja kerro kustakin, mitä mieltä olisit siitä Suomen hallintojärjestelmänä:
- Vahva johtaja, jonka ei tarvitse välittää eduskunnasta ja vaaleista
- Asiantuntijat, ei hallitus, tekevät päätöksiä sen mukaan, mitä pitävät maalle parhaana
- Puolustusvoimat vallassa eli maassa sotilasvalta
- Demokraattinen poliittinen järjestelmä
- Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestäminen kannattaa aina
- EU-kansanäänestyksestä ja presidentinvaalista saadut kokemukset osoittavat, ettei suora kansanvalta ole edustuksellista demokratiaa parempi päätöksentekotapa
- Kaikki kauaskantoiset ja tärkeät yhteiskunnalliset päätökset tulisi tehdä maassamme sitovalla kansanäänestyksellä
- Vaikka kansanäänestys onkin tavallaan demokratiaa puhtaimmillaan, se ei kuitenkaan sovellu päätöksentekomenetelmäksi monessakaan kysymyksessä
- Poliitikkojen voimakas julkinen arvostelu on vain osoitus demokratian toimivuudesta maassamme
- Puolueet
- Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita
- Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahden johtavan puolueen järjestelmää, esim. 'porvaripuolue' ja 'vasemmistopuolue')
- Poliittiset puolueet ovat tätä nykyä pitkälti kadottaneet ideologiansa ja keskittyvät lähinnä äänestäjien kosiskeluun
- Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolueet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista
- On hyvä asia, että Suomessa porvarilliset puolueet ja vasemmistopuolueet mahtuvat istumaan samassa hallituksessa
- Suomen porvaripuolueiden tulisi Ruotsin tapaan liittoutua vaaleissa tiiviiseen yhteistyöhön
- Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoikeistolaiset puolueet nousevat esille vielä Suomessakin
- Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen 'populistipuolueen', joka ravistelisi hereille vanhat vakiintuneet puolueet
- Euroopan maissa (mm. Itävalta, Norja) laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoikeistolaiset puolueet nousevat esille vielä Suomessakin
- Viimeistään ensi vuosikymmenellä maassamme on vaikuttamassa kokonaan uusia puolueita, jotka ovat vieneet äänestäjiä vanhoilta, uudistuskyvyttömiltä puolueilta
- Jos seuraavissa eduskuntavaaleissa on ehdolla puolue, jonka ohjelmaan kuuluisi mm. 'maahanmuuton pysäyttäminen', 'suomalaisen kulttuurin ensisijaisuus' ja 'ero eurosta / EU:sta'. Kuinka todennäköistä on, että äänestäisit tätä puoluetta?
- Kuinka todennäköistä olisi, että äänestäisit seur. eduskuntavaaleissa puoluetta, jonka ohjelmaan kuuluisivat mm: 'suurituloisten verotuksen selvä kiristäminen ja tarvittaessa omaisuuden kansallistaminen' ja 'vapaampi maahanmuutto'?
- Kuinka todennäköistä olisi, että äänestäisit seuraavissa eduskuntavaaleissa puoluetta, jonka ohjelmaan kuuluisivat mm. 'yksityisautoilun kieltäminen', 'lihan tehotuotannon lopettaminen' ja 'negatiivinen talouskasvu'?
- Hallituspohjat ja -ohjelmat
- On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu
- Miten seuraavien asioiden tulisi painottua tulevan hallituksen toiminnassa:
- Työllisyyden parantaminen, työttömyyden vähentäminen?
- Valtion velkaantumisen pysäyttäminen?
- Verotuksen alentaminen?
- Sosiaalietuuksien tason korottaminen?
- Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen?
- Valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa?
- Koulutuksen rahoituksen lisääminen?
- Ympäristösuojelusäädösten tiukentaminen?
- Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen?
- Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen?
- Maaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen?
- Rikollisuuden torjunta?
- Maahanmuuton edistäminen?
- Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen?
- EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä?
- Ulkosuhteiden hoito, aktiivisuus ulkopolitiikassa?
- Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen?
- Talouskasvun kiihdyttäminen?
- Julkisten menojen leikkaaminen?
- Entä onko jokin tai joitain sellaisia puolueita, jotka mielestäsi pitäisi kaikissa tapauksissa jättää hallituksen ulkopuolelle? (2019):
- Mitkä muut puolueet haluaisit mukaan hallitukseen? (valitse vähintään kaksi puoluetta):
- Mitä puoluetta tulevan hallituksen pääministerin tulisi mielestäsi edustaa (2019)?
- Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan:
- Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen lisääminen?
- Ilmastonmuutoksen torjuminen?
- Työperäisen maahanmuuton lisääminen?
- Julkisten menojen leikkaaminen/kasvun hillitseminen?
- Talouskasvun kiihdyttäminen?
- Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen?
- Ulkosuhteiden hoito, aktiivisuus ulkopolitiikassa?
- EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä?
- Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen?
- Maahanmuuton edistäminen?
- Rikollisuuden torjunta?
- Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottaminen?
- Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen?
- Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen?
- Ympäristönsuojelusäädösten tiukentaminen?
- Koulutuksen rahoituksen lisääminen?
- Valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa?
- Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen?
- Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen?
- Sosiaalietuuksien tason korottaminen?
- Verotuksen keventäminen?
- Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen?
- Valtion velkaantumisen pysäyttäminen?
- Työllisyyden parantaminen, työttömyyden vähentäminen?
- Muiden pohjoismaiden tapaan meilläkin pitäisi tarvittaessa muodostaa vähemmistöhallitus, jota jotkut puolueet ovat ennalta sitoutuneet tukemaan hallituksen ulkopuolelta
- Suomessa pitäisi luopua ns. pääministerivaalikäytännöstä, jonka mukaan vaaleissa eniten kannatusta saaneen puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri
- Miten seuraavien asioiden tulisi painottua tulevan hallituksen toiminnassa:
- Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentäminen
- Valtion velkaantumisen pysäyttäminen/hillitseminen
- Verotuksen alentaminen
- Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen
- Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä
- Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen
- Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen
- Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostaminen
- Ympäristönsuojelu
- Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen
- Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen
- Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen
- Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen
- Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen
- Maaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen
- Rikollisuuden torjunta
- Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen
- Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen
- EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä
- Ulkosuhteiden hoito, aktiivisuus ulkopolitiikassa
- Yritystoiminnan sääntely ja valvonta
- Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen
- Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen
- Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen maahamme muodostetaan uusi hallitus. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan?
- Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentäminen
- Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito
- Valtion velan vähentäminen
- Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myynti sijoittajille
- Verotuksen alentaminen
- Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen
- Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä
- Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen
- Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen
- Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostaminen
- Ympäristönsuojelu
- Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen
- Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen
- Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen
- Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen
- Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen
- Maaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen
- Rikollisuuden torjunta
- Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen
- Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen
- EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajentuminen ym.)
- Yritystoiminnan sääntely ja valvonta
- Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen
- Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen
- Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
- Mitä puoluetta tulevan pääministerin tulisi mielestänne edustaa?
- Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen maahamme muodostetaan uusi hallitus. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan?
- Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentäminen
- Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito
- Valtion velan vähentäminen
- Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myynti sijoittajille
- Verotuksen alentaminen
- Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen
- Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä
- Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen
- Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen
- Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostaminen
- Ympäristönsuojelu
- Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen
- Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen
- Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen
- Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen
- Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen
- Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottaminen
- Rikollisuuden torjunta
- Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen
- Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen
- EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajentuminen jne.)
- Yritystoiminnan sääntely ja valvonta
- Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen
- Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen
- Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
- Valta
- Arvioi yhteiskunnallisia vaikuttajia erikseen sen mukaan, pidätkö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä?
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Euroopan unioni, EU
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Luonnonsuojelijat
- Ns. markkinavoimat
- Oikeuslaitos
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Tiedotusvälineet, media
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleensä kansalaisjärjestöt
- Yliopistot ja korkeakoulut
- Suomea hallitsee virkamiesten ja 'korkeiden herrojen' epävirallinen ryhmittymä
- Missä määrin seuraavat vaikuttavat mielestänne poliittisiin päätöksiin:
- Ammattiyhdistysliike
- Työnantajajärjestöt
- Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt
- Erilaiset eturyhmät ja niiden lobbarit yleensä
- Valtion ja kuntien johtavat virkamiehet
- Suuryritykset
- Nk. markkinavoimat
- Talouden globalisaatio, riippuvuus muista maista
- Media, tiedotusvälineet
- Euroopan unioni, EU-jäsenyys
- EMU-jäsenyys ja eurovaluutta
- Erilaiset epäviralliset 'hyväveliverkostot'
- Poliitikkojen lahjonta/korruptio
- Äänestäjät, kansalaismielipide
- Kuinka hyväksyttävänä pidätte seuraavien vaikutusta päätöksiin:
- Ammattiyhdistysliike
- Työnantajajärjestöt
- Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt
- Erilaiset eturyhmät ja niiden lobbarit yleensä
- Valtion ja kuntien johtavat virkamiehet
- Suuryritykset
- Nk. markkinavoimat
- Talouden globalisaatio, riippuvuus muista maista
- Media, tiedotusvälineet
- Euroopan unioni, EU-jäsenyys
- EMU-jäsenyys ja eurovaluutta
- Erilaiset epäviralliset 'hyväveliverkostot'
- Poliitikkojen lahjonta/korruptio
- Äänestäjät, kansalaismielipide
- Miten seuraavien asioiden tulisi painottua tulevan hallituksen toiminnassa:
- Arvioikaa seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttajia erikseen sen mukaan, pidättekö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä?
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Euroopan unioni, EU
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Luonnonsuojelijat
- Ns. markkinavoimat
- Oikeuslaitos
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Tiedotusvälineet, media
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleensä kansalaisjärjestöt
- Yliopistot ja korkeakoulut
- Suomalaisten poliittisten johtajien kaivatut ominaisuudet:
- Lujuus, määrätietoisuus, voimakastahtoisuus
- Joustavuus, sovittelevuus, varovaisuus
- Julkisuus, kertoo avoimesti ajatuksistaan ja toiminnastaan
- Demokraattisuus, antaa toisten mielipiteille suuren painon
- Itsenäinen, tarvittaessa täysin muista riippumaton päätöksenteko
- Ihmisläheisyys, sosiaalisuus
- Laajakatseisuus, näkee yhteiskunnan kokonaisuutena
- Edustava olemus, tyylikäs, hyvä esiintymiskyky
- Kansainvälisyys, voimakkaasti kansainvälisyyteen suuntautunut
- Rohkea uudistaja, valmis syvällekäyviin muutoksiin
- Moraalisesti korkeat tavoitteet ja toimintatavat
- Asettaa johtamansa organisaation edun tarvittaessa kaiken muun yläpuolelle
- En osaa sanoa
- Arvioikaa seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttajia erikseen sen mukaan, pidättekö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä?
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Euroopan unioni, EU
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Luonnonsuojelijat
- Ns. markkinavoimat
- Oikeuslaitos
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Tiedotusvälineet, media
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleensä kansalaisjärjestöt
- Yliopistot ja korkeakoulut
- Vaikuttajan määräysvalta maassamme tällä hetkellä:
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Euroopan unioni, EU
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Luonnonsuojelijat
- Ns. markkinavoimat
- Oikeuslaitos
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Tiedotusvälineet, media
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleensä kansalaisjärjestöt
- Yliopistot ja korkeakoulut
- Presidentin valtaoikeuksia tulisi maassamme kaventaa ja eduskunnan ja hallituksen asemaa vahvistaa
- Millaisena pidätte seuraavien tahojen määräysvaltaa?
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Lehdistö
- Luonnonsuojelijat
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Ns. markkinavoimat
- Tasavallan presidentti
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleisradio
- Yleensä tiedotusvälineet
- Yliopistot
- Suomen ulkopuoliset tahot (mm. EY)
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Lehdistö
- Luonnonsuojelijat
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleisradio
- Yliopistot
- Ammattiyhdistysliike
- Eduskunta
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Lehdistö
- Pankit
- Perhe
- Poliisi
- Poliittiset puolueet
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset
- Tasavallan presidentti
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleisradio
- Yliopistot
- Nyky-yhteiskunnassa virkakoneistosta on tullut ihmisten hallitsija eikä palvelija
- Ammattiyhdistysliike
- Armeija
- Eduskunta
- Hallitus
- Kirkko
- Kuntien päätöksentekijät
- Lehdistö
- Pankit ja suuryritykset
- Perhe
- Poliisi
- Puoluetoimistot
- Tasavallan presidentti
- Työnantajajärjestöt
- Virkamiehistö
- Yksityinen kansalainen
- Yleisradio
- Yliopistot
- Arvioi yhteiskunnallisia vaikuttajia erikseen sen mukaan, pidätkö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä?
- Media
- Seuraatko ulkomaisia tiedotusvälineitä?
- Maamme tiedotusvälineet käsittelevät yhteiskunnallisia asioita puolueettomasti siten, etteivät toimittajien omat poliittiset kannat vaikuta kirjoitusten/ohjelmien sisältöön
- Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamielisyydellään vähentävät politiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa
- Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, ei tiedotusvälineiden syytä
- Miten seuraavat luonnehdinnat kuvaavat näkemystänne suomalaisesta mediasta:
- Ammattitaitoinen ja journalistisesti korkeatasoinen
- Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan
- Pinnallistunut/viihteellistynyt liikaa
- Yhdenmukaistunut liiaksi, eri viestimien omaleimaisuus vähentynyt
- Sanavapauden ja moniarvoisuuden tehokas toteuttaja
- Kaupallistunut liiaksi
- Nopea ja tehokas tiedonvälittäjä
- Omistus keskittymässä liian harvoihin käsiin
- Pienen ihmisen puolella vallanpitäjiä vastaan
- Korostaa liikaa sensaatioita asioiden kustannuksella
- Asenteellinen, toimittajien mielipiteitä toitottava
- Objektiivisuuteen (puolueettomuuteen) pyrkivä, totutta tiukasti tavoitteleva
- Antaa hyvän tietopohjan kansalaisille yhteiskunnan asioista
- Huomattava vallankäyttäjä
- Kansainvälisesti vertaillen laadukas ja asiallinen
- Toimii liiaksi tuomarin roolissa
- Monissa tapauksissa mennyt liian pitkälle ihmisjahdissaan
- Liian kritiikitön, syö kiltisti päättäjien käsistä
- Henkilöistää politiikkaa liiaksi asiakysymysten kustannuksella
- Rakentavasti kriittinen, puuttuu vain todellisiin epäkohtiin
- Pakottaa julkisuuden henkilöt toimimaan median ehdoilla
- Herkkähipiäinen, ei siedä asiallistakaan arvostelua
- Kostaa lopulta arvostelijoilleen
- Yksinkertaistaa monimutkaiset asiat kyllä/ei -kysymyksiksi
- Pitää uutisaineksen 'myyvyyttä' sen asiallista merkitystä tärkeämpänä
- On parantanut valppaudellaan politiikan ja talouden moraalia
- Asennoitumiseltaan yritys- ja elinkeinoelämävastainen
- Median (tiedotusvälineiden) keskittyminen on vahingollista keskusteluilmapiirin vapauden kannalta
- Media (tiedotusvälineet) keskittyy nykyisin vain mielikuvien tuottamiseen, ei asiatiedon jakamiseen
- Tiedotusvälineiden säädytön kielenkäyttö ja epäsiveelliset ohjelmat johtavat ajan myötä kansakuntamme moraalisen selkärangan murentumiseen
- Suomalaisia tiedotusvälineitä seuraamalla saa monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista
- Radion ja tv:n kansalaisille antama tieto on luotettavaa
- Sanomalehdistön kansalaisille antama tieto on luotettavaa
- Luottamus
- Puoluepoliitikkoihin ei ole luottamista
- Kuinka voimakkaiksi näet seuraavat ristiriidat/vastakohtaisuudet maassamme nykyisin?
- Poliitikot - kansa
- Työnantajat - työntekijät
- Työssä olevat - työttömät
- Teollisuus/yritykset - luonnonsuojelu
- Kasvukeskukset - syrjäseudut
- Rikkaat - köyhät
- Ns. suuret ikäluokat - nuoremmat ikäryhmät
- Sosialistit - porvarit (vasemmisto - oikeisto)
- Miehet - naiset
- Nuoret - vanhat
- Eläkeläiset - työssä olevat
- Hyvin koulutetut - huonosti koulutetut
- Syntyperäiset suomalaiset - maahanmuuttajat
- EU-myönteiset - EU-kriittiset
- Kansallinen kulttuuri - kansainvälinen kulttuuri
- Kuinka suurta luottamusta tunnet yhteiskunnan toimijoita ja asioita kohtaan:
- Eduskunta?
- Kirkko?
- Oikeuslaitos?
- Ammattiyhdistysliike?
- Työnantajajärjestöt?
- Poliittiset puolueet?
- Maan (nykyinen) hallitus?
- Tasavallan (nykyinen) presidentti?
- Valtion virkamiehistö?
- Euroopan unioni, EU?
- Ympäristöjärjestöt?
- Yleensä kansalaisjärjestöt?
- Poliisi?
- Puolustusvoimat?
- Suuryritykset, pörssiyhtiöt?
- Pienyritykset, yksityisyrittäjät?
- Maamme koulutusjärjestelmä?
- Sosiaaliturvajärjestelmä?
- Markkinatalousjärjestelmä?
- Pankit, pankkijärjestelmä?
- Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram jne.)?
- Yleisradio YLE?
- Wikipedia?
- Helsingin Sanomat?
- Google?
- MTV3?
- Oman maakuntasi johtava sanomalehti?
- Maamme tiedotusvälineet yleensä?
- Kuinka suurta luottamusta tunnette seuraavia yhteiskunnan toimijoita kohtaan:
- Eduskunta
- Kirkko
- Oikeuslaitos
- Ammattiyhdistysliike
- Työantajajärjestöt
- Poliittiset puolueet
- Maan (nykyinen) hallitus
- Tasavallan (nykyinen) presidentti
- Valtion virkamiehistö
- Euroopan unioni, EU
- Ympäristöjärjestöt
- Yleensä kansalaisjärjestöt
- Poliisi
- Puolustusvoimat
- Suuryritykset, pörssiyhtiöt
- Pienyritykset, yksityisyrittäjät
- Maamme koulutusjärjestelmä
- Sosiaaliturvajärjestelmä
- Markkinatalousjärjestelmä
- Pankit, pankkijärjestelmä
- Internet, tietoverkkojen (häiriötön) toimivuus
- Yleisradio YLE
- Helsingin Sanomat
- MTV3
- Oman maakuntanne johtava sanomalehti
- Maamme tiedostusvälineet yleensä
- Kuinka luotettavana pidät seuraavia tahoja EY-jäsenyyttämme koskevan tiedon jakajina:
- Radio ja televisio
- Sanomalehdet
- Aikakauslehdet
- Elinkeinoelämän järjestöt
- Yritysjohtajat
- Ammattijärjestöt
- Maataloustuottajajärjestöt
- Presidentti
- Hallitus
- Pääministeri
- Hallituksen keskustalaiset ministerit
- Hallituksen kokoomuslaiset ministerit
- Pääoppositiopuolueen SPDn johto
- Jäsenyysasiaa selvittävä virkamiehistö
- EY:n virkamiehet ja johtohenkilöt
- EY-jäsenyyttä vastustavat kansalaisjärjestöt (mm. VEY)
- Kotikuntani päättäjät
- Ystävät, sukulaiset, työtoverit
- Arvioikaa kouluarvosana-asteikolla (4-10), kuinka hyvin seuraavat tahot ovat hoitaneet omat tehtävänsä viime aikoina:
- Eduskunta
- Oikeuslaitos
- Kirkko
- Puolustusvoimat
- Yliopistot ja korkeakoulut
- Koulut/koulutusjärjestelmä
- Sosiaaliturvajärjestelmä
- Terveydenhuoltojärjestelmä
- Poliisi
- Virkamiehistö
- Presidentti
- Hallitus
- Pääministeri
- Suomen Pankki
- Oppositiopuolueet
- Puolueet yleensä
- Suuryritykset
- Yritykset yleensä
- Talouselämän päättäjät
- Kuntien päättäjät
- Ammattiyhdistysliike
- Työnantajajärjestöt
- Pankit
- Poliitikot yleensä
- Sanomalehdistö
- Yleisradio
- Tiedotusvälineet yleensä
- Ympäristönsuojeluviranomaiset
- Virkamiesten kansalaisille antama tieto on luotettavaa
- Ideologiat
- Miten seuraavien arvojen ja periaatteiden tulisi Teidän mielestänne painottua suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä?
- Yksilön arvostus ja aloitteellisuuden tukeminen
- Sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo
- Perinteisten arvojen kunnioitus
- Valmius rohkeisiin uudistuksiin
- Moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, vapaamielisyys
- Kilpailun ja yrittämisen vapaus
- Valtion ja kuntien omistus ja osallistuminen yritystoimintaan
- Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan
- Yhteiskunnan vastuu ja huolenpito yksilöstä
- Miten seuraavien arvojen, tavoitteiden ja periaatteiden pitäisi teidän mielestänne korostua maamme poliittisessa päätöksenteossa:
- Porvarilliset arvot ja tavoitteet
- Oikeistolaiset arvot ja tavoitteet
- Vasemmistolaiset arvot ja tavoitteet
- Vihreät (ekologiset, ympäristöä korostavat) arvot ja tavoitteet
- Yksilölliset (individualistiset, yksilön merkitystä ja vastuuta korostavat) arvot ja tavoitteet
- Yhteisölliset (kollektiiviset, yhteisön merkitystä ja yhteisvastuuta korostavat) arvot ja tavoitteet
- Taloudellisen kasvun arvot
- Yleensä aineellista hyvinvointia korostavat arvot
- Yleensä henkistä hyvinvointia korostavat arvot
- Uskonnolliset, hengelliset arvot
- Kodin ja perheen merkitystä korostavat arvot
- Naisten arvomaailma
- Miesten arvomaailma
- Kansalliset, suomalaisuutta korostavat arvot
- Kansainväliset, kansainvälisyyttä korostavat arvot
- Luottamus markkinavoimien kykyyn ohjata yhteiskuntakehitystä
- Pyrkimys taloudelliseen tasa-arvoon
- Pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen
- Pyrkimys sukupuolten tasa-arvoon
- Demokratia-arvot, päätöksenteon kansanvaltaisuusperiaate
- Päätöksenteon hajauttaminen paikalliselle/maakunnalliselle tasolle
- Pyrkimys hyvään yhteiskuntasopuun/konsensukseen
- Itä-Euroopan vallankumoukset osoittavat, että toimiva yhteiskunta voi rakentua vain yksilönvapauden ja yksityisen omistusoikeuden varaan
- Kulutuksen voimakas kasvu on osoitus arvotyhjiöstä, sillä ihmiset hakevat tavarasta onnea ja arvoja elämäänsä
- Aseistakieltäytyjien vakaumusta tulisi kunnioittaa nykyistä enemmän
- Vaihtoehtoliikkeiden kannattajat ovat epärealistisia haihattelijoita
- Nykymaailman ongelmat voi ratkaista vain paluu luonnonläheiseen elämään
- Ns. vaihtoehtoliikkeet edustavat pohjimmiltaan vasemmistolaista ideologiaa
- Miten seuraavien arvojen ja periaatteiden tulisi Teidän mielestänne painottua suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä?
- Aluepolitiikka
- Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksia aiheuttavia aluepoliittisia tukitoimia
- Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureina toimivia kaupunkikeskuksia
- Miten te suhtaudutte niin maaseudun kuin kaupunkienkin asemaa ja tulevaisuutta koskeviin näkemyksiin:
- Maaseutu on nyky-Suomessa jätetty heitteille
- EU-jäsenyys merkitsee kuoliniskua Suomen maaseudulle
- EU-jäsenyys auttaa maaseutua toteuttamaan välttämättömiä rakenneuudistuksia
- Kaupungistuminen on luonnollinen kehityssuunta, jota ei pidä jarruttaa
- Maaseudun kehittämisen tulee perustua sen omaan elinvoimaan, ei valtion tukiin
- Maaseutu on pidettävä asuttuna kustannuksista välittämättä
- Kaupunkien 'kuluttajien' ja maaseudun 'tuottajien' välillä vallitsee selkeä eturistiriita
- Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan nyt ja tulevaisuudessa
- Vaikka ruuan tuottaminen on Suomessa kallista, korkea laatu kompensoi hinnan
- Maaseutu on nykyisin Suomelle pikemminkin taakka kuin voimavara
- Maatalouden ylituotanto on parempi kuin alituotanto ja tuontiruoka
- Kun EU-siirtymävaihe päättyy, maaseudun ongelmat pahenevat kestämättömiksi
- Maaseutu on suomalaisen kulttuurin ja identiteetin tärkein perusta
- Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin kiihtyy lähivuosien aikana
- Maaseutu tarjoaa paremman asuin- ja elinympäristön kuin kaupungit
- Kaupunkien kehittäminen on laiminlyöty maaseudusta huolehdittaessa
- Puhdas ja hyvin hoidettu maaseutuympäristö on tärkeä Suomelle myös tulevaisuudessa
- Maaseutu edustaa mennyttä yhteiskuntaa, jonka on vähitellen väistyttävä kehityksen tieltä
- Korkealaatuiset maataloustuotteet ovat tulevaisuudessa maamme tärkeitä vientituotteita
- Mikäli maseudun kriisin annetaan syventyä, kansallinen eheys vaarantuu
- Asuisin mielelläni maaseudulla, jos se vain työn yms. vuoksi olisi mahdollista
- Taantuvien alueiden sijasta tulisi tukea kasvun vetureina toimivia kaupunkikeskuksia
- Joskaan ei ehkä palkkatyötä, maaseutu tarjoaa tulevaisuudessa paljon yrittämisen mahdollisuuksia
- Nykyaikainen osuustoiminnallinen yhteistyö on hyvä keino vahvistaa maaseudun elinkelpoisuutta
- Maaseutu pärjäisi paremmin, mikäli pieniä kuntia yhdistettäisiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi
- Kuihtuneinkin kylä on parempi elinympäristö kuin kaupunkien slummiutuvat lähiöt
- On kaikkien suomalaisten edun mukaista turvata maaseudun elinkelpoisuus
- Suomen syrjäalueet tulee pitää asuttuina jo yksistään puolustuspoliittisista syistä
- Suomessa on keskitytty aivan liiaksi maaseudusta huolehtimiseen ja laiminlyöty kaupunkien kehittäminen
- Mielipiteenne seuraavista EU-jäsenyyteen liitetyistä väitteistä:
- Ratkaisu maaseudun ja syrjäsalueiden ongelmiin on löydettävä niiden omasta aloitteellisuudesta ja osaamisesta, valtion tuella niitä ei pidä yrittää pelastaa
- Sellaisia maamme syrjäkyliä, joissa ihmisillä ei ole kunnollisia toimeentulomahdollisuuksia, ei ole tulevaisuudessa järkevää pyrkiä pitämään asuttuina
- Muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle olisi syytä rajoittaa, jotta Suomi säilyisi asuttuna ja elinkelpoisena kaikilta osiltaan
- Pääkaupunkiseudun kasvu on vain hyväksi, sillä Suomi tarvitsee ainakin yhden kansainvälisesti merkittävän hallinto-, talous-, kulttuuri- ja tiedekeskuksen
- Päättäjät Helsingissä eivät välitä tippaakaan, vaikka muualla Suomessa elettäisiin puutteessa ja hädässä
- Kansalaisyhteiskunta
- Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paremmin kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta
- Vaikutuskeinojen hyväksyminen:
- Vetoomusten ja adressien allekirjoittaminen
- Erilaiset boikotit
- Luvaton tunkeutuminen ja/tai kuvaaminen tuotantolaitoksissa (esim. tehtaat, maatilat, turkistarhat)
- Lailliset mielenosoitukset, vaikka ne tuottaisivat häiriötä
- Laittomat lakot
- Voimankäyttö mielenosoituksissa, mellakointi
- Iskulauseiden ja graffitien maalaaminen seiniin
- Rakennusten valtaaminen
- Rajukin kampanjointi internetissä ja sosiaalisessa mediassa
- Liikennesulkujen järjestäminen
- Toisen omaisuuden rikkominen
- Henkilöihin kohdistuva väkivalta
- Aktivistien väkivallaton suora toiminta median huomion herättämiseksi
- Miten seuraavat asiat ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliseen osallistumiseesi?
- Miten suhtaudutte seuraaviin kansalaisliikkeisiin ja toimintaryhmiin:
- Luonnonsuojelua (esim. tietyn kohteen suojelua) ajavat liikkeet
- Kehitysmaaliike, kehitysmaakauppaa edistävät liikkeet
- Feministiset, naisasiaa ajavat liikkeet
- Globalisaatiota ja maailmankaupan vapauttamista vastustavat liikkeet
- Radikaalit eläinten oikeuksia ajavat liikkeet (kuten ns. kettutytöt)
- Kuluttajien oikeuksia (esim. ostoboikotein) ajavat liikkeet
- Ihmisoikeuksia ajavat liikkeet (mm. Amnesty)
- Rakennusten suojelua ajavat ryhmät (kuten ns. talonvaltaajat)
- Ydinvoimaa vastustavat/vaihtoehtoenergiaa vaativat ryhmät
- Euroopan integraatiota ja EU:ta vastustavat ryhmät
- Pasifistiset, mm. aseistakieltäytymistä ajavat rauhanliikkeet
- Hurmokselliset uskonnolliset herätysliikkeet (esim. Nokian herätysliike)
- Muiden uskontokuntien (esim. islam) asemaa edistävät ryhmät
- Seksuaalisten vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia ajavat liikkeet
- Uusoikeistolaiset, äärikansalliset liikkeet
- Ulkomaalaisten maahanmuuttoa vastustavat ryhmät
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
- Suomen Punainen Risti (SPR)
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko
- Ns. eläinaktivistit ovat oikealla asialla, vaikka toiminnallaan rikkovatkin lakia
- Osallistuminen järjestötoimintaan:
- Kuinka hyväksyttävänä pidät seuraavia vaikutuskeinoja:
- Sukupuolten tasa-arvo
- Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia
- Naisten vähäinen osuus työelämän johtotehtävissä johtuu hyvin pitkälti siitä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia kuin miehet
- Miten seuraavat väitteet naisten asemasta työelämässä ja yhteiskunnassa vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?
- Äidin rooli on niin vaativa, että se antaa hyvät valmiudet työelämän johtotehtäviin
- Naiset tekevät yleensä paremmin harkittuja päätöksiä kuin miehet
- Naiset ovat tuoneet inhimillisiä arvoja liike-elämän ja yhteiskunnan päätöksentekoon
- Naispoliitikot ovat aivan yhtä kovaluonteisia ja laskelmoivia kuin miestoverinsakin
- Kiintiöt (esim. yritysten hallinnossa) ovat tehokas keino edistää sukupuolten tasa-arvoa
- Naiskiintiöt ovat väärä tapa edistää naisten asemaa/urakehitystä työelämässä
- Elinkeinoelämällä on paljon opittavaa siitä, miten naiset ovat edenneet politiikassa
- Naisten asema on Suomessa parempi kuin EU-maissa keskimäärin
- Naiset etenevät urallaan usein vain siksi, että he ovat naisia
- Naisen pitää olla paljon parempi saavuttaakseen saman aseman kuin mies
- On väärin, ettei nainen vieläkään aina saa samasta työstä samaa palkkaa kuin mies
- Naisten rooli suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä on aina ollut ratkaisevan tärkeä
- Tulonjakopolitiikassa olisi voimakkaasti korostettava tasa-arvoperiaatetta myös tulevaisuudessa
- Sukupuolten tasa-arvosta puhutaan nykyään aivan liikaa
- Naiset ovat yhteiskunnassamme alempiarvoisessa asemassa
- EUn tulevaisuus
- Kuinka toivottavina pidät seuraavien tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- EU hajoaa
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Kaikki EU-maat siirtyvät euron käyttöön
- Suomi luopuu eurosta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Suomi eroaa EU:sta
- Euromaista heikoimmat jättävät rahaliiton
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Euromaista vahvimmat jättävät rahaliiton
- Arvioikaa mahdollisia kehityskulkuja erikseen sen mukaan, kuinka toivottavana pidätte sen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- Iso-Britannia peruu päätöksensä jättää EU (Brexit)
- EU hajoaa
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Suomi luopuu eurosta
- Ison-Britannian lisäksi myös muita maita (esimerkiksi Ranska) eroaa EU:sta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Suomi eroaa EU:sta
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Arvioi kutakin mahdollista tulevaa tapahtumaa ja kehityskulkua erikseen sen mukaan, kuinka toivottavana pidät sen toteutumista 10 vuoden aikana:
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Suomi eroaa EU:sta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Ison-Britannian lisäksi myös muita maita eroaa EU:sta
- Suomi luopuu eurosta
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Iso-Britannia peruu päätöksensä jättää EU (Brexit)
- Kuinka toivottavina pidät seuraavien tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- EUn merkitys
- Millaisia asioita EU merkitsee sinulle nykyisin henkilökohtaisesti:
- Turvallisuutta ja vakautta, jonka jäsenyys suuremmassa yhteisössä antaa?
- Kansallisen itsemääräämisoikeuden merkittävää kaventumista?
- Vapaata liikkuvuutta, mahdollisuutta matkustaa vapaasti Euroopassa?
- Hallitsematonta maahanmuuttoa, kontrollin menettämistä omilla rajoillamme?
- Varmuutta siitä, että Suomi kuuluu ns. länsimaiden joukkoon?
- Lisääntyneen taloudellisen kilpailun tuomaa epävarmuutta työstä ja toimeentulosta?
- Sisämarkkinoita ja niiden tarjoamia taloudellisia hyötyjä?
- Tulonsiirtounionia, eli sitä, että tuemme verovaroin muiden EU-maiden kansalaisia?
- Lisääntynyttä vapautta asua, opiskella ja tehdä töitä toisissa Euroopan maissa?
- Suomen puolueettomuuden menettämistä ja suurempaa vaaraa ajautua kansainvälisiin konflikteihin?
- Yhteisen rahayksikön (euro) tuomaa vakautta?
- Keinotekoisen 'eurohenkisyyden' tuputtamista?
- Itsetuntoa, jonka eurooppalainen identiteetti antaa?
- Kansojen ja kulttuurien epäedullista sekoittumista?
- Millaisia asioita EU merkitsee sinulle nykyisin henkilökohtaisesti:
- EUn toimivalta
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EU:ssa, kunhan ne vain ovat oikeudenmukaisia
- Missä määrin seuraavista asioista pitäisi päättää kansallisesti jäsenvaltioissa, missä määrin EU:n eri elimissä tehtävin päätöksin:
- Kauppapolitiikka (kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa)?
- Työmarkkinoiden sääntely?
- Pankkien ja rahoitusmarkkinoiden sääntely?
- Kulutuksen verottaminen (esim. arvonlisäverotus)?
- Luonnonvarojen käytön sääntely (esim. metsät, malmivarat)?
- Sosiaalipolitiikka?
- Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta?
- Puolustuspolitiikka?
- Kansalaisten tuloverotus?
- Luonnonsuojelu?
- Terveydenhuolto?
- Rahapolitiikka (esim. korkotaso)?
- Koulutuspolitiikka?
- Turvapaikkapolitiikka?
- Maatalouspolitiikka?
- Yritysten verottaminen?
- Ulkopolitiikka?
- EU:sta tuleva sääntely on paljon mainettaan parempaa ja sitä parjataan suotta
- Suhtautuminen EUhun
- Vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä
- Suomen pitäisi erota EU:sta
- EU:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Kuinka kiinnostunut nykyisin olet/kuinka aktiivisesti seuraat Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Miten suhtaudut nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?
- Onko suhtautumisesi EU:hun muuttunut viime vuosina myönteisemmäksi tai kriittisemmäksi?
- Entä kuinka hyvin katsot tuntevasi EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- EU ajaa vain talouselämän etuja ja unohtaa tavallisten kansalaisten edut
- EU:sta on suotta tehty syntipukki talouden ja yhteiskunnan muutoksille, joiden todellisia syitä ovat esimerkiksi talouden globalisaatio ja lisääntynyt siirtolaisuus
- Populismin ja EU-kriittisyyden lisääntyminen eri EU-maiden sisäpolitiikassa on pitkälti seurausta EU:n liiallisesta vaikutuksesta elinoloihin näissä maissa
- EU:n jäsenyydestä on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa
- Miten sinä suhtaudut nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?
- Kuinka kiinnostunut Te nykyisin olette/kuinka aktiivisesti seuraatte Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Kuinka hyvin katsotte tuntevanne EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Suomi on säilyttänyt hyvin kansallisen omaleimaisuutensa EU-jäsenenä
- EU-jäsenyyden myötä tapahtunut maamme rajojen avaaminen on murentanut suomalaisten moraalista selkärankaa
- Nykyistä EU-keskustelua leimaa liiaksi populismi ja jälkiviisaus
- Kuinka todennäköisenä pidätte seuraavien asioiden toteutumista seuraavien 10 vuoden aikana:
- Kuinka toivottavana pidätte, jos seuraavat kehityskulut tapahtuvat tulevaisuudessa:
- Maamme EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Jos en tietäisi maamme olevan EU:n jäsen, en helposti huomaisi sitä mistään asiasta omassa arkielämässäni
- EU on liian monimutkainen ja kaukainen, jotta sitä voisi ymmärtää
- EU-jäsenyys on aiheuttanut kohtuuttomia vaikeuksia Suomen maataloudelle
- Epävakaan Venäjän naapurina Suomen on turvallisempaa olla EU:n jäsen kuin EU:n ulkopuolella
- Kuinka kiinnostunut/kuinka aktiivisesti seuraa EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- EU:n rahoja olisi käytettävä mieluummin Suomen syrjäseutujen kuin tulevien jäsenmaiden tukemiseen
- Menestyäkseen tulevaisuudessa Suomen on suuntauduttava enenevästi globaaliin (maailmanlaajuiseen) yhteistyöhön ja kauppaan, EU-jäsenyys ei yksin riitä
- Tulevaisuudessa europarlamenttivaalien merkitys kasvaa ja niistä tulee merkittävä osa poliittista järjestelmäämme
- Liittymällä EU:n jäseneksi Suomi on lisännyt toimintamahdollisuuksiaan sekä idässä että lännessä
- EU:ta parjataan aivan suotta, sillä se on onnistunut päätehtävissään rauhan ja vaurauden turvaamisessa varsin hyvin
- Suomalaiset pystyvät itse parhaiten päättämään omista asioistaan, siinä ei muita/mitään unionia tarvita
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on nähdäksenne tähän mennessä ollut seuraaviin asioihin maassamme?
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- Kansantalouden tila/kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Työympäristö ja työolot
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo/naisten asema
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomen vaikutusvalta Euroopassa
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomalaisten itsetunto/minäkuva/identiteetti
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Palkansaajaväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Nuorten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Ehdokkaiden EU-kannat vaikuttavat vahvasti siihen, ketä äänestän ensi kevään eduskuntavaaleissa
- Onko suhtautumisenne EU-jäsenyyteen muuttunut sen voimassaoloaikana?
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on nähdäksenne tähän mennessä ollut seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- Kansantalouden tila/kehitys
- Työllisyystilanne
- Yritysten tilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Koulutusolot
- Sosiaaliturva
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot väestöryhmien/maan eri alueiden välillä
- Sukupuolten tasa-arvo/naisten asema
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Suomalaisten itsetunto / minäkuva / identiteetti
- Maan henkinen ilmapiiri
- Palkansaajaväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Maamme talous- ja työllisyystilanne olisi nyt parempi, mikäli Suomi ei olisi liittynyt EU:n jäseneksi
- EU-kansanäänestys jätti suomalaisiin syvät arvet ja tulee jakamaan kansaamme vielä kauan kipeästi kahtia
- EU-jäsenyys määrittää Suomen kansainvälisen aseman kokonaan uudella tavalla
- EU-kansanäänestys ei ilmaissut aidosti kansan tahtoa, sillä siinä maamme poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti puristi tiedotusvälineiden avustuksella kansalta haluamansa tuloksen
- Vasta tulevina vuosina tiedetään oliko EU:n jäseneksi liittyminen maallemme eduksi vaiko haitaksi
- Miten äänestitte EU-kansanäänestyksessä
- Kuinka kiinnostunut Te nykyisin olette/kuinka aktiivisesti seuraatte maamme EU-jäsenyyteen liittyviä asioita
- Kuinka suuri muutos suomalaiseen yhteiskuntaan EU:n jäsenyydestä on mielestänne tähän mennessä kaiken kaikkiaan aiheutunut
- Jos vertaatte EU-jäsenyyden jälkeen tapahtuneita muutoksia omiin ennakko-odotuksiinne, ovatko ne olleet luonteeltaan...
- Uskotteko EU-jäsenyyden tuovan myöhemmin mukanaan joitakin merkittäviä muutosvaikutuksia, jotka eivät vielä ole ehtineet tulla ilmi
- Millaiseksi otaksutte EU:n lähivuosien kehityksen ja muutosvauhdin. Onko EU:lla arvionne mukaan edessään...
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on ollut seuraaviin asioihin maassamme:
- elinolot maassamme kokonaisuutena
- elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- kansantalouden tila / kehitys
- työllisyystilanne
- yritysten tilanne
- vienti ja ulkomaankauppa
- kotimarkkinayritysten asema
- elintarvikkeiden hintataso
- elintarvikkeiden laatutaso
- kulttuuriolot
- koulutusolot
- sosiaaliturva
- ympäristönsuojelu
- hyvinvointierot väestöryhmien / maan eri alueiden välillä
- sukupuolten tasa-arvo / naisten asema
- kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- suomalaisten itsetunto / minäkuva / identiteetti
- maan henkinen ilmapiiri
- palkansaajaväestön asema
- maatalousväestön asema
- oma asemanne ja elämänne
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Kun maassamme järjestetään ensimmäiset EU-parlamenttivaalit ensi vuoden syksyllä, aion varmasti äänestää niissä
- Kuten ruotsalaiset ja itävaltalaiset, suomalaisetkin tulevat myöhemmin vielä katumapäälle EU-ratkaisussaan
- Miten äänestitte syksyllä 1994 pidetyssä EU-kansanäänestyksessä
- Jos nyt järjestettäisiin uusi EU-kansanäänestys, miten äänestäisitte
- Tulisiko Suomen Teidän mielestänne liittyä EU:n jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
- Kuinka varma mielipide/selvä kanta Teillä on Suomen EU-jäsenyyteen?
- Missä määrin EU-kantanne riippuu maatalouden ns. kansallisesta tukipaketista?
- Kannatatteko vai vastustatteko EU-jäsenyyteen liittyvää maatalouden kansallista tukipakettia?
- Kuinka kiinnostunut Te henkilökohtaisesti olette maamme EU- jäsenyyteen ja Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvistä asioista?
- Kuinka varmana pidätte sitä että osallistutte EU-kansanäänestykseen eli käytte äänestämässä?
- Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että Suomesta tulee lähivuosina EU:n jäsen?
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Työympäristö ja työolot
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/ hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Nuorison asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mielipiteenne seuraavista EU-jäsenyyteen liitetyistä väitteistä:
- Vaikka EU-jäsenyys voi merkitä maallemme tiukkoja aikoja, vielä vaikeammaksi elämämme muodostuisi EU:n ulkopuolella
- EU-asian käsittely on muodostunut maassamme tympeäksi sisäpoliittiseksi peliksi, jossa itse pääasia on vaarassa unohtua
- Puolueettomuuden merkitys on viime aikoina siinä määrin muuttunut, ettei ehdoton siitä kiinni pitäminen ole enää järkevää
- Jos Suomi jättäytyisi nyt EU:n ulkopuolelle, maamme saisi neuvoteltua paremmat jäsenyysehdot myöhemmin
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EU:ssa, kunhan lait vain ovat oikeudenmukaisia ja järkeviä
- EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse
- Suomen EU-jäsenyyden siirtyminen myöhemmäksi olisi kohtalokasta, sillä silloin joutuisimme neuvottelemaan unionin jäsenyydestä yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa
- EU-jäsenhakemus on loukkaus niitä kohtaan, jotka ovat taistelleet maallemme itsenäisyyden
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EU-maiden yhteisvoimin
- EU-jäsenyyttä ajavat virkamiehet ja poliitikot ajattelevat vain talouselämän etuja ja unohtavat tavallisten kansalaisten edut
- Vaikka EU-kansanäänestys on virallisesti vain neuvoa-antava, sen tulisi olla kaikkia kansanedustajia sitova
- EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet harjoittaa yhteistyötä tietyissä asioissa
- ETA-sopimus (Euroopan talousalue) on Suomelle aivan riittävä, sen tiiviimpää integraatiota maamme ei tarvitse
- EU:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Maamme EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Jos Ruotsin ja Norjan EU-kansanäänestykset päätyvät ei-tulokseen, myös Suomen tulisi jättäytyä EU:n ulkopuolelle vaikka oma kansanäänestyksemme olisi päätynyt kyllä-tulokseen
- Monissa EU-maissa on yhtä hyvä tai parempi sosiaaliturva kuin Suomessa
- Suomen EU-jäsenyydestä on päätetty pienessä piirissä jo kauan sitten ja asiasta järjestettävä kansanäänestys on pelkkää silmänlumetta
- EU-jäsenyys antaa Suomelle enemmän vaikutusvaltaa Euroopan asioissa kuin ETA-sopimus
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EU-kysymyksessä tasapuolisesti, vaan rajoittavat EU-vastaisen aineiston esilletuloa
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EU:n jäsenenäkin
- EU-ratkaisu on Suomen tärkein ja kauaskantoisin linjavalinta vuosikymmeniin
- EU-jäsenyys heikentäisi ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia maassamme
- Maatalousasiat painottuvat aivan liikaa Suomen EU-ratkaisussa
- EU:n rakennerahastoista saatava tuki merkitsisi tuntuvaa taloudellista apua maamme köyhimmille alueille
- Tulevaisuudessa EU:sta muodostuu tiukka liittovaltio, jossa kansallisvaltioilla ei ole enää merkitystä
- Peruskysymys Suomen EU-jäsenyydessä ei ole talous eikä edes itsemääräämisoikeutemme aste, vaan se haluammeko kuulua itään vai länteen
- EU-jäsenyyden myötä maamme ay-liike pääsisi vaikuttamaan kansainvälisellä tasolla tärkeisiin työelämän kysymyksiin
- Epävakaan Venäjän naapurina Suomen olisi turvallisempaa olla EU:n jäsen kuin jäädä EU:n ulkopuolelle
- Suomen EU-jäsenyys on uhka kotimaakuntani tulevaisuudelle
- EU-jäsenyys ei olisi Suomelle mikään turvallisuuspoliittinen henkivakuutus, vaan päinvastoin loisi uutta jännitystä itärajallemme
- EU-jäsenyys merkitsisi piristysruisketta Suomen taloudelle ja nopeuttaisi maamme irtipääsyä lamasta
- Suomen on kaikissa oloissa kyettävä itse vastaamaan turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua
- Vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä
- Pitkällä aikavälillä EU tulee kattamaan käytännössä kaikki Euroopan maat entiset sosialistimaat mukaan lukien
- Jos Suomi jäisi EU:n ulkopuolelle, maamme leimautuisi Länsi-Euroopasta eristäytyväksi reuna-alueeksi
- EU:n jäsenenä maamme liittyy ennen pitkää myös jonkin sotilasliiton (NATO, WEU) jäseneksi
- EU:n ulkopuolellakin maamme joutuisi noudattamaan useimpia EU:n päätöksiä ja säädöksiä
- EU:n jäsenmaana Suomi voisi parhaiten edistää myös Venäjän ja Baltian maiden kehitystä
- Suomella ei olisi pienenä maana käytännössä minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa EU:n päätöksiin
- Vaikka EU-jäsenyyden eduista ja haitoista kiistellään kovasti, todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei huomaisi minkäänlaista muutosta omassa arkielämässään
- EU-jäsenyys auttaisi Suomea pitämään kurissa kansainvälisten rikollisten toimintaa maassamme
- Sotilaallisissa kriisitilanteissa EU-jäsenyys velvoittaisi suomalaiset nuorukaiset osallistumaan sotatoimiin euroarmeijan riveissä
- EU:n jäsenenä Suomi saisi itsenäisesti määrätä sosiaaliturvansa tason
- Jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi, julkisen sektorin työpaikat vähenevät maastamme merkittävästi
- Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoon ei ole syytä vähätellä, sillä maamme voi vaikuttaa ratkaisuihin paitsi ääniosuudellaan, myös aloitteilla ja keskustelulla
- EU on Suomelle ympäristöuhka, sillä vapaakauppaa ja talouskasvua ihannoivassa EU:ssa ympäristödirektiivit jäävät pelkiksi papereiksi
- Jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi, tasavallan presidentin tulisi edustaa maatamme EU:n huippukokouksissa, koska presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa
- Pääministerin eikä presidentin olisi edustettava maatamme EU:n huippukokouksissa, koska parlamentarismi toteutuu näin paremmin
- Esittäkää arvionne EU-kansanäänestyksen lopputuloksesta:
- EU-jäsenyyttä kannattavien kyllä-äänten osuus tulee olemaan (%)
- EU-jäsenyyttä vastustavien ei-äänten osuus tulee olemaan (%)
- Euroopan yhdentymisen todellisia vaikutuksia ei tunne kukaan ja sen vuoksi Suomen tulisi edetä asiassa hyvin varovaisesti
- Euroopan yhdentymisen todellisia vaikutuksia ei tunne kukaan ja sen vuoksi Suomen tulisi edetä asiassa hyvin varovaisesti
- Suomen tulisi liittyä jäseneksi Euroopan yhteisöön (EY)
- Suomi elää nykyisin aivan liian eristyneenä muusta Euroopasta
- Suomi voi mainiosti pysytellä nykyisen Eurooppa-huuman ulkopuolella ja kulkea omaa erillistä tietään
- Kantanne Suomen EY-jäsenyyteen, olettaen, että liittyminene tapahtuisi noin vuosina 1995-1996
- Missä määrin EY-kantanne riippuu ns. reunaehtojen toteutumisesta (eli Suomen haluamat erivapaudet/siirtymäajat)
- Uskotteko, että Suomi saa EY-neuvotteluissa neuvoteltua itselleen erivapauksia tai siirtymäaikoja?
- Kuinka kiinnostunut Te henkilökohtaisesti olette maamme EY-jäsenyyteen ja Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvistä asioista?
- Mikäli maassamme järjestetään EY-kansanäänestys, kuinka varmana pidätte sitä, että käytte äänestämässä?
- Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että Suomesta tulee lähivuosina EY:n jäsen?
- Millainen vaikutus EY-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi -kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mielipiteenne seuraavista julkisuudessa esitetyistä väitteistä:
- Vaikka EY-jäsenyys voi merkitä maallemme tiukkoja aikoja, vielä vaikeammaksi elämämme muodostuisi EY:n ulkopuolella
- EY:n sijasta Suomen pitäisi hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton osien kanssa
- Maataloudesta murehtiminen ei ole EY-kysymyksessä järkevää, koska maataloutemme joutuu väistämättä remonttiin ilman EY-jäsenyyttäkin
- EY on niin pieni osa maailmantaloutta, ettei siihen sitoutuminen ole järkevää
- Puolueettomuuden merkitys on viime aikoina siinä määrin muuttunut, ettei ehdoton siitä kiinni pitäminen ole enää järkevää
- Lopullinen päätös maamme liittymisestä EY:n jäseneksi tulee tehdä kansanäänestyksen jälkeen kansalaisten enemmistön mielipiteen mukaan
- EY-jäsenyys rikkoisi suomalaisen yhteiskunnan rauhan ja tuhoaisi perinteisen elämänmuotomme
- EY-jäsenyyden puolestapuhujat levittävät tahallaan vääriä tietoja asiasta saadakseen kansalaiset suopeiksi jäsenyydelle
- EY-jäsenyyden vastustus perustuu enemmänkin tunteisiin kuin tietoon
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EY:ssä, kunhan lait vain ovat oikeudenmukaisia ja järkeviä
- EY-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse
- Työmarkkinoiden vapautumisen seurauksena monet koulutetut ja kyvykkäät suomalaiset muuttaisivat ulkomaille
- EY-jäsenhakemus on loukkaus niitä kohtaan, jotka ovat taistelleet maallemme itsenäisyyden
- EY-jäsenyyden seurauksena raaka-aineiden kierrätys ja uusiokäyttö tehostuisivat maassamme
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EY-maiden yhteisvoimin
- EY-jäsenyys avaa ovet opiskelijoille ja tutkijoille vapaasti tulla ja mennä
- EY-jäsenyysneuvotteluja käyvät virkamiehet ja poliitikot ajattelevat vain talouselämän etuja ja unohtavat tavallisten kansalaisten edut
- EY-jäsenyyden vastustus on turhaa, koska maamme ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa liittyy EY:n jäseneksi
- Liittymällä EY:n jäseneksi Suomi lisää toimintamahdollisuuksiaan sekä idässä että lännessä
- EY haluaa Suomen jäsenekseen päästäkseen käsiksi metsiimme ja rantoihimme
- ETA-sopimus (Euroopan talousalue) on Suomelle aivan riittävä, sen tiiviimpää integraatiota maamme ei tarvitse
- EY-ratkaisussa Suomen pitäisi tehdä oma päätöksensä riippumatta muiden jäsenyyttä hakeneiden Pohjoismaiden ratkaisuista
- EY:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Maamme EY-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Monissa EY-maissa on yhtä hyvä tai parempi sosiaaliturva kuin Suomessa
- Niin EY-jäsenyys kuin EY:n ulkopuolelle jääminenkin aiheuttaa Suomelle ongelmia, joten parasta olisi, ettei koko EY:tä olisi olemassakaan
- EY-jäsenyys antaa Suomelle enemmän vaikutusvaltaa Euroopan asioissa kuin ETA-sopimus
- Tanskan juuri pidetyn uuden kansanäänestyksen tulos vaikutti mielipiteeseeni Suomen EY-jäsenyydestä
- EY-jäsenyys pakottaisi suomalaiset naiset takaisin kotiin ansiotyöstä
- EY:n ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on meille tärkeämpää kuin vientietujemme turvaaminen
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EY-kysymyksessä tasapuolisesti, vaan rajoittavat EY-vastaisen aineiston esilletuloa
- EY:n kehitys hidastuu ja vaikeutuu tulevaisuudessa tuntuvasti
- EY-ratkaisu kuuluu presidentille ja eduskunnalle, jotka muutoinkin on valittu asioistamme päättämään
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EY:n jäsenenäkin
- Kysymys Suomen EY-jäsenyydestä ei ole tiedolla ratkaistava asia, vaan ennen muuta arvovalinta
- EY-ratkaisussa tulisi ottaa huomioon erityisesti nuorten mielipiteet, sillä pitkällä tähtäyksellä päätös vaikuttaa eniten juuri heidän elinoloihinsa
- EY-ratkaisu on Suomen tärkein ja kauaskantoisin linjavalinta vuosikymmeniin
- Suomi jätti EY-jäsenhakemuksen 18.03.1992. Mikä on Teidän kantanne maamme EY-jäsenyyteen? (Olettaen että se toteutuisi noin vuonna 1995)
- Missä määrin EY-kantanne riippuu ns. reunaehtojen toteutumisesta eli siitä, saako Suomi EY-neuvotteluissa läpi haluamansa erivapaudet/siirtymäajat? (koskien esim. maataloutta, aluetukea ja puolueettomuutta)
- Uskotteko että Suomi saa neuvoteltua itselleen erivapauksia tai siirtymäaikoja EY-jäsenyyteensä?
- Pidättekö mahdollisena, että EY ei hyväksy Suomea jäsenekseen? (esim. maamme heikon taloudellisen tilan tai turvallisuuspoliittisten varaustemme vuoksi)
- Millainen vaikutus EY-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme?
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mikä on mielipiteenne seuraavista julkisuudessa esitetyistä EY-jäsenyyteen liittyvistä väitteistä?
- EY:n sijasta Suomen pitäisi hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän ja muiden entisten Neuvostoliiton osien kanssa
- EY on niin pieni osa maailmantaloutta, ettei siihen sitoutuminen ja samalla muulle maailmalle selkänsä kääntäminen ole järkevää
- EY-jäsenyys lisäisi ulkomaisten tuotteiden suosiota/kysyntää maassamme kotimaisten tuotteiden kustannuksella
- Euroopan valuuttakriisi osoittaa, että EY:n pitäisi pikaisesti siirtyä yhteiseen valuuttaan
- Niin EY-jäsenyys kuin EY:n ulkopuolelle jääminenkin aiheuttaa Suomelle ongelmia, joten parasta olisi ettei koko EY:tä olisi olemassakaan
- Vaikka ETA-sopimus antaa maallemme monia samoja etuja kuin EY-jäsenyyskin, se on vain välivaiheen järjestely jonka varaan emme voi tulevaisuuttamme perustaa
- Euroopan valuuttakriisi osoittaa, että yhteinen EY-valuutta on utopiaa, joka ei voi toteutua koskaan
- Tanskan ja Ranskan kansanäänestysten tulokset osoittavat, ettei päätöksiä EY:n kehittämisestä pidä tehdä jäsenmaiden kansalaisia kuulematta
- Suomen tulisi liittyä jäseneksi Euroopan yhteisöön (EY, ennen EEC)
- Suhtautuminen euroon
- Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa?
- Miten suhtautuu siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi?
- Suomen mukaanmeno EMUun oli oikea ratkaisu
- Ruotsalaiset tekivät viisaasti äänestäessään 'ei' eurolle ja EMUlle
- Euromaille ei pidä sälyttää yhteisvastuuta yksittäisten jäsenmaiden taloudellisista ongelmista
- Yhteisten sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi euromaiden tulee antaa EU:lle oikeus tarkastaa kansalliset budjettinsa
- Paluu markkaan euron kriisin seurauksena olisi tavallisen kuluttajan ja velallisen kannalta onnetonta
- Missä määrin seuraavat euron käyttöönoton väitetyt seuraukset vastaavat käsityksiänne:
- EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuus on vahvistunut yhteisen valuutan myötä
- Eurosta on tullut maailmanvaluuttana vahva kilpailuja dollarille
- EU:sta on tullut maailmassa USAn veroinen vaikuttaja
- EU:n kehitys kohti liittovaltiota on edennyt yhteisen valuutan myötä
- Taloudelliset yhteydet (sijoitukset, yrityskaupat, ym.) EU-maiden kesken ovat lisääntyneet
- EU-maiden talouspolitiikka on yhtenäistynyt/yhdentynyt euron seurauksena
- EU-maat ovat jakaantuneet haitallisesti 'kahden kerroksen väeksi'
- Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa/painoarvo Euroopassa on kasvanut
- Euromaat ovat ajautuneet umpikujaan, josta ulospääsy käy kalliiksi
- Euron myötä korot ovat pysyneet alhaisina ja hintojen nousu/inflaatio kohtuullisena
- Suomen asema ja painoarvo maailmassa ovat kohentuneet
- Miten Te suhtaudutte nykyisin siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi?
- Miten Te suhtaudutte nykyisin siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa?
- Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisen talouskriisin oloissa?
- EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle
- Miten Te suhtaudutte siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa?
- Suhtautuminen siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa
- Suomi siirtyy ensi vuoden alussa yhteisen rahayksikön euron käyttöön. Miten seuraavat tätä muutosta koskevat oletukset ja väitteet vastaavat Teidän henkilökohtaisia käsityksiänne?
- Muutos on valmisteltu niin hyvin, että se tapahtuu sujuvasti/suuremmitta ongelmitta
- Suomalaiset kokevat muutoksen yleisesti ottaen myönteisenä asiana
- Henkilökohtaisesti koen euroon siirtymisen myönteiseksi ja perustelluksi
- Muutos herättää kansalaisissa paljon kritiikkiä ja tyytymättömyyttä
- Väärinkäsityksiä ja (tahattomia) virheitä tulee paljon esim kaupoissa asioitaessa
- Huijatuksi tulemista, vilppiä ja sen yritystä esiintyy (aluksi) paljon
- Sekaannusta ja stressiä syntyy etenkin vanhemman väestön keskuudessa
- Suomalaiset oppivat nopeasti palkkojensa, verojensa ja menojensa euroissa laskemisen
- Uuden eurorahat ovat kauniita ja tuovat tervetullutta vaihtelua/virkistystä
- Hintojen suora kansainvälinen vertailtavuus saa aikaan hintojen laskua Suomessa
- Suomalainen identiteetti heikkenee, kun tunneside markkaan katkeaa
- Euro sitoo Suomen entistä tiukemmin siihen kulttuuripiiriin, johon maamme kuuluukin
- Markasta luopuminen merkitsee itsenäisyytemme lopullista menettämistä
- Matkustaminen ja ostosten teko ulkomailla/euroalueen maissa yksinkertaistuu
- EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuus vahvistuu yhteisen valuutan myötä
- Eurosta tulee maailmanvaluuttana vahva kilpailija dollarille
- EUsta tulee maailmassa USAn veroinen vaikuttaja
- EU:n kehitys kohti liittovaltiota etenee yhteisen valuutan myötä
- Taloudelliset yhteydet (sijoitukset, yrityskaupat ym.) lisääntyvät EU-maiden kesken
- EU-maiden talouspolitiikka yhtenäistyy/yhdentyy muutoksen seurauksena
- EU-maat jakaantuvat haitallisesti 'kahden kerroksen väeksi'
- Euron käyttöönotto vauhdittaa Ruotsin ja Britannian EMU-jäsenyyttä
- Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa/painoarvo Euroopassa kasvaa
- Entä siihen, että markka korvataan eurolla vuoden 2002 alussa?
- Vuoden 1999 alussa alkava EMU-jäsenyys on eduksi maamme kehitykselle
- Suomen mukaanmeno EMUuun oli oikea ratkaisu
- Siirtyminen markasta euroon aiheuttaa maassamme paljon sekaannusta ja suuria käytännön ongelmia
- Kun euro on käytössä, tulen tarkkaan vertaamaan hintojamme ja verojamme muiden maiden vastaaviin
- Ruotsi teki viisaasti jättäytyessään toistaiseksi EMU:n ulkopuolelle
- Suomen hallitus ja eduskunta ottivat melkoisen riskin päättäessään mukaanmenosta epävarmaan EMUun
- EMU-päätös oli hyvä, sillä se osoitti, että maassamme kyetään päätöksiin ja muutoksiin, ei pelkkään puhumiseen
- Suomen nykyinen poliittinen johto on aivan liian eurointoista ja aiheuttaa sitä kautta vielä suurta vahinkoa maallemme
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavast Teidän henkilökohtaisia EMU-näkemyksiänne?
- Välttämätön Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maailmassa
- Toteutuu sovitussa aikataulussa vuoden 1999 alussa
- Vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen hanke
- Askel kohti liittovaltiota, 'Euroopan Yhdysvaltoja'
- Asia, jossa Suomen tulisi olla mukana ensimmäisten joukossa
- Epärealistinen, vaikeasti toteutettava hanke
- Auttaa Suomea toteuttamaan tärkeitä talouden rakenneuudistuksia
- Jakaa Euroopan maat kahteen eriarvoiseen kastiin (EMU:n sisä- ja ulkopuolisiin)
- Vauhdittaa Euroopan talouskasvua
- Suuria riskejä Suomelle sisältävä hanke
- Luo edellytyksiä työllisyyden parantumiselle maassamme
- Niin tärkeä valinta, että Suomen mukaanmeno tulisi ratkaista kansanäänestyksellä
- Vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa
- Julkisuudessa paisuteltu, ei vaikuttaisi kansalaisten arkielämään juuri mitenkään
- Toteutuessaan muuttaisi suomalaista yhteiskuntaa enemmän kuin EU-jäsenyys
- Heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa
- Helpottaa kaupankäyntiä, investointeja, valuuttaliikkeitä, matkustusta yms.
- Tiivistää ja tehostaa merkittävästi hallitusten välistä yhteistyötä
- Liittää Suomen huomattavasti nykyistä tiiviimmin Länsi-Eurooppaan
- Heikentää Saksan taloudellista johtoasemaa Euroopassa
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Kaventaa Suomen itsenäisyyttä vieden maaltamme paljon taloudellista päätösvaltaa
- Lisää taloudellis-sosiaalista eriarvoisuutta/kärjistää jakoa A- ja B-kansalaisiin
- Heikentää suomalaisten kansallistuntoa oman rahan poistumisen myötä
- Uuden (euro)rahan käyttöönotto on vaikeata oppia
- EMU:n ulkopuolelle jääminen olisi Suomelle kohtalokasta, mikäli useat muut EU-maat menevät rahaliittoon
- Koska liittyminen EMUun (Euroopan talous- ja rahaliitto) veisi maaltamme mahdollisuuden devalvoida valuuttamme, Suomen tulee pysyä EMUn ulkopuolella
- Olisiko EMU-jäsenyydestä Suomelle etua vai haittaa:
- inflaation kurissapitämisen kannalta
- ammattijärjestöjen tavoitteiden kannalta
- talouskehityksen vakauden / ennakoitavuuden kannalta
- työllisyyden kannalta
- palkkatason kannalta
- työmarkkinoiden/työelämän ns. joustojen kannalta
- korkotason kannalta
- verotuksen kannalta
- valuuttakurssiriskien vähentämisen (lainat, ulkomaankauppa) kannalta
- alueellisten kehityserojen kannalta
- teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kannalta
- pankkien kannalta
- julkisen sektorin kehityksen kannalta
- hintojen kansainvälisen vertailtavuuden kannalta
- maamme talouspolitiikan uskottavuuden kannalta
- Arviot Suomen EU-politiikasta
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EU-kysymyksissä tasapuolisesti vaan rajoittavat EU-kriittisen aineiston esilletuloa
- Euron kriisin hoitaminen on tärkeää, mutta se ei saa johtaa Suomen kansallisen päätösvallan kaventumiseen
- Suomella ei EU:n jäsenenä voi olla muista jäsenmaista olennaisesti poikkeavaa (tiukempaa tai löyhempää) pakolaispolitiikkaa
- Miten Suomi on mielestäsi suhtautunut talousongelmiin ajautuneiden euromaiden tukemiseen?
- Suomen pitäisi pienenä maana harjoittaa paljon aktiivisempaa EU-politiikkaa, jotta se todella voisi vaikuttaa unionin päätöksiin
- Olen tyytyväinen maamme nykyisen hallituksen toimintaan EU-asioissa
- Suomen pitää ajaa EU:ssa omaa etuaan silläkin uhalla, että se lamauttaa koko EU:n tai euroalueen päätöksentekokyvyn
- Pääministerin eikä presidentin olisi edustettava maatamme EU:n huippukokouksissa, koska parlamentarismi toteutuisi näin paremmin
- EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei tunnista Suomen erityisolosuhteita ja tulee siksi muodostumaan maallemme kohtuuttoman kalliiksi
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa on kansalaisille yhdentekevä, sillä johtajien puuhilla ei ole kosketuskohtaa tavallisen kansalaisen elämään
- Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkipuolen ajan. Mitä Suomen ja suomalaisten Teidän mielestänne tulisi tehdä puheenjohtajuuskauden aikana?
- Keskittyä pääasiassa kansallisten etujen ajamiseen
- Keskittyä pääasiassa koko unionia koskeviin kysymyksiin
- Tehostaa EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- Jarruttaa Suomelle vähemmän tärkeitä hankkeita
- Edistää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa unionissa
- Edistää EU:n yhteisten (sotilaallisten) turvatakuiden luomista
- Edistää EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Vahvistaa kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisina
- Tehostaa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Kehittää EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaiden mallin suuntaan
- Tehostaa unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- Houkutella ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen
- Turvata maatalouden elinkelpoisuus myös Suomessa
- Toimia EU:n laajentumisen hyväksi
- Vähentää virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- Edistää avoimuutta EU:n toiminnassa
- Lähentää kansalaisia unioniin, lisätä luottamusta EU:ta kohtaan
- Kohdentaa EU:n toiminta suuriin asioihin/linjoihin, pois nippeliasioista
- Pyrkiä elvyttämään takaiskuja kokenut EU:n perustuslakihanke
- Edistää EU:n kehitystä liittovaltioksi (federaatio)
- Mikäli EU tekee lähivuosina päätöksiä, jotka vaikuttavat olennaisesti jäsenmaiden elinoloihin, ne on alistettava maassamme kansanäänestykseen
- Olen tyytyväinen eduskunnan toimintaan EU-asioissa
- Olen tyytyväinen tasavallan presidentin toimintaan EU-asioissa
- EU:n perussopimuksessa pitäisi selkeästi määrätä, mitkä asiat kuuluvat kansallisen päätösvallan piiriin ja mistä asioista päätetään unionissa yhteisesti
- EU:n itälaajentumisen jälkeen Suomen saamat tuet on säilytettävä entisellään, vaikka se johtaisi EU:n budjetin kasvuun
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Keskittymään pääasiassa kansallisten etujensa ajamiseen
- Keskittymään koko unionia koskeviin kysymyksiin
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Kehittämään EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaisen mallin suuntaan
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Ajamaan erityisesti Viron pääsyä EU:n jäseneksi
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Osallistua aktiivisesti EU:n toimiin terrorismin torjumiseksi
- Edistää avoimuutta/läpinäkyvyyttä EU:n toiminnassa
- Edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- Tehostamaan EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- Vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Edistämään EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Tehostamaan unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- Turvaamaan Suomen maatalouden elinkelpoisuus
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Vähentämään virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- Edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- Kun Suomi nyt toimii EU:n puheenjohtajamaana, se tuo unionin lähemmäs suomalaisia
- Alhainen äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa johtui kansalaisten epäuskosta vaikutusmahdollisuuksiinsa - Suomen piskuinen edustajajoukko ei vaikuta parlamentin päätöksiin eikä parlamentti EU:n päätöksiin
- Suomen tulisi EU:n puheenjohtajamaana:
- keskittyä pääasiassa kansallisten etujen ajamiseen
- keskittyä pääasiassa koko unionia koskeviin kysymyksiin
- tehostaa EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- edistää vientiämme kaikin mahdollisin keinoin
- jarruttaa Suomelle vähemmän tärkeitä hankkeita
- edistää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa unionissa
- edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- edistää EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- vahvistaa kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisina
- tehostaa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- osoittaa miten hyvin metsiämme ja muuta ympäristöämme hoidetaan
- edistää EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaiden mallin suuntaan
- tehostaa unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- houkutella ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen
- turvata maatalouden elinkelpoisuus myös Suomessa
- toimia EU:n laajentumisen hyväksi
- ajaa erityisesti Viron pääsyä EU:n jäseneksi
- vähentää virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- keskittyä erityisesti Kosovon jälleenrakentamisen käynnistämiseen
- edistää avoimuutta EU:n toiminnassa
- Arvosana EU-asioiden hoitamisesta:
- presidentti Martti Ahtisaari
- nykyinen hallitus
- nykyinen eduskunta
- maamme europarlamentaarikot
- pääministeri Paavo Lipponen
- komissaari Erkki Liikanen
- suomalaiset virkamiehet
- pääoppositiopuolue keskustan johto
- ammattiyhdistysliike
- työnantajajärjestöt
- maataloustuottajajärjestöt
- yritykset ja elinkeinoelämä
- televisio ja radio (uutis- ja ajankohtaisohjelmat)
- sanomalehdistö (seuraamanne lehdet)
- ulkoministeriön Eurooppatiedotus
- oman maakuntanne päätöksentekijät, maakuntaliittonne
- oman kuntanne päätöksentekijät
- EU-jäsenyyden vastustajat
- kansalaisjärjestöt yleensä
- Suomen tulisi EU-puheenjohtajakaudella:
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavat käsitystänne EU:n päätöksenteosta:
- Miten seuraavia asioita pitäisi pohjoinen ulottuvuus -hankkeessa korostaa:
- energian, mm. kaasun saannin turvaaminen pohjoisilta merialueilta
- kulttuuriyhteistyön ja matkailun edistäminen
- Venäjän sitominen yhteistyöhön, EU:n yhteyksien lisääminen siihen
- Venäjän jäsenyys EU:ssa pitkällä aikavälillä
- Suomen painoarvon nostaminen unionissa
- Pohjois-Euroopan turvallisuuden lisääminen
- työvoiman vapaa liikkuvuus koko alueella Jäämereltä Puolaan
- ympäristötuhojen korjaaminen Venäjällä EU:n taloudellisella avulla
- Suomen määrätietoinen kehittäminen unionin sillanpääasemaksi Venäjään päin
- Karjalan takaisin saaminen Suomelle
- Itämeren puhdistaminen
- Suomen itä- ja pohjoisosien elinmahdollisuuksien turvaaminen
- Venäjän taloudellinen nostaminen mahdollisimman pian, jotta kauppa laajenisi
- keskittyminen erityisesti Itämeren alueen yhteistyöhön
- keskittyminen arktisen alueen (etenkin Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä) yhteistyöhön
- venäläisiin kohdistuvien ennakkoluulojen hälventäminen
- NATOn merkityksen vähentäminen
- Venäjän mafian merkityksen vähentäminen
- ydinvoiman turvallisuuden lisääminen alueella
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- Luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- Vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Edistämään EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Toimimaan itsenäisesti ja tiukasti Suomen kansallisia etuja puolustaen
- Tukemaan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toteuttamista
- Edistämään EU:n siirtymistä yhteiseen rahaan
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- Uudistamaan/keventämään EU:n hallintoa
- Edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- Ne haitat ja uhkakuvat, joista EU-jäsenyyden vastustajat ennen kansanäänestystä varoittivat, ovat nyt suureksi osaksi toteutuneet
- Ne edut ja lupaukset, joista EU-jäsenyyden kannattajat ennen kansanäänestystä puhuivat, ovat nyt suureksi osaksi toteutuneet
- Kun Suomesta tulee vuorollaan EU:n puheenjohtajamaa v. 1999, maamme saa merkittävän mahdollisuuden tuoda esille näkökantojaan ja nostaa profiiliaan
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Valvomaan EU:n direktiivien ja päätösten noudattamista jäsenmaissa
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- Luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Liittoutumaan muiden pohjoismaiden kanssa EU:n pohjoiseksi blokiksi
- Toimimaan yhteistyössä erityisesti Saksan kanssa
- Toimimaan itsenäisesti ja tiukasti kansallisia etujamme puolustaen
- Kehittämään keinoja työttömyyden nujertamiseksi
- Edistämään EU:n siirtämistä yhteiseen valuuttaan (ecu)
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Vahvistamaan humanististen ja inhimillisten arvojen asemaa unionissa
- Ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- Uudistamaan EU:n hallintoa/purkamaan byrokratiaa
- Kuinka tyytyväinen olette seuraavan tahon toimintaan EU-asioissa:
- eduskunta
- presidentti Martti Ahtisaari
- nykyinen ns. sateenkaarihallitus
- pääministeri Paavo Lipponen
- edellinen Esko Ahon porvarihallitus
- Suomen europarlamentaarikot
- EU-komissaari Erkki Liikanen
- EU:n 'vastaantulo' ja ymmärtämys Suomea kohtaan
- tiedotusvälineet EU-tiedon jakajana
- tiedotusvälineiden jakaman EU-tiedon määrä ja ymmärrettävyys
- tiedotusvälineiden jakaman EU-tiedon puolueettomuus
- EU-asioista maassamme käytävä kansalaiskeskustelu
- EU-jäsenyyttä kannattavat tahot / järjestöt
- EU-jäsenyyttä arvostelevat tahot / järjestöt
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin / Itä-Eurooppaan
- tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallispolitiikan luomista
- edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- toimimaan itsenäisesti ja tiukasti Suomen kansallisia etuja puolustaen
- kehittämään keinoja työttömyyden nujertamiseksi
- tukemaan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toteuttamista
- edistämään EU:n siirtymistä yhteiseen rahaan
- vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- vahvistamaan humanististen/inhimillisten arvojen asemaa unionissa
- ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- tasoittamaan hyvinvointi- ja elintasoeroja jäsenmaiden välillä
- Miten Te suhtaudutte siihen, että seuraavat EY:n keskeiset periaatteet joskus toteutettaisiin/koskisivat Suomea?
- Eurooppalainen identiteetti
- Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EU:n jäsenenäkin
- Eurooppalaisille on kehittynyt EU:n myötä oma identiteetti, joka poikkeaa enenevästi yhdysvaltalaisesta identiteetistä
- Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut eurooppalaisesta kulttuurista (esim. kirjallisuus, kuvaamataide, musiikki, arkkitehtuuri) ja saan siitä itselleni suurta henkistä tyydytystä
- Integraation syventäminen
- Yksittäisten EU-maiden (ml Suomen) valtaa päättää omasta talouspolitiikastaan pitäisi rajoittaa euroalueen toiminnan parantamiseksi
- EU:lla tulisi olla yhteinen ulkopolitiikka, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa
- EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta
- EU:n jäsenvaltioiden tulisi voida vaikuttaa Euroopan keskuspankin politiikkaan
- Tulevaisuudessa EU:sta muodostuu tiukka liittovaltio, jossa kansallisvaltioilla ei ole enää merkitystä
- Eurooppa voi jatkossa menestyä vain syventämällä yhdentymistä entisestään
- Euroopan ongelmia ei voida ratkoa yhdentymällä lisää, sillä sen nykyiset ongelmat aiheutuvat juuri liian pitkälle menneestä yhdentymisestä
- EU:n kehittyminen liittovaltioksi lisäisi julkisen vallan mahtia ja kaventaisi yksilön omaa päätösvaltaa entisestään
- EU:n perustuslakiin kohdistetut ehdotukset ja näkemykset:
- EU:sta tulisi kehittää kiinteä liittovaltio (federaatio)
- EU tulisi pitää mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- EU:IIe tulisi luoda yhtenäinen sosiaalipolitiikka
- EU:IIe tulisi luoda yhteinen ulkopolitiikka
- EU:IIe tulisi luoda yhteinen puolustus
- Verotuksesta tulisi säätää enemmistöpäätöksin EU:ssa
- EU:n toiminnan avoimuutta/läpinäkyvyyttä tulisi lisätä
- Europarlamentin tulisi säätää EU:n lait
- EU:n komissiosta pitäisi tulla europarlamentin luottamusta nauttiva hallitus
- Yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeudesta olisi luovuttava
- Päätösvallan EU:ssa tulisi viime kädessä olla kansallisilla hallituksilla
- EU:n ja kansallisten hallitusten toimivallan rajat tulisi määritellä selkeästi
- Jokaisen jäsenmaan oma komissaari tulisi säilyttää
- Kaikkien jäsenmaiden kesken kiertävä puheenjohtajuus tulisi säilyttää
- EU:IIe tulisi valita riittävät valtaoikeudet omaava presidentti
- Vallanjakoa pienten ja suurten jäsenmaiden välillä ei saisi muuttaa nykyisestä
- EU:n rakennetta ja toimintaa tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää
- EU:n perussopimuksen hyväksyminen tulisi ratkaista Suomessa kansanäänestyksellä
- EU:n perustuslakihankkeesta on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Tulisiko EU:n laajentua tai tiivistyä lähivuosina?
- Työn ehdoista tulisi sopia nykyistä enemmän eurooppalaisella tasolla
- Kosovon sota viimeistään osoitti, että EU:lle pitäisi luoda yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
- Kuinka suhtaudutte seuraaviin EU:n tiivistämistä koskeviin asioihin, jos ne koskisivat joskus Suomea:
- Kuinka suhtaudut seuraaviin EY:n tiivistämistä koskeviin väittämiin, jos ne koskisivat joskus Suomea:
- Olisiko Euroopan integroitumisesta Suomelle ja suomalaiselle etua vai haittaa, kun asiaa arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta?
- Kokonaisuutena/yleisesti ottaen
- Elintason ja hyvinvoinnin kannalta
- Viennin ja ulkomaankaupan kannalta
- Yleensä yritystoiminnan kannalta
- Maamme hintatason kannalta
- Työllisyyden kannalta
- Itsenäisyyden/itsemääräämisoikeuden kannalta
- Omistusoikeuden kannalta
- Olojen vakauden kannalta
- Sosiaaliturvan kannalta
- Ympäristönsuojelun kannalta
- Kulttuurin kannalta
- Laajeneminen
- Viron EU-jäsenyys heikentäisi Suomen kilpailuasemaa ja veisi maastamme työpaikkoja
- Turkin EU-jäsenyys olisi hyvä asia, sillä se auttaisi islamilaista ja länsimaista kulttuuria ymmärtämään toisiaan
- Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi
- Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentui keväällä 2004 uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?
- Islamilainen Turkki ei sovi kristillisiin arvoihin nojaavan EU:n jäseneksi
- EU:n laajentuminen tulee keskeyttää pitkäksi aikaa, koska mahdolliset uudet jäsenet (esim. Bulgaria, Romania ja Turkki) ovat vielä jäseniksi sopimattomia
- EU:n laajentuminen 10 uudella jäsenmaalla keväällä 2004 on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi
- Vaikka EU:n itälaajentumisesta aiheutuukin kustannuksia, on sen toteuttaminen poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- EU:n laajentuminen tulee keskeyttää pitkäksi aikaa sen jälkeen kun jo hyväksytyt 10 uutta jäsenmaata liittyvät unioniin keväällä 2004
- Suhtautuminen EU:n laajentumiseen uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Euroopassa ja Baltiassa
- Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?
- EU:n itälaajentuminen johtaisi vähitellen koko EU:n hajoamiseen, sillä nykyistä laajempaa (ja moniaineksisempaa) unionia ei voida enää hallita
- Kysymys EU:n laajentumisesta Itä- ja Keski-Eurooppaan/Baltiaan on yksi unionin suurimmista haasteista. Jos oletetaan, että (joistakin) näistä maista tulee lähivuosina EU:n jäseniä, millaisia seurauksia arvioitte sillä olevan?
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden nykyisten jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- Estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- Johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- Monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- Lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- Lujittaa EU:n itsepuolustusta
- Maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- Muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen 'Länsi-Euroopan unionin' sijasta
- Itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- Rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- Tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- Laajentuminen vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- Rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- Miten suhtaudutte siihen, että EU laajentuisi Itä- ja Keski-Eurooppaan / Baltiaan?
- Millaisia seurauksia arvioitte EU:n laajentumisella olevan:
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- on kustannuksistaan huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- lujittaa EU:n puolustusta
- maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen ´Länsi-Euroopan unionin´ sijasta
- itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- EU:n tulevassa kehityksessä voidaan nähdä kaksi rinnakkaista päälinjaa, unionin laajentaminen ja unionin tiivistäminen. Tulisiko EU:n Teidän mielestänne lähivuosina...?
- Kysymys EU:n laajentumisesta Itä- ja Keski-Eurooppaan/Baltiaan on yksi unionin suurimmista haasteista. Jos oletetaan, että (joistakin) näistä maista tulee lähivuosina EU:n jäseniä, millaisia seurauksia arvioitte sillä olevan?
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden nykyisten jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- On kustannuksistaan huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- Estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- Johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- Estää Itä-Euroopan vajoamisen (yltiö)kansallismielisyyteen / jälkikommunismiin
- Monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- Lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- Lujittaa EU:n puolustusta
- Maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- Muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen 'Länsi-Euroopan unionin' sijasta
- Itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- Rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- Tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- Laajentuminen vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- Rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- Miten suhtaudutte siihen, että maasta tulisi EU:n jäsen:
- EU-politiikka
- EU:n suurimpia ongelmia on sen päätöksentekokyvyn puute
- Elleivät EU-maat syvällisesti uudistu, ne jäävät nopeasti kehittyvässä maailmassa vanhanaikaisten taloudellisten ja poliittisten rakenteiden museoksi
- Minulla ei ole minkäänlaista kuvaa siitä mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä
- Kaikki EU-maat tulisi velvoittaa auttamaan yhteisvastuullisesti jäsenmaita, jotka joutuvat vaikeuksiin suurten turvapaikanhakijamäärien vuoksi
- Miten seuraavat sopivat kuvaamaan käsitystänne EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Byrokraattinen
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Suomalaisenkin arjen (ruoka- ja tapakulttuuri, muoti, taide) rikastuttaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
- EU:n viime vuosien kehityksestä on esitetty erilaisia, osin ristiriitaisiakin arvioita. Onko unioni ja sen toiminta Teidän nähdäksenne muuttunut jollakin tavoin viime aikoina?
- Unionin päätöksenteon toimivuus (päätöksentekokyky)
- Jäsenmaiden kansallinen itsekkyys, 'kotiinpäinveto'/jarrutus päätöksissä
- EU:n vahvuus taloudellisena toimijana maailmassa
- EU:n vahvuus poliittisena toimijana maailmassa
- EU:n ja Venäjän suhteet
- Unionin avoimuus/toiminnan läpinäkyvyys
- Suurten jäsenmaiden vaikutusvalta
- Suomen vaikutusvalta
- Suomen harjoittaman EU-politiikan onnistuneisuus yleisesti ottaen
- Suomalaisten luottamus EU:hun ja sen toimintaan
- Oma luottamuksenne EU:hun ja sen toimintaan
- EU:n rahoja olisi käytettävä mieluummin Suomen syrjäseutujen kuin uusien jäsenmaiden tukemiseen
- EU kuuntelee nykyisin tarkkaan kansalaismielipidettä jäsenmaissa eikä pyri kehittämään unionia sen vastaisesti
- EU-maiden tulisi kehittää kilpailukykyään ja uudistaa rakenteitaan kansallisin toimenpitein, ei unionin päätöksin
- EU on hyvinvoivien eurooppalaisten maiden itsekäs edunvalvontakoneisto, jolta puuttuu maailmanlaajuinen yhteisvastuu
- EU pystyy kilpailemaan tulevaisuudessakin tasavertaisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa
- EU:sta pitäisi kehittää vahva vastapaino Yhdysvalloille maailmanpolitiikassa
- EU:n perustuslakisopimuksen kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa oli valitettavaa, sillä puutteistaan huolimatta se olisi selkeyttänyt EU:n rakennetta ja toimintaa
- EU:n ja muiden rikkaiden maiden tulisi poistaa kehitysmaihin kohdistuvat kaupan esteet vasta kun nämä noudattavat länsimaisia työolo- ja ympäristönormeja
- EU:ta on moitittu viime aikoina pysähtyneisyydestä. Kuinka suuri merkitys seuraavilla tekijöillä Teidän nähdäksenne on EU:n toiminnan ja kehityksen esteinä?
- Heikko johtajuus, johtajuuden puute
- Unionin byrokraattisuus
- Jäsenmaiden kansallinen itsekkyys, 'kotiinpäinveto' päätöksenteossa
- Suurten jäsenmaiden liiallinen vaikutusvalta
- Unionin laajuus, liian paljon jäsenmaita
- Moninaisuus, liian erilaisia (eri kehitysvaiheessa olevia) jäsenmaita
- Integraatio on viety liian pitkälle, liian moniin asioihin ulottuvaksi
- EU:n etäisyys kansalaisista (on lähinnä eliitin toimintakenttä)
- Kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet, ns. demokratiavaje
- Kansalaisia on kuultu/annettu vaikuttaa liikaa (kansanäänestykset jne.)
- Päätöksentekojärjestelmän monimutkaisuus/tehottomuus/sekavuus
- Ylipäätään heikosti toimivat instituutiot
- Jäsenmaiden taloudelliset ongelmat, heikko talouskehitys
- Todellisen yhteistyöhengen (ja yhteisten etujen ymmärtämisen) puute
- Unionin pyrkimys puuttua liiaksi kaikenlaisiin yksityiskohtiin
- Kansalaisten muutosvastarinta välttämättömiin uudistuksiin
- Jo alunperin susi/utooppinen/toimimaton rakennelma
- Minulla ei ole minkäänlaista kuvaa siitä, mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä
- EU:n tulisi toimia tehokkaammin eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi, sillä muuten uudet työpaikat syntyvät pääasiassa Amerikkaan ja Aasiaan
- EU:sta pitäisi kehittää vahva vastapaino Yhdysvalloille maailman taloudessa ja politiikassa
- EU:n perustuslakiin kohdistetut ehdotukset ja näkemykset:
- Sopii kuvaamaan henkilökohtaista käsitystä EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Ei välitä jäsenmaidensa kansalaisten mielipiteistä
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Vastuullinen
- Byrokraattinen
- Tehokkaasti johdettu
- Edistää koko Euroopan hyvinvointia
- Nopeasti kehittyvä
- Yhdenmukaistaa liiaksi eri maiden oloja ja kulttuureja
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Lähentää/edistää eri maiden kansalaisten vuorovaikutusta
- Epäluotettava sopimuskumppani, josta ei edes pääse eroon
- Kaikkia hyödyttävä työnjako- ja yhteistoimintajärjestelmä
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Jäämässä ajastaan jälkeen/taantuva
- Osa väistämätöntä maailmanlaajuista integraatiokehitystä
- Palvelee talouselämän tarpeita, ei tavallisten ihmisten
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
- EU:n komission puheenjohtaja pitäisi valita vaalilla Euroopan parlamentissa
- Unionin toimivaltuuksia ei voida koskaan lopullisesti määritellä, sillä EU kehittyy aina ja on jatkuvassa muutostilassa
- EU:n tulisi toimia nykyistä tehokkaammin elintarvikkeiden puhtauden ja turvallisuuden takaamiseksi
- EU:sta on muodostunut vahva vastapaino Yhdysvalloille maailman taloudessa ja politiikassa
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa on kansalaisille yhdentekevä, sillä johtajien puuhilla ei ole kosketuskohtaa tavallisen kansalaisen elämään
- Euroopan keskuspankki tulee varmasti onnistumaan inflaation torjunnassa
- Jäsenvaltioiden on voitava vaikuttaa Euroopan keskuspankin politiikkaan
- EU:n pienten jäsenmaiden tulisi toimia yhdessä voidakseen tarvittaessa estää suurten jäsenmaiden sanelupolitiikka
- Vaikka EU:n ns. pohjoisesta ulottuvuudesta on puhuttu jo jonkin aikaa, hankkeen sisältö on jäänyt minulle vieraaksi
- Komission ero sen leväperäisen toiminnan johdosta osoittaa että demokraattinen valvonta toimii EU:n päätöksenteossa
- Nykyinen EU-tukiin perustuva aluepoliittinen tukijärjestelmä toimii järkevämmin kuin vanha kansallinen järjestelmä
- Kun Suomesta tulee vuorollaan EU:n puheenjohtajamaa vuonna 1999, se tuo unionin lähemmäs suomalaisia
- EU:n on rajoitettava amerikkalaisten ja japanilaisten jättiyritysten Euroopan valloitusta
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa heti eduskuntavaalien jälkeen on niin vaativa tehtävä, että nykyisen hallituksen tulisi jatkaa
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavat käsitystänne EU:n päätöksenteosta:
- jäsenmaiden lukumäärä ja erilaisuus huomioon ottaen hyvin toimivaa
- hidasta ja tehotonta, ratkaisuja vain siirretään kokouksesta toiseen
- tapahtuu liiaksi suurimpien jäsenmaiden ehdoilla
- avointa ja läpinäkyvää
- monimutkaista ja vaikeaselkoista
- tapahtuu hyvässä yhteishengessä jäsenmaiden kesken
- EU-parlamentin pitäisi saada enemmän päätösvaltaa
- komission pitäisi saada enemmän päätösvaltaa
- tuottaa vesittyneitä kompromisseja, jotka eivät ole hyviä yhdellekään maalle
- liian pikkutarkkaa ja yksityiskohtaisiin säädöksiin menevää
- kykenee sovittamaan hyvin yhteen eri maiden erilaiset, ristiriitaisetkin intressit
- pyrkii ratkaisemaan liian monia suuria asioita yhtä aikaa
- syventää päättäjien ja kansalaisten kuilua myös omassa maassamme
- koko päätöksentekojärjestelmä kaipaa pikaista uudistamista/selkeyttämistä
- tukehtuu ajan myötä omaan mahdottomuuteensa
- ei sen byrokraattisempaa kuin oman maamme päätöksenteko
- johtavien politiikkojen ja suuryritysten johtajien tapa kiertää demokratiaa
- Suomelle hyvä, sillä ilman EU-jäsenyyttä maassamme olisi tehty huonompia päätöksiä
- tiedotusvälineet kertovat liikaa myönteisiä asioita EU:sta
- suomalaiset päättäjät vetoavat liikaa unioniin omien virheidensä peittämiseksi
- EU:n lippu, EU-passi yms. ovat turhia yrityksiä saada EU tuntumaan läheiseltä
- jäsenmaiden hallitusten päätösvaltaa ei tulisi EU:ssa vähentää
- niin vaativaa, että jätettävä todellisille asiantuntijoille
- toimii vain, mikäli EU kehittyy kohti liittovaltiota
- tarvitsee välttämättä komission jäsenen jokaisesta maasta
- Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista näkemyksistä liittyen EU-tukiin, erilaisiin tukimuotoihin sekä tukijärjestelmän yleiseen toimivuuteen Suomen kannalta?
- EU-tukien merkitys maamme elinoloihin/kehitykseen on suuri
- Tukijärjestelmä on toiminut tähän mennessä yleisesti ottaen hyvin
- Tukijärjestelmä on monimutkainen ja sekava
- Tukia myönnetään liian avokätisesti/leväperäisesti
- Tuet ovat elinehto maamme köyhimmille alueille
- Tukien käyttöä valvotaan/seurataan tiukasti
- En ole selvillä/tiedä EU-tukiasioista juuri mitään
- Tukien hakemiseen liittyy paljon turhaa paperisotaa ja byrokratiaa
- Tuet kohdentuvat Suomen eri alueille oikein
- Tuet kohdentuvat elinkeinoaloittain oikein
- Maaseudun ja maatalouden saama tuki on riittävää/oikein kohdennettua
- Kaupunkien ja teollisuusalueiden saama tuki on riittävää/oikein kohdennettua
- Oma maakuntani on saanut merkittäviä EU-tukia
- Suomen viranomaiset eivät ole riittävästi pitäneet maamme puolta EU:ssa tukia jaettaessa
- Tukia jää paljon saamatta, koska niitä ei tunneta/osata maassamme hakea
- Suomi saa liian vähän tukia suhteessa maksamiimme jäsenmaksuihin
- Koko tukijärjestelmä on huono, sillä se vääristää talouden luonnollista kehitystä
- Tuet ovat suomalaisten omia (jäsenmaksu)rahoja, jotka vain kierrätetään Brysselin kautta
- Vaikka EU:n 'vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin' tärkeydestä unionille on kerrottu tiedotusvälineissä, omassa tuttavapiirissäni siitä ei ole puhuttu sanaakaan
- Mikäli kansalaismielipide säilyy Suomessa EU:lle myönteisenä, se lisää maamme uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia unionissa
- Vaikka europarlamentin vallan vahvistaminen periaatteessa demokratisoi EU:n päätöksentekoa, käytännössä se kuitenkin johtaisi Suomen kaltaisten pienten maiden vaikutusvallan heikkenemiseen
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EU-maiden yhteisvoimin
- Miten seuraavat luonnehdinnat sopivat kuvaamaan Teidän henkilökohtaista käsitystänne EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Ei välitä jäsenmaidensa kansalaisten mielipiteistä
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Vastuullinen
- Byrokraattinen
- Tehokkaasti johdettu
- Edistää koko Euroopan hyvinvointia
- Nopeasti kehittyvä
- Yhdenmukaistaa liiaksi eri maiden oloja ja kulttuureja
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Lähentää/edistää eri maiden kansalaisten vuorovaikutusta
- Epäluotettava sopimuskumppani, josta ei edes pääse eroon
- Kaikkia hyödyttävä työnjako- ja yhteistoimintajärjestelmä
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Jäämässä ajastaan jälkeen/taantuva
- Osa väistämätöntä maailmanlaajuista integraatiokehitystä
- Palvelee talouselämän tarpeita, ei tavallisten ihmisten
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
- Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen
- Ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani
- Turvallisuutta koskevat uhat
- Arvio uhkien suuruudesta yleisemmin Suomen tai henkilökohtaisesti itsesi/läheistesi kohdalla:
- Sotilaallinen hyökkäys Suomeen
- Hybridivaikuttaminen, suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen eri keinoin
- Terrori-isku Suomessa
- Uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla
- Jengisodat, mellakat, tuhotyöt
- Vaaleihin vaikuttaminen maamme rajojen ulkopuolelta
- Ilmaston lämpeneminen
- Tietovarkauden kohteeksi joutuminen
- Poliittisten ääriryhmien väkivalta
- Pandemiat ja tarttuvat taudit
- Hallitsematon siirtolaisaalto Eurooppaan
- Väkivallan kohteeksi joutuminen
- Kotiin tai muuhun omaisuuteen kohdistuva ryöstö
- Kyberiskut Suomeen, tietoverkkojen lamauttaminen
- Työn ja toimeentulon menettäminen
- Arvio uhkien suuruudesta yleisemmin Suomen tai henkilökohtaisesti itsesi/läheistesi kohdalla:
- Nato ja liittoutuminen
- Suomen tulisi liittyä NATOon
- Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua
- Suomen tulisi pysyttäytyä NATOn ulkopuolella siinäkin tapauksessa, että Ruotsi liittyisi puolustusliittoon
- Kannattaisin Suomen NATO-jäsenyyttä, jos maamme ylin valtiojohto puoltaisi sitä
- Kannattasin Suomen NATO-jäsenyyttä, jos maamme ylin valtiojohto puoltaisi sitä
- On haihattelua ajatella, että Suomi voisi liittoutua sotilaallisesti vasta silloin kun todellinen uhka on jo läsnä
- Epävakaan Venäjän naapurina Suomen olisi turvallisempaa olla Naton jäsen kuin sotilaallisesti liittoutumaton
- Keskustelussa Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä on tuotu esiin erilaisia hyöty- ja haittanäkökohtia. Millainen vaikutus NATO-jäsenyydellä Teidän nähdäksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme?
- Suomen kansainvälinen vaikutusvalta
- Suomen ulkoinen/sotilaallinen turvallisuus
- Suomen kansainvälisen aseman selkeys
- Suomen suhteet Venäjään
- Suomen suhteet Yhdysvaltoihin
- Kyky torjua Venäjän sotilaallisen voimankäytön uhka
- Uhka, että Suomi joutuisi sotilaallisen voimankäytön kohteeksi
- Sotilaidemme osallistuminen vaarallisiin kriisinhallintatehtäviin
- Puolustusmenojen osuus valtion budjetissa
- Suomen tiedonsaanti turvallisuusuhista
- Uhka, että Suomi joutuisi terrori-iskujen kohteeksi
- Maamme mahdollisuudet toimia kansainvälisten kriisien välittäjätehtävissä
- Tarve säilyttää yleinen asevelvollisuus
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Maamme kauppasuhteet muihin maihin
- Suomalaisten maanpuolustustahto (ja isänmaallisuus)
- Suomalaisten turvallisuudentunne
- Henkilökohtainen turvallisuudentunteenne
- En kannattaisi Suomen NATO-jäsenyyttä edes siinä tapauksessa, että maamme ylin valtiojohto puoltaisi sitä
- EU:n yhteisen puolustuksen suunnittelu on haihattelua, sillä ilman Yhdysvaltojen tukea EU:IIa ei ole todellista sotilaallista voimaa
- NATO-jäsenyyttä koskevat näkemykset:
- Puolustusmenomme kasvaisivat huomattavasti jäsenyyden seurauksena
- Niin kauan kuin Venäjä ei ole NATOn jäsen, Suomenkaan ei tule olla
- Suomen ulkoinen turvallisuus lisääntyisi/vahvistuisi NATO-jäsenyyden myötä
- Jäsenyys velvoittaisi suomalaiset sotimaan eri puolilla maailmaa
- NATO-Suomeen sijoitettaisiin muiden jäsenmaiden sotilaita ja aseita
- NATO-maana Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja aluepuolustusjärjestelmästä
- Mikäli Ruotsi liittyy NATOon, Suomenkin tulisi liittyä
- Jäsenyys voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin, suuriin uusiin uhkiin
- Baltian maiden liittyminen NATOon kiirehtii myös Suomen jäsenyyttä
- USAn nykypolitiikan 'sotaisuus' loitontaa suomalaisia yhä kauemmas NATOsta
- Jäsenenä Suomi saisi vaikutusvaltaa ja voisi vaikuttaa NATOn päätöksiin
- Suomen asema ja painoarvo EU:ssa vahvistuisi NATO-jäsenyyden myötä
- Terrorismin vastainen taistelu tarvitsee NATOa, YK ei siihen yksin kykene
- Historia on osoittanut perinteisen puolueettomuuspolitiikan parhaaksi Suomelle
- Kysymys Suomen NATO-jäsenyydestä tulisi ratkaista kansanäänestyksellä
- Suomen ei kannata liittyä NATOon, koska se kuitenkin hajoaa pian
- Koska NATO on läntisten demokratioiden yhteenliittymä, sitä ei ole järkevää pelätä
- NATO on vain USAn sätkynukke, johon Suomen ei kannata liittyä
- NATOn turvatakuut eivät ole uskottavia, koska jokainen jäsenmaa päättää avunannosta itsenäisesti
- EU:n jäsenenä maamme liittyy ennen pitkää myös jonkin sotilasliiton (Nato, WEU) jäseneksi
- Miten suhtaudutte Suomen NATO-jäsenyyteen seuraavissa tilanteissa:
- Suomen tulee pysyttäytyä NATOn ulkopuolella siinäkin tapauksessa, että Ruotsi ja Baltian maat liittyisivät puolustusliittoon
- Ulkopolitiikan linja
- Suomen päättäjät keskittyvät liiaksi kansainvälisiin kysymyksiin unohtaen kotimaan ongelmat
- Ilmastokysymykset ovat ulkopolitiikassa jo turvallisuuspolitiikkaakin tärkeämpiä
- Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettaisivat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle
- Suomen pitäisi perustaa kansainväliseen kriisinhallintaan tarkoitetut valmiusjoukot
- Suomella on velvollisuus osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa
- Pienenä maana Suomen ei pitäisi lähteä mukaan ratkomaan maailman kriisipesäkkeiden ongelmia
- Kaikkein tärkeintä Suomen ulkopolitiikassa on säilyttää hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään
- Epidemiat, ympäristön saastuminen ja luonnonmullistukset ovat maallemme sotilaallisen voimankäytön uhkaa suurempia turvallisuusuhkia
- Suomen tulisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja perustaa palkka-armeija
- Kehitysmaiden auttamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani
- YK:ssa Suomen edustajaksi riittäisi EU:n edustaja
- Millaisia kansainvälistä asemaamme koskevia ratkaisuja Suomen Teidän mielestänne tulisi tehdä:
- Unohtaa vanhat ajattelu- ja toimintatavat ja hypätä rohkeasti uuteen aikaan
- Odottaa viileästi ja seurata kansainvälisen tilanteen kehitystä
- Luopua lopullisesti aikaisempien vuosikymmenten puolueettomuusihanteista
- Palauttaa kunniaan maamme perinteinen puolueettomuuspolitiikka
- Toimittava nyt, kun Eurooppa on muotoutumassa uudelleen
- Ajaa tiukasti omaa kansallista etuaan EU:ssa, ottaa kaikki hyöty irti
- Osallistua aktiivisesti EU:n kehittämiseen ja saada sitä kautta etua maallemme
- Liittyä EMUun (Euroopan talous- ja rahaliitto) ensimmäisten joukossa
- Liittyä EMUun, mikäli Ruotsi liittyy
- Liittyä EMUun mikäli useimmat EU-maat liittyvät
- Tukea EU:n kehittymistä liittovaltioksi/federaatioksi
- Tukea EU:n laajentumista Itä-Eurooppaan/Baltiaan
- Pikemminkin jarruttaa kuin kiihdyttää EU:n suuria kehityshankkeita
- Erota EU:sta
- Liittyä Natoon
- Liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy
- Liittyä Natoon, mikäli Ruotsi ja Baltian maat liittyvät
- Liittyä Natoon, mikäli Venäjä ryhtyy läheiseen yhteistyöhön sen kanssa
- Toimia EU:ssa, mutta pysyä Naton ulkopuolella
- Liittymättä Natoon toimia läheisessä yhteistyössä sen kanssa
- Varjella tarkoin maamme kansallista itsemääräämisoikeutta
- Toimia YK:ssa nykyistä aktiivisemmin
- Osallistua nykyistä aktiivisemmin kehitysyhteistyöhön
- Suuntautua EU:n ohella voimakkaasti maailman muihin talousalueisiin
- Lisätä yhteistoimintaa/lähentyä Venäjään
- Lisätä yhteistoimintaa/lähentyä Viroon ja muuhun Baltiaan
- Lisätä yhteistoimintaa Pohjoismaiden mm. Ruotsin kanssa
- Lisätä yhteistoimintaa/lähentyä Saksan kanssa
- Kulkea kaikissa ratkaisuissaan omaa tietään muista riippumatta
- Kaikin tavoin houkutella maahamme ulkomaista pääomaa/investointeja
- Tehdä aloitteita/ryhtyä toimiin Karjalan takaisin saamiseksi
- Maamme johdon tulisi luopua hyssyttelystä kansainvälisissä asioissa ja ottaa tiukasti ja selkeästi kantaa maailman tapahtumiin
- Suomen kehitysavun painopistettä tulisi siirtää perinteisistä avustuskohteista Itä-Euroopan maiden auttamiseen
- Kehitysapua ulkomaille ei pitäisi lisätä niin kauan kuin kotimaassa on avun tarvetta
- Presidentin asema
- Pääministerin tulisi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentin sijaan
- Presidentin ulkopoliittista valtaa pitäisi vahvistaa, jotta Suomen linjan jatkuvuus voitaisiin turvata
- Presidentin valtaoikeuksia on karsittu maassamme liikaa
- Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu niin tuntuvasti, että on samantekevää kuka tehtävää hoitaa
- Arviot ulkopolitiikan hoidosta
- Miten seuraavien asioiden mielestäsi tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa?
- YK:n ja muiden järjestöjen roolin vahvistaminen
- Terrorismin vastainen toiminta
- Suhteet Venäjään
- Suhteet Yhdysvaltoihin
- Yhteistyö Baltian maiden kanssa
- Yhteistyö Pohjoismaiden kanssa
- Pitävien turvatakuiden hankkiminen
- Sotilaallisen liittoutumattomuuden vaaliminen
- Nato-jäsenyyden edistäminen
- Pohjoismainen puolustusyhteistyö
- Vapaan maailmankaupan edistäminen
- Oikeudenmukaisen globalisaation edistäminen
- Kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen
- Suomen kansallisten etujen turvaaminen
- Ihmisoikeuksien puolustaminen kaikkialla maailmassa
- Kansainvälisten kriisien sovittelu
- Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan
- Perinteinen rauhanturvaaminen ja siviilikriisinhallinta
- Ilmastonmuutoksen torjuminen
- Muuttoliikkeiden ja siirtolaisuuden hallinta
- Itämeren ympäristöongelmien ratkaiseminen
- Arvosana ulkopolitiikan hoidosta:
- Suomen pitäisi ottaa rohkeammin kantaa kansainvälisiin asioihin
- Suomen ulkopolitiikka on nykyisin vaisua ja mitäänsanomatonta
- Miten seuraavien asioiden Teidän mielestänne tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa?:
- YK:n ja muiden järjestöjen roolin vahvistaminen
- Suora toiminta toisten valtioiden kanssa järjestöjen ulkopuolellakin
- Suhteet Venäjään
- Suhteet Yhdysvaltoihin
- Yhteistyö Baltian maiden kanssa
- Yhteistyö Pohjoismaiden kanssa
- Pitävien turvatakuiden hankkiminen
- Sotilaallisen liittoutumattomuuden vaaliminen
- Nato-jäsenyyden edistäminen
- Pohjoismainen puolustusyhteistyö
- Vapaan maailmakaupan edistäminen
- Oikeudenmukaisen globalisaation edistäminen
- Kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen
- Suomen kansallisten etujen turvaaminen
- Ihmisoikeuksien puolustaminen kaikkialla maailmassa
- Kansainvälisten kriisien sovittelu
- Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan
- Perinteinen rauhanturvaaminen ja siviilikriisinhallinta
- Ilmastonmuutoksen torjuminen
- Itämeren ympäristöongelmien ratkaiseminen
- Perustuslakimme mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston (hallituksen) kanssa. Silti myös muilla toimijoilla on oma roolinsa asiassa. Millaisen arvosanan ulkopolitiikan hoidosta antaisitte seuraaville?
- Maamme ulkopolitiikka kokonaisuutena
- Presidentti Tarja Halonen
- Pääministeri Matti Vanhanen
- Ulkoministeri Ilkka Kanerva
- Puolustusministeri Jyri Häkämies
- Nykyinen Vanhasen (porvari)hallitus kokonaisuutena
- Edellinen Vanhasen ns. punamultahallitus
- Sitä edeltävä Lipposen (toinen) ns. sinipunahallitus
- Edellisten hallitusten ulkoministeri Erkki Tuomioja
- Ulkoministeriön virkamiehistö
- Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu nykyisen valtionjohdon aikana hyvin
- Miten seuraavien asioiden mielestäsi tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa?
- Venäjä
- Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti
- Suomen kannattaisi hoitaa Venäjä-suhteitaan enenevästi EUn kautta eikä kahdenkeskisesti
- Kasvanut Venäjän uhka on jo johtanut maassamme lisääntyneeseen 'suomettumiseen'
- Ukrainan kriisi ja Venäjän lisääntyneet sotilaalliset toimet ovat muuttaneet suhtautumistani maamme mahdolliseen Nato-jäsenyyteen aiempaa myönteisemmäksi
- Miten seuraavat väitteet ja luonnehdinnat vastaavat sitä kuvaa, joka Teillä on nykyisestä Venäjästä:
- Hyvä naapuri ja yhteistyökumppani?
- Merkittävä sotilaallinen uhka?
- Kehittyvä demokratia?
- Keskusjohtoinen diktatuuri?
- Epävakaa ja arvaamaton?
- Tärkeä kauppakumppani?
- Epäluotettava sopimuskumppani?
- Kansalaiset ihmisinä miellyttäviä?
- Nopeasti kehittyvä ja vaurastuva?
- Eriarvoinen, suuret tulo- ja hyvinvointierot?
- Osa eurooppalaista kulttuuripiiriä?
- Venäjästä on tullut jälleen itsetietoinen ja varteenotettava suurvalta maailmanpolitiikassa
- Venäjä ei ole länsimaisen mittapuun mukaan demokraattinen maa
- Suomalaisten ei kannata investoida Venäjälle, sillä omistusoikeus siellä on epävarmaa
- Poliittisten päättäjiemme asialistalla on useita Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Kuinka tärkeänä pidätte seuraavien asioiden käsittelemistä/ratkaisemista?:
- Venäjän kaasun ja öljyn vientiin liittyvät ympäristökysymykset
- Venäjän puutullit ja muut kaupan esteet
- Suomen ja Venäjän välisen rekka- ja muun tavaraliikenteen sujuvuus
- Työvoiman liikkuvuuden edistäminen Venäjältä Suomeen
- Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien turvaaminen Venäjällä
- Venäläisten yritysten toiminta ja yritysostot Suomessa
- Pietarin alueen Itämerelle aiheuttama ympäristökuormitus
- Venäjän lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti lähialueilla
- Venäläisen energian toimitusvarmuus Suomeen
- Baltian maiden ja Venäjän väliset suhteet
- Keskustelu Karjalan palauttamisesta tulisi jo lopettaa maassamme
- EU:n jäsenenäkin Suomen tulisi ensisijaisesti kehittää Venäjän-suhteitaan
- Miten seuraavat väitteet ja luonnehdinnat vastaavat sitä kuvaa, joka Teillä on nykyisestä Venäjästä?
- Hyvä naapuri ja yhteistyökumppani
- Merkittävä sotilaallinen uhka
- Kulttuuriltaan rikas
- Laajentumishaluinen suurvalta
- Kehittyvä demokratia
- Keskusjohtoinen diktatuuri
- Epävakaa ja arvaamaton
- Tärkeä kauppakumppani
- Merkittävä investointikohde suomalaisyrityksille
- Tulevaisuudessa Suomen taloudelle 'toinen Nokia'
- Epäluotettava sopimuskumppani
- Kansalaiset ihmisinä miellyttäviä
- Nopeasti kehittyvä ja vaurastuva
- Paikallaanpolkeva takapajula
- Pikemminkin maailmanrauhan turva kuin uhka
- Ristiriitainen, monikasvoinen, vaikeaselkoinen
- Eriarvoinen, suuret tulo- ja hyvinvointierot
- Osa eurooppalaista kulttuuripiiriä
- Ennemminkin aasialainen kuin eurooppalainen
- Mittavien ympäristöongelmien vaivaama
- Uudistunut syvällisesti Neuvostoliiton kaaduttua
- Edustaa edelleen jonkinlaista (kätkettyä) kommunismia
- Perusteettomien ennakkoluulojen ja pelkojen kohde
- Venäjän 'temppuilu' suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä koskevissa asioissa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia
- Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tärkein raja niin taloudellisesti kuin poliittisestikin
- Vaikka Venäjän kauppamme on nyt melko vähäistä, tulevaisuudessa suomalaiset tulevat saamaan suuren osan leivästään Venäjän valtavilta markkinoilta
- Jatkuvissa taloudellisissa ja poliittisissa vaikeuksissa kamppaileva Venäjä on Suomelle suurempi uhka kuin entinen Neuvostoliitto
- Suomen sillanpääasema EU:n ja Venäjän/Pietarin alueen välisessä kaupassa ja yhteistyössä hyödyttää maatamme tulevaisuudessa merkittävästi
- Vaikka lisääntyvä yritys- ja yksityistason kaupankäynti venäläisten kanssa hyödyttää maatamme taloudellisesti, venäläisyyden vaikutus alkaa tuntua Suomessa liian voimakkaana
- Nykyinen Venäjä on vakiintumattomien olojen takia Suomelle suurempi uhka kuin entinen Neuvostoliitto
- USA
- Pohjoismaat, Baltia
- Pohjoismainen yhteistyö on EU-jäsenyydestä huolimatta meille edelleen hyvin tärkeää
- Suomen pitäisi seurata Ruotsin mallia ja alkaa jo luopua yleisestä asevelvollisuudesta
- Suomella on nykyään oikeastaan varsin vähän yhteisiä intressejä muiden Pohjoismaiden kanssa
- Kaikista kansoista ruotsalaiset ovat meille kaikkein läheisimpiä
- Ruotsi ei enää ole Suomelle kuin yksi EU-maa muiden joukossa
- Viro koetaan Suomessa läheisemmäksi kuin Ruotsi
- Suomen tulisi ajaa erityisesti Baltian maiden asiaa kaikissa EU-yhteyksissä
- Impivaaralaisuus
- Terrorismi
- Viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä (mm. ISIS) ovat lisänneet terrorismin uhkaa Suomessakin
- Terrorismin kohteiksi joutuneet maat saavat hyvin pitkälti syyttää omaa piittaamatonta politiikkaansa
- Kansainvälinen terrorismi ei uhkaa Suomea, jos pysyttelemme syrjässä maailman kiistoista
- Mitkään voimatoimet eivät ole liian kovia terrorismin kitkemiseksi
- Terrorismin kohteiksi joutuneet maat kuten Yhdysvallat saavat hyvin pitkälti syyttää omaa piittaamatonta politiikkaansa
- Terroristien päämääränä on vain hävityksen ja kauhun aikaansaaminen, ei mikään järjellinen poliittinen päämäärä
- Miten seuraavat asiat vastaavat Teidän henkilökohtaisia tuntemuksianne ja käsityksiänne Yhdysvalloissa tapahtuneista terrori-iskuista?
- Terrori-iskut järkyttivät/koskettivat minua poikkeuksellisella tavalla
- Oma turvallisuudentunteeni koko kolauksen
- Aion välttää lentämistä ja yleensäkin matkustamista (maailmalla)
- Iskuilla on suuria ja kauaskantoisia maailmanpoliittisia seurauksia
- Iskuilla tuskin on lopulta suurtakaan vaikutusta tulevaisuuteen
- EU toimi oikein antaessaan tukensa USAn toimille terrorismin häivittämiseksi
- Suomen päättäjien ei olisi pitänyt antaa tukeaan USAn toimille
- Maailma jakaantuu entistä pahemmin rikkaisiin ja köyhiin
- YK:n vaikutusvalta kasvaa merkittävästi
- Tapahtumat lähensivät ratkaisevalla tavalla länsimaita ja Venäjää
- Vastakohtaisuus hyvinvoivien maitten ja kolmannen maailman välillä kärjistyy
- Iskujen taustalla ovat pikemminkin taloudelliset kuin uskonnolliset syyt
- Islam on yhtä rauhanomainen uskonto kuin kristinuskokin
- Mitkään voimatoimet eivät ole liian kovia terrorismin kitkemiseksi
- Voimatoimet synnyttävät loputtoman koston kierteen ja uusia terrori-iskuja
- Terrori-iskut laajenevat vielä muihinkin länsimaihin/EU-maihin
- Terrorismia ei voida poistaa, ellei puututa niihin syihin, jotka sitä synnyttävät
- Vaikkakin tuomittavia, terrori-iskut ovat tavallaan ymmärrettäviä
- Suomen ja koko EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa
- Suomessa käytävä keskustelu maahanmuutosta ei ole riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esille tuovaa
- Maassamme tietyillä kapeilla erikoisaloilla esiintyvää työvoimapulaa tulisi helpottaa ulkomaalaisen työvoiman avulla
- Suurempi ongelma kuin ulkomaalaisten tulo Suomeen maallemme on pätevien ja kyvykkäiden suomalaisten muutto ulkomaille
- Ulkomaalaisten lisääntyvä maahanmuutto johtaisi epäedulliseen rotujen sekoittumiseen ja heikentäisi kansakuntamme elinvoimaa
- Suomen tulisi avustaa lähialueidensa taloudellista kehitystä, jotta muuttohalukkuus maahamme näiltä alueilta vähenisi
- Miten seuraavat yleistävät väitteet vastaavat henkilökohtaisia näkemyksiänne:
- Maamme ulkomaalaispolitiikka on liian tiukkaa ja torjuvaa
- Ulkomaalaiset vievät liiaksi työpaikkoja suomalaisilta
- Ulkomaalaiset ovat rikkaus maamme kulttuurille ja henkiselle ilmapiirille
- Vain harvat turvapaikkaa hakevat ovat todellisessa hädässä
- Maahanmuuttajat hyödyttävät maamme taloutta (pienyritystoiminta ym.)
- Tulijat haluavat vain hyötyä elintasostamme ja sosiaaliturvastamme
- Miten seuraavat yleistävät väitteet vastaavat henkilökohtaisia näkemyksiänne:
- Työelämä tarvitsee enenevästi maahanmuuttajia
- Pakolaiset saavat paljon paremmat sosiaaliedut kuin suomalaiset
- Tulijat eivät kunnioita riittävästi maamme tapoja ja elämänmuotoa
- Vierasmaalaisista aiheutuu aina murhetta, vaikka sitä kuinka haluaisi välttää
- Rikollisuus ja levottomuudet lisääntyvät ulkomaalaisten myötä
- Suomalaisten suhtautumisessa ulkomaalaisiin on paljon rasismia
- Ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä
- Suomen tulee ottaa vastaan ulkomaalaisia jo täyttääkseen kansainväliset velvoitteensa
- Erilaisista etnisistä ryhmistä peräisin olevat eivät koskaan voi sopeutua oloihimme
- Avioliitot ulkomaalaisten kanssa parantavat kansamme geeniperimää
- 'Elintasopakolaisuus' ei ole paha asia, sen on valinnut miljoona suomalaistakin
- Ulkomaalaisten maahanmuuttoa tulisi rajoittaa nykyisestään
- Tiukka 'rajat kiinni'-politiikka on häpeäksi maamme maineelle sivistysvaltiona
- EU-jäsenyys avasi lopullisesti portit ulkomaalaisten tulolle maahamme
- Hyökkäykset/iskut ulkomaalaisia vastaan ovat ehdottoman tuomittavia
- Kaikki ulkomaalaiset pitäisi saada poistumaan maastamme
- Ulkomaalaisilla on paljon myönteistä annettavaa maallemme
- Työntekijöiden liikkumista maasta toiseen tulisi nykyisestään helpottaa
- Suhtautuminen maahanmuuttoon
- Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita
- Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista
- Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan
- Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia
- Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita
- Suomen kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla
- Maahanmuuttajat ovat lopulta Suomelle lottovoitto, sillä he luovat maahamme uutta työtä ja toimeliaisuutta
- Suomen ja koko EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa
- Pakolaiskriisi Euroopassa on osoittanut, että vapaata liikkuvuutta Euroopan maiden välillä on voitava rajoittaa
- Suomeen tuleville pakolaisille ei pidä tarjota töitä niin kauan kun kotimaassa on työttömyyttä
- Oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sosiaaliturvaa ei pidä heikentää, sillä he ovat samanarvoisia ihmisiä kuin muutkin Suomessa asuvat
- Oletko milloinkaan käynyt ulkomailla?
- Oletko käynyt useammassa kuin kolmessa eri maassa?
- Tunnetko henkilökohtaisesti yhtään Suomessa asuvaa ulkomaalaista?
- Onko sinulla ystäviä, tuttavia tai sukulaisia ulkomailla?
- Oletko ollut ulkomailla työssä tai opiskelemassa?
- Osaatko suomen- tai ruotsinkielen lisäksi muita kieliä?
- Puhutko (mahdollisen) englannin lisäksi muita vieraita kieliä?
- Vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista, nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa
- Miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut omaa suhtautumistasi Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon?
- Muukalaisvihasta ja rasistisesta puheesta on tullut Suomessa lähes jokapäiväistä
- Vastaa näkemyksiä maahanmuutosta:
- Maamme ulkomaalaispolitiikka on liian tiukkaa ja torjuvaa
- Ulkomaalaiset vievät liiaksi työpaikkoja suomalaisilta
- Ulkomaalaiset ovat rikkaus maamme kulttuurille ja henkiselle ilmapiirille
- Vain harvat turvapaikkaa hakevat ovat todellisessa hädässä
- Maahanmuuttajat hyödyttävät maamme taloutta
- Työelämä tarvitsee enenevästi maahanmuuttajia
- Pakolaiset saavat paljon paremmat sosiaaliedut kuin suomalaiset
- Tulijat eivät kunnioita riittävästi maamme tapoja ja elämänmuotoa
- Rikollisuus ja levottomuudet lisääntyvät ulkomaalaisten myötä
- Suomalaisten suhtautumisessa ulkomaalaisiin on paljon rasismia
- Ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä
- Tulijat haluavat vain hyötyä elintasostamme ja sosiaaliturvastamme
- Suomen tulee ottaa vastaan ulkomaalaisia jo täyttääkseen kansainväliset velvoitteensa
- Erilaisista etnisistä ryhmistä peräisin olevat eivät koskaan voi sopeutua oloihimme
- Avioliitot ulkomaalaisten kanssa parantavat kansamme geeniperimää
- Ulkomaalaisten maahanmuuttoa tulisi rajoittaa nykyisestä
- Tiukka 'rajat kiinni'-politiikka on häpeäksi maamme maineelle sivistysvaltiona
- Ulkomaalaisilla on paljon myönteistä annettavaa maallemme
- Lisääntyvä maahanmuutto on kaikkia EU-maita koskettava asia, jonka hoito edellyttää EU:lta yhteistä linjaa
- Islam on yhtä rauhanomainen uskonto kuin kristinuskokin
- Islamilaisia maahanmuuttajia on mahdotonta sopeuttaa eurooppalaiseen yhteiskuntaan
- Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvasta) työvoimapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia
- Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansallista etua noudattaen
- Mikäli maamme väestöä halutaan lisätä, on parempi maksaa suomalaisille lasten synnyttämisestä kuin lisätä pakolaisten maahanmuuttoa
- Suomen pitäisi hyödyntää lähialueillamme tapahtuvat muutokset ja ottaa töihin vaikkapa leningradilaisia
- Koska kansamme on joutunut hankkimaan hyvinvointinsa kovalla työllä ja sotimalla, Suomi kuuluu vain suomalaisille
- Suomeen tulisi ottaa siirtotyöläisiä sellaisiin tehtäviin, joihin suomalaiset eivät itse enää ole halukkaita ryhtymään
- Maamme kansainvälistyessä suomalaisten yhteydet ulkomaille lisääntyvät. Miten asia on Teidän kohdallanne?
- Oletteko milloinkaan käynyt ulkomailla?
- Oletteko käynyt useammassa kuin kolmessa eri maassa?
- Tunnetteko yhtään Suomessa asuvaa ulkomaalaista?
- Onko teillä ystäviä, tuttavia tai sukulaisia ulkomailla?
- Oletteko ollut ulkomailla työssä tai opiskelemassa?
- Osaatteko suomen ja/tai ruotsinkielen lisäksi muita kieliä?
- Seuraatteko ulkomaisia sanoma- tai aikakauslehtiä?
- Haluaisitteko joskus asua, opiskella tai työskennellä ulkomailla pitempiaikaisesti?
- Olisi oikein, jos terveydestään hyvin huolehtivat saisivat kannustimia, esim. verovähennyksiä
- Sosiaaliturva
- Julkiset hyvinvointipalvelut ja -tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemassa oleville
- Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä
- Yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi
- Suomessa asuvilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon
- Sosiaalietuuksien väärinkäyttäjiä, laiskureita ja muita siivellä eläjiä suositaan maassamme nykyään aivan liikaa
- Suomessa on hyväksyttävä se, että palkka voi jäädä niin alhaiseksi, että riittävään toimeentuloon tarvitaan lisäksi sosiaaliturvaa
- Kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi
- Mahdollisen perustulon tulisi olla niin hyvä, että sillä voi elää, vaikka tämä merkitsisikin verotuksen kiristymistä
- Suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimentuloon
- Kannatan perustuloa, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on myös tehtävä työtä
- Alkoholipolitiikka
- Suhtautuminen hyvinvointivaltioon
- Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen
- Maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa
- Jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi
- Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman vahvaa talouskasvua
- Suomalainen hyvinvointivaltio on jo pitkälti ajettu alas
- Olen tyytyväinen yhteiskunnalta saamiini/perheeni saamiin julkisiin palveluihin
- Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvinvoinnin moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta
- Elintaso maassamme on niin korkea, että meillä pitää olla varaa huolehtia nykyistä paremmin vanhuksista, sairaista, vammaisista ja yleensäkin huono-osaisista lähimmäisistämme
- Tulevaisuudessa, nykyinen julkisiin palveluihin nojaava hyvinvointimallimme ei enää toimi, vaan meidän on siirryttävä kohti yksityiseen toimeliaisuuteen perustuvaa hyvinvointimallia
- Miten seuraavat asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet:
- Suomen asema Euroopan maiden joukossa
- Markkinatalousjärjestelmä ja sen kehityspiirteet
- Demokratian toimivuus, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet
- Työolot, työpaikkojen ilmapiiri
- Ulkoinen turvallisuus, maamme turvallisuuspoliittinen asema
- Sisäinen turvallisuus, rikollisuuden ja väkivallan määrä
- Tulo- ja hyvinvointierot väestöryhmien kesken
- Luonnon ja ympäristön tila
- Aineellinen hyvinvointi, elintaso
- Henkinen hyvinvointi, ihmisen onnellisuus
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Oikeusjärjestelmän toimivuus
- Yritysten asema/toimintaedellytykset
- Median/tiedonvälityksen taso ja toimintatavat
- Sosiaaliturvan taso ja kattavuus
- Koulutusjärjestelmä, kolutuksen taso/kehitys
- Teknologinen kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntaan
- Kansallisen kulttuurin asema
- Suomalaisten itsetunto
- Nykyinen hyvinvointi(yhteiskunta)malli:
- kaipaa perusteellista uudistamista ja karsintaa
- kansainvälisesti vertaillen tehokas ja toimiva
- holhoaa ja passivoi liiaksi, vie kansalaisten oma-aloitteisuuden
- syypää maamme räjähdysmäiseen valtionvelan kasvuun
- ollut viime vuosina jo liiallisenkin karsinnan ja alasajon kohteena
- paisunut järjettömäksi laajuudeltaan ja kustannuksiltaan
- takaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen
- murtuu vähitellen EU-jäsenyyden vaikutuksesta
- perusarvo, jota ei saa heikentää missään oloissa
- uudistaminen vaatii jokaiselta omakohtaisia uhrauksia
- tulisi toimia enemmän vapaaehtois-, yhdistys- ja yrityspohjalta
- tulisi yksityistää useilta osin/palveluiltaan
- on nostanut verotuksen kestämättömän korkealle
- kelpaa malliksi miltei kaikille maailman maille
- työväenliikkeen pitkäaikaisen taistelun tulos
- enemmänkin ideologinen kuin taloudellinen kiistakysymys
- markkinavoimien vapauden rajoittaja ja siksi niiden kritiikin kohde
- rahansa tärvänneen talouselämän lamasyntipukki
- säilytettävissä nykyisellään, mikäli vain tahtoa riittää
- ei tarvitse karsia, mikäli talouskasvu voimistuu
- useimmille 'saavutettu etu' josta luopuminen vaikeaa
- turvaverkko, joka on pelastanut lama-aikana maamme katastrofilta
- Suomalaista hyvinvointia eivät niinkään uhkaa ne, jotka haluavat karsia julkisia (valtion ja kuntien) menoja kuin ne, jotka haluavat pitää kaiken ennallaan
- Hyvä sosiaaliturva, ilmainen terveydenhoito ja muu pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä
- Vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta tulisi siirtää kouluilta ja yhteiskunnalta takaisin kodeille
- Nyky-yhteiskunnassa pitää olla röyhkeä, jos aikoo pärjätä
- Elintaso maassamme on niin korkea, että meillä pitää olla varaa huolehtia nykyistä paremmin työttömistä, sairaista, vammaisista ja muista huono-osaisista lähimmäisistämme
- Millaiseksi arvioitte seuraavien asioiden tilan Suomessa?
- Kansalaisten aineellinen hyvinvointi
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Kansalaisten tasa-arvoisuus
- Nuorten asema
- Yleinen yhteiskuntasopu
- Luonnon ja ympäristön tila
- Valtiojohdon toiminta
- Lapsiperheiden asema
- Kansalaisten henkinen hyvinvointi
- Elämän turvallisuus
- Eläkeläisten asema
- Kansallisen kulttuurin asema
- Työttömien asema
- Väkivallan tai terrorismin uhka
- Tulojen jakaantuminen
- Yksityisten yritysten toimintaedellytykset
- Syntyvyys
- Ihmisten onnellisuus
- Kansalaisvapaudet
- Ulkoistaminen
- Olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla
- Julkiset palvelut rapautuvat, jos yritykset ja järjestöt saavat tuottaa niitä nykyistä enemmän
- Maamme julkisista palveluista suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi, jotta palveluiden tuotanto tehostuisi
- Voittoa tavoittelevat yritykset eivät sovellu julkisten palvelujen tuottajiksi
- Hyvinvointiyhteiskuntaa tulisi kehittää nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa
- Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehostuisi
- Yksityisiä päivähoito-, vanhainkoti- ja terveyspalveluja tarvitaan maassamme tuntuvasti lisää
- Koulutus
- Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on liikaa vapautta ilman vastuuta, minkä seurauksena oppilaat ja opiskelijat ajelehtivat ilman, että heille pidetään kuria tai näytetään suuntaa
- Opetusta säännellään nykyisellään liikaa, sillä oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti ja yksityisten tahojen pitäisi saada perustaa kouluja paljon nykyistä vapaammin
- Jos korkeakouluissa ja yliopistoissa olisi Suomessakin lukukausimaksut, sen seurauksena sekä opiskelu, opetus että tutkimus muuttuisivat nykyistä tavoitteellisemmiksi ja suunnitelmallisemmiksi
- Suomen viime vuosikymmenten huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen
- Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti:
- Varhaiskasvatus (mm. päiväkodit ja esiopetus)
- Peruskoulutus
- Koulun onnistuminen kasvatustehtävässään (mm. käytös, elintavat, kansalaisuus)
- Toiseen asteen koulutus (ammattikoulut ja lukiot)
- Korkeakoulutus yleensä (yliopistot ja ammattikorkeakoulut)
- Aalto-yliopisto
- Helsingin yliopisto
- Tieteen ja tutkimuksen taso
- Koulun lapsille ja nuorille antamat valmiudet pärjätä elämässä
- Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus
- Suomessa on maailman paras peruskoulu
- Vanhemmat voisivat osallistua kouluissamme nykyistä enemmän myös opettamiseen
- On yhdentekevää, tuottaako koulutuspalveluita kunta, kolmas sektori tai yritykset, kunhan opetuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta pidetään huolta
- Suomalaisissa kouluissa on panostettava enemmän huippuosaamisen synnyttämiseen, vaikka sitten koulutuksen yleissivistävyydestä tinkien
- Koulujen välisistä eroista (mm. oppimistulokset, kouluviihtyvyys) tulisi kertoa vertailuilla, joiden tulokset olisivat kaikkien saatavissa olevaa julkista tietoa
- Nykyisen kaltainen peruskoulu on jäänne menneisyydestä ja asteittaisen kehittämisen sijaan kaikki tulisi ajatella kokonaan uusiksi.
- Mahdollisuus valita koulu on huono asia, koska se johtaa siihen, että meille syntyy hyviä ja huonoja kouluja
- Peruskoulussa pitäisi palata tasokursseihin, jotta jokainen oppilas voisi edetä omaa vauhtiaan
- Oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai koulupiirirajoista riippumatta
- Yrityksillä ei pitäisi olla mitään roolia koulujen kehittämisessä
- Oppilaiden numeroarvostelu pitäisi palauttaa koko peruskoulun alakouluun (luokat 1-6)
- Kuinka tärkeänä sinä pidät näiden opettamista lapsille peruskoulussa?
- Yleissivistystä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Ahkeruutta ja työn tekemisen merkitystä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Tiedon hakua ja käsittelyä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Joustavaa ja innostunutta asennetta (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Huomisen työelämätaitoja (esim. yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, kansainvälisyys, yhteistyö) (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Löytämään 'oma juttu', itseä kiinnostava ala (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Jos peruskoulussa lisätään uusien taitojen opettamista, mistä nykyisistä aineista voitaisiin sinun mielestäsi tinkiä?
- Ei tingitä mistään, lisätään tunteja (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Kielten opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Taideaineiden opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Käden taitojen opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Liikunnan opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Vaikka laadukas peruskoulutus tulee tarjota kaikille, lahjakkaille lapsille ja nuorille tulisi järjestää maksullisia erityiskouluja
- Maamme koulutusjärjestelmä on nykyisesti niin teoreettisesti suuntautunut, ettei käytännön ammatteihin pian enää löydy riittävästi osaajia
- Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti
- Suomen viime vuosien huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen
- Vaikka työnsaanti on edelleen maassamme vaikeaa, koulutus kannattaa aina
- Panostusta koulutukseen on maassamme voimakkaasti lisättävä, vaikka se merkitsisi määrärahojen vähentämistä joltakin muulta alalta
- Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa lähinnä vain tasapäisiä keskinkertaisuuksia, joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus
- Puheet koulutuksen lisäämisestä ongelmiemme ratkaisukeinona ovat hölynpölyä sillä useimpia työttömiksi joutuneita ei voida enää millään koulutuksella työllistää
- Mahdollisimman monille koululaisille ja opiskelijoille tulisi järjestää mahdollisuus päästä joksikin aikaa ulkomaille opiskelemaan tai töihin
- Koulutus ja kasvatus ovat kansakuntamme tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Mitä mieltä Te olette seuraavista koulutuskysymyksistä?
- Opettajien työn yleinen arvostus
- Koulutukseen käytettävien varojen määrä
- Lahjakkaiden oppilaiden mahdollisuudet saada erityisopetusta
- Yritysten panostukset henkilöstönsä koulutukseen
- Opetusministeriön ja kouluhallituksen määräysvalta oppilaitoksissa
- Tieteelliseen tutkimustoimintaan käytettävien varojen määrä
- Matematiikan ja muiden luonnontiet. aineiden osuus kouluopetuksessa
- Kulttuurin ja taideaineiden osuus kouluopetuksessa
- Kansainvälisyyteen opettavan aineksen osuus opetuksessa
- Ammatillisen koulutuksen arvostus suhteessa yleissivistävään koul.
- Opettajien määräysvalta luokassa
- Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä
- Käytöstapojen opettaminen kouluissa
- Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan
- Vieraiden kielten valinnanmahdollisuudet
- Sukupuolen korostuminen koulutusalavalinnoissa
- Tietotekniikan opetus kouluissa
- Opiskelupaikkojen määrä, korkeakouluissa
- Yliopistojen ja korkeakoulujen hajasijoittaminen maan eri puolille
- Pääsyvaatimukset opetusalalle ja ammattitaitovaatimukset alalla
- Opettajien itsenäinen päätäntävalta työssään
- Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksessa
- Insinöörikoulutuksen määrä maassamme
- Terveydenhuolto
- Julkisessa perusterveydenhuollossa pitäisi siirtyä valinnanvapausmalliin, jossa kansalaiset voivat valita hoitopaikkansa vapaasti kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä lääkäriasemista
- Kuinka hyvin tai huonosti terveydenhuolto mielestänne nykyisin toimii seuraavien asioiden suhteen:
- Lääkäriin pääsyn nopeus kuntien terveyskeskuksissa?
- Terveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen?
- Kansalaisten tasa-arvoisuus terveydenhuollossa?
- Jonotusajat leikkauksiin ja muuhun erikoissairaanhoitoon?
- Kuntoutus, toimintakyvyn palauttaminen hoitojen jälkeen?
- Asiakkaiden kuuntelu ja mielipiteiden huomioiminen palveluissa?
- Valinnanvapaus, mahdollisuus itse valita hoitopaikka ja hoitava taho?
- Palvelut ovat riittävän lähellä?
- Mitä terveyspalveluita käytätte ensisijaisesti? Käytättekö lähinnä
- Kuinka terveeksi koette itsenne nykyisin? Pidättekö itseänne
- On hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valinnanvapausmalliin, jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan
- Koska maakunnat päättävät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta, olisi oikein, että ne saisivat myös päättää soten rahoittamiseen tarvittavien verojen määrästä
- On hyvä asia, että julkinen terveydenhuolto siirtyy pois kuntien vastuulta maakuntien järjestettäväksi
- Miten seuraavat yleistävät väitteet vastaavat henkilökohtaisia näkemyksiänne:
- Parempi elämä
- Usko parempaan tulevaisuuteen on ihmisten onnellisuuden kannalta tärkeämpi tekijä kuin vallitsevat hyvät olot
- Mitä käsite 'parempi elämä' merkitsee Teille henkilökohtaisesti:
- Parempaa elintasoa, parempia kulutusmahdollisuuksia
- Mahdollisuutta kokea ja oppia uusia asioita, kehittää itseään
- Sisäistä mielenrauhaa, henkistä harmoniaa ja tasapainoa
- Mahdollisuutta nauttia kulttuurista ja taiteesta
- Parempaa sosiaalista turvallisuutta, perustoimeentulon varmuutta
- Enemmän vapaa-aikaa, parempia harrastusmahdollisuuksia
- Mahdollisuutta matkustaa, tutustua eri maihin ja kulttuureihin
- Pysyvää ja varmaa työpaikkaa
- Mielenkiintoista ja haasteellista työtä
- Vähäisempää painetta, kiirettä ja rasitusta työssä
- Mahdollisuutta edetä uralla, päästä eteenpäin elämässä
- Parempia yhteiskunnallisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia
- Luonnonläheistä elämää, vuorovaikutusta luonnon kanssa
- Kulutus- ja kilpailuyhteiskunnan oravanpyörästä pois hyppäämistä
- Hengellisyyttä, läheistä suhdetta Jumalaan
- Parempaa yhteiskuntamoraalia ja -etiikkaa
- Läheisiä perhe-elämän ihmissuhteita
- Läheisiä ystävyys- ja ihmissuhteita yleensä
- Mahdollisuutta omaan rauhaan, saada enemmän aikaa itselleen
- Hyvää terveyttä, voimia suoriutua eri elämänalueilla
- Kestävän arvopohjan ja ihanteiden lyötämistä omalle elämälle
- Suurempaa yksilövapautta, yhteiskunnan holhouksen vähentämistä
- Suurempaa yhteisvastuuta ja solidaarisuutta kansalaisten kesken
- Tyytyväisyys elämään
- Kuinka tyytyväinen olette:
- Omaan tulotasoonne/taloudelliseen toimeentuloonne
- Ihmissuhteisiinne (perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit jne.)
- Omaan työhönne (jos olette työssä; työn sisältö, työyhteisö jne.)
- Omiin vaikutusmahdollisuuksiinne yhteiskunnassa
- Elämäänne yleisesti ottaen/kokonaisuutena
- Kuntanne hyvinvointipalveluihin (määrä ja laatu)
- Talouden toimivuuteen arjessa (valinnan vapaus, hintataso, laatu)
- Suomalaisten tyytymättömyyden ja kriittisyyden kasvu ei johdu siitä, että asiat maassamme olisivat huonontuneet, vaan ennemminkin siitä, että vaatimustasomme on noussut
- Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään
- Onnellisuuden osatekijöiden tärkeys:
- Perhe-elämä, hyvät perhe-elämän ihmissuhteet
- Hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet yleensä
- Rakkauden kokemus, rakastaa/tuntea tulevansa rakastetuksi
- Turvattu perustoimeentulo
- Hyvät tulot, varakkuus, korkea elintaso
- Hyvä terveys
- Mielenkiintoinen työ, mieluisa työpaikka
- Pysyvä ja varma työpaikka
- Uuden oppiminen ja kokeminen, itsensä kehittäminen
- Vapaa-aika, mielenkiintoiset harrastukset
- Hyvä asema, sosiaalinen arvostus
- Yhteiskunnallinen osallistuminen, mahdollisuus vaikuttaa
- Hengellisyys, suhde Jumalaan
- Suhde luontoon, luonnosta nauttiminen
- Kuinka onnelliseksi koette oman elämänne nykyisin? Oletteko oman käsityksenne mukaan...
- Kuinka tyytyväinen olette:
- "Maailman paras maa"
- Millaiseksi näette Suomen sijoituksen seuraavissa asioissa?
- Poliittisen järjestelmän ja demokratian toimivuus
- Yhteiskunnan toimivuus kokonaisuutena/kaiken kaikkiaan
- Aineellisen hyvinvoinnin taso/elintaso
- Henkisen hyvinvoinnin taso/ihmisten onnellisuus
- Peruskoulutuksen taso
- Tieteen ja tutkimuksen taso
- Yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky
- Työelämän toimivuus, palkansaajien asema ja oikeudet
- Sananvapauden ja muiden perusoikeuksien toteutuminen
- Yhteiskunnan turvallisuus
- Kansalaisten tasa-arvoisuus
- Tulo- ja hyvinvointierojen vähäisyys
- Sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden taso
- Terveydenhuollon taso ja ihmisten terveydentila
- Korruption (lahjonnan) vähäisyys
- Maamme tunnettuus maailmalla/muissa maissa
- Maamme imagon/Suomi-kuvan (brändin) myönteisyys
- Arvosana Suomelle seuraavista asioista:
- Millaiseksi näette Suomen sijoituksen seuraavissa asioissa?
- Mitä on olla suomalainen
- On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen
- Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet:
- Rehellisyys
- Ahkeruus ja yritteliäisyys
- Suvaitsevaisuus, avarakatseisuus
- Ahneus ja oman edun tavoittelu
- Lainkuuliaisuus
- Yhteisvastuu heikompiosaisista
- Välinpitämättömyys
- Oikeudenmukaisuus
- Rohkeus ja riskinottokyky
- Omanarvontunto, terve itsetunto
- Perinteisten arvojen kunnioitus
- Anteliaisuus, hyväntekeväisyys
- Yhteistyöhenkisyys
- Suomalainen sisu, periksiantamattomuus
- Tyytymättömyys ja kriittisyys
- Työn arvostus
- Isänmaallisuus ja kansallistunne
- Luottamus auktoriteetteja kohtaan
- Yksilöllisyys ja omaehtoisuus
- Kateus
- Uskonnollisuus
- Kun suomalaiset menestyvät kansainvälisillä urheiluareenoilla, tunnen suurta ylpeyttä suomalaisuudestani
- Puhe suomalaisten heikosta itsetunnosta on hölynpölyä, sillä suomalainen osaa mitä tahansa ja pärjää missä tahansa
- Kuinka tunnusomaisia 'kansalliselle mielentilallemme' teidän mielestänne nykyisin ovat seuraavat piirteet:
- Rehellisyys
- Ahkeruus ja yritteliäisyys
- Suvaitsevaisuus, avarakatseisuus
- Ahneus ja oman edun tavoittelu
- Suomalainen sisu
- Lainkuuliaisuus
- Rikollisuus ja väkivaltaisuus
- Yhteisvastuu heikompiosaisista
- Välinpitämättömyys ja kovuus
- Omanarvontunto, terve itsetunto
- Aatteellisuus ja ihanteellisuus
- Tyytymättömyys ja kriittisyys
- Elämänilo ja -halu
- Usko parempaan huomiseen
- Perinteisten arvojen ja tapojen kunnioitus
- Kiinnostus muita maita ja kulttuureja kohtaan
- Yhteistyöhenkisyys
- Huoli luonnon tuhoutumisesta
- Työn arvostus
- Isänmaallisuus ja kansallistunne
- Luottamus auktoriteetteja kohtaan
- Yksilöllisyys ja omaehtoisuus
- Yksimielisyys kansallisista tavoitteista
- Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus
- Uskonnollisuus
- Maanpuolustustahto
- Muukalaispelko/-viha
- Länsi-Euroopppalaisuus, EU-Eurooppalaisuus
- Itäisyys, melankolia
- Uudistumishalu, rohkeus muutoksiin
- Turvattomuudentunne, huoli tulevaisuudesta
- Mihin asioihin kansallinen identiteettimme on tähän saakka ensisijaisesti perustunut:
- Suomen metsät, luonto ja luonnonrauha
- Maaseutu ja sen elämänmuoto
- Huippu-urheilu ja sen kansainvälinen menestys
- Suomalaiskansallinen kulttuuri erityispiirteineen (sauna yms.)
- Maamme erityisasema idän ja lännen välissä
- Suomalaisten saavutukset taiteessa, musiikissa ja muotoilussa
- Itsenäisyys ja sen vaatimat uhraukset (sodat yms.)
- Suomen kielen omaleimaisuus
- Suomalaisen työn ja tuotteiden korkealaatuisuus
- Ahkeruus, yritteliäisyys
- Aktiivisuus kansainvälisessä yhteistyössä (toiminta YK:ssa, ETYK)
- Pohjoismainen demokratia ja tasa-arvo
- Suomalaisten koulutus- ja sivistystaso
- Luotettavuus, maa joka 'pitää sanansa ja maksaa velkansa'
- Kansallinen, kulttuurinen ja rodullinen yhtenäisyys
- Tieteellinen ja teknologinen kehittyneisyys
- Suomi Euroopan osana, eurooppalaisuus
- En osaa sanoa
- Minkä asioiden merkityksen haluaisitte vahvistuvan kansallisessa identiteetissämme:
- Suomen metsät, luonto ja luonnonrauha
- Maaseutu ja sen elämänmuoto
- Huippu-urheilu ja sen kansainvälinen menestys
- Suomalaiskansallinen kulttuuri erityispiirteineen (sauna yms.)
- Maamme erityisasema idän ja lännen välissä
- Suomalaisten saavutukset taiteessa, musiikissa ja muotoilussa
- Itsenäisyys ja sen vaatimat uhraukset (sodat yms.)
- Suomen kielen omaleimaisuus
- Suomalaisen työn ja tuotteiden korkealaatuisuus
- Ahkeruus, yritteliäisyys
- Aktiivisuus kansainvälisessä yhteistyössä (toiminta YK:ssa, ETYK)
- Pohjoismainen demokratia ja tasa-arvo
- Suomalaisten koulutus- ja sivistystaso
- Luotettavuus, maa joka 'pitää sanansa ja maksaa velkansa'
- Kansallinen, kulttuurinen ja rodullinen yhtenäisyys
- Tieteellinen ja teknologinen kehittyneisyys
- Suomi Euroopan osana, eurooppalaisuus
- En osaa sanoa
- Minkä asioiden merkityksen haluaisitte vähentyvän kansallisessa identiteetissämme:
- Suomen metsät, luonto ja luonnonrauha
- Maaseutu ja sen elämänmuoto
- Huippu-urheilu ja sen kansainvälinen menestys
- Suomalaiskansallinen kulttuuri erityispiirteineen (sauna yms.)
- Maamme erityisasema idän ja lännen välissä
- Suomalaisten saavutukset taiteessa, musiikissa ja muotoilussa
- Itsenäisyys ja sen vaatimat uhraukset (sodat yms.)
- Suomen kielen omaleimaisuus
- Suomalaisen työn ja tuotteiden korkealaatuisuus
- Ahkeruus, yritteliäisyys
- Aktiivisuus kansainvälisessä yhteistyössä (toiminta YK:ssa, ETYK)
- Pohjoismainen demokratia ja tasa-arvo
- Suomalaisten koulutus- ja sivistystaso
- Luotettavuus, maa joka 'pitää sanansa ja maksaa velkansa'
- Kansallinen, kulttuurinen ja rodullinen yhtenäisyys
- Tieteellinen ja teknologinen kehittyneisyys
- Suomi Euroopan osana, eurooppalaisuus
- En osaa sanoa
- Millä tavoin Te arvioitte maamme henkisen ilmapiirin muuttuneen viime vuosien aikana, mitkä piirteet "kansallisessa mielentilassamme" ovat voimistuneet ja mitkä heikentyneet?
- Rehellisyys
- Ahkeruus ja yritteliäisyys
- Suvaitsevaisuus
- Ahneus ja oman edun tavoittelu
- Suomalainen sisu
- Lainkuuliaisuus
- Rikollisuus ja väkivaltaisuus
- Yhteisvastuu heikompiosaisista
- Välinpitämättömyys ja kovuus
- Aatteellisuus ja ihanteellisuus
- Tyytymättömyys ja kriittisyys
- Elämänilo ja -halu
- Usko parempaan huomiseen
- Perinteisten arvojen ja tapojen kunnioitus
- Kiinnostus muita maita ja kulttuureja kohtaan
- Yhteistyöhenkisyys
- Huoli luonnon tuhoutumisesta
- Lähimmäisenrakkaus
- Työn arvostus
- Isänmaallisuus ja kansallistunne
- Luottamus auktoriteettejä kohtaan
- Pinnallisuus ja ulkokohtaisuus
- Yksilöllisyys ja omaehtoisuus
- Yksimielisyys kansallisista tavoitteista
- Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus
- Uskonnollisuus
- Maanpuolustustahto
- Henkinen avarakatseisuus
- Usko kansanvallan toteutumiseen
- Kansainvälistyminen on uhka Suomen kansalliselle olemassaololle
- Tehokas ympäristönsuojelu ja vakaa taloudellinen kasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti
- Valtiovallan tulisi omaksua tiukempi linja luonnonsuojelun puolesta
- Ilmastonmuutos
- Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa
- Ilmaston ja merien tila riippuu muista maista, Suomi ja suomalaiset eivät voi tehdä paljoakaan niiden hyväksi
- Kuinka mahdollisina pidät seuraavien ilmastotekojen toteuttamista nykyisessä elämäntilanteessasi:
- Maitotuotteiden käytön lopettaminen?
- Hiilinielujen kasvattamisen rahoittaminen (esim. tukemalla metsityshankkeita)?
- Energian käytön vähentäminen kotitaloudessa (esim. huonelämpötilan laskeminen)?
- Bensiini- tai dieselkäyttöisestä autosta luopuminen?
- Lentomatkojen päästöjen täysimääräinen hyvittäminen lisämaksuilla?
- Henkilökohtaisten hyödykkeiden (esim. vaatteet) kulutuksen puolittaminen?
- Luopuminen lentomatkustamisesta?
- Siirtyminen kotitaloudessa kokonaan uusiutuvan energian käyttöön?
- Yksityisautoilun lopettaminen?
- Lihan syömisestä luopuminen?
- Olisin valmis tekemään ilmastotekoja, jos saisin varmuuden siitä, että myös muut kansalaiset ryhtyvät niihin
- EU:lla tulee olla johtava rooli maailman ilmastopolitiikan hoidossa
- Suomella on moraalinen velvollisuus toimia ilmastomuutoksen torjunnan eturintamassa
- Ympäristöongelmien ratkaisu on viime kädessä kiinni yksittäisten kuluttajien päätöksistä
- Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovat seurausta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa
- Luonnonsuojelu
- Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani
- Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon
- Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä
- Kansainväliset ympäristösopimukset uhkaavat Suomen kilpailukykyä
- Tehokkaimmin ympäristöä suojellaan markkinoiden kautta, asettamalla kaikelle saastuttamiselle hintalappu
- Kansainvälisiä ympäristösopimuksia tulisi nykyisestä olennaisesti tiukentaa
- Vastuu maailman ympäristön tilasta on pääasiassa rikkailla länsimailla
- Nopeasti kasvavien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Intian tulisi kantaa oma vastuunsa kansainvälisten ympäristöongelmien ratkaisemisessa
- Vaikka YK:n kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän konkreettisia tuloksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi
- EU:n on osallistuttava Itä- ja Keski-Euroopan tulevien jäsenmaiden ympäristöongelmien hoitoon, vaikka se tulisi kalliiksi
- EU:n Natura-luonnonsuojeluohjelma loukkaa liiaksi suomalaisten maanomistajien oikeuksia
- Suomesta kannattaisi tehdä EU:ssa ympäristönsuojelun mallimaa, sillä ratkaisun pitkän aikavälin hyödyt olisivat kustannuksia suuremmat
- Ellei ihmiskunta heti ryhdy tehokkaisiin toimiin luonnon saastumisen ehkäisemiseksi, on kaikki kohta jo liian myöhäistä
- Suomen luonto ja metsät käyvät jo kuolinkamppailuaan eikä niitä enää voida pelastaa millään toimilla
- Jotta Kuolan niemimaan ja muiden lähialueidemme valtavat saastepäästöt eivät enempää vahingoittaisi maatamme, Suomen tulisi antaa korvauksetta apuaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi
- Nykyinen elämäntapa johtaa väistämättä yhä pahempiin ympäristöongelmiin
- Luonnonsuojelijoita ei tulisi rankaista, vaikka he toiminnallaan rikkoisivatkin lakia
- Yritysten ympäristövastuu
- Ydinvoima
- Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi
- Ydinvoiman lisärakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi
- Suomeen pitäisi rakentaa viidennen lisäksi kuudeskin ydinvoimala
- Suomen ei tulisi lisätä riippuvuuttaan Venäjän energiasta
- Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle
- Uuden ydinvoimalan rakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi
- Viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen on kannatettavaa
- Ydinvoiman käytöstä on luovuttava silläkin ehdolla, että elintaso sen seurauksena laskisi
- Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ihmiskunnan on syytä arvioida päämääränsä uudelleen
- Ydinvoiman käytöstä on luovuttava kokonaan poistamalla käytöstä nykyisetkin ydinvoimalat
- Elinkeinoelämän puhe muutosten välttämättömyydestä ja uhkaavasta kriisistä on pelkkää propagandaa, jolla palkansaajat yritetään saada suostumaan etujensa heikennyksiin
- Vaikka suomalaiset ovat kokeneet vaikeita aikoja, suhtaudun optimistisesti omaan tulevaisuuteeni
- Kysymykset tulevaisuudesta
- Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät ongelmat
- Kuinka todennäköisenä pidätte seuraavien asioiden toteutumista seuraavien kymmenen vuoden aikana:
- Millaiseksi arvioitte maamme tilan seuraavina ajankohtina?
- Toteutumisen todennäköisyys seuraavan kymmenen vuoden aikana:
- EU hajoaa
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Kaikki EU-maat siirtyvät euron käyttöön
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Suomi eroaa EU:sta
- Työehtosopimukset aletaan tehdä EU-tasolla
- EU:IIe tulee yhteinen edustaja YK:n turvallisuusneuvostossa
- Suomalainen valitaan EU:n komission puheenjohtajaksi
- Pohjoismainen yhteistyö kuihtuu merkityksettömäksi
- Ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa nykyisestä moninkertaiseksi
- Uusi Eurooppaa koskeva suursota syttyy
- Kansainvälinen terrorismi ulottuu myös Suomeen
- Suomi liittoutuu sotilaallisesti
- Venäjä nousee Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi
- Suomi pysyy kilpailukyvyltään maailman kärkimaiden joukossa
- Kiina nousee taloudelliseksi ja poliittiseksi mahtimaaksi
- Maailmankauppa vapautuu myös maatalouden ja palvelujen osalta
- Kansainvälinen rikollisuus nousee vakavaksi ongelmaksi Suomessa
- Kansallisuuksien väliset konfliktit lisääntyvät Euroopassa
- Monet kehitysmaat pääsevät irti köyhyydestä
- Euroopan ja USAn poliittis-taloudellinen yhteistyö vähenee huomattavasti
- YK:n vaikutusvalta kasvaa merkittävästi
- Yhdysvallat menettää johtavan asemansa maailmassa
- Kansainväliset ympäristösopimukset ja -säädökset tiukentuvat olennaisesti
- Kuinka toivottavana pidätte, jos seuraavat asiat toteutuvat tulevaisuudessa:
- EU hajoaa?
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön?
- Kaikki EU-maat siirtyvät euron käyttöön?
- EU kehittyy liittovaltioksi?
- Suomi eroaa EU:sta?
- Työehtosopimukset aletaan tehdä EU-tasolla?
- EU:IIe tulee yhteinen edustaja YK:n turvallisuusneuvostossa?
- Suomalainen valitaan EU:n komission puheenjohtajaksi?
- Pohjoismainen yhteistyö kuihtuu merkityksettömäksi?
- Ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa nykyisestä moninkertaiseksi?
- Suomi liittoutuu sotilaallisesti?
- Venäjä nousee Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi?
- Kiina nousee taloudelliseksi ja poliittiseksi mahtimaaksi?
- Maailmankauppa vapautuu myös maatalouden ja palvelujen osalta?
- Euroopan ja USAn poliittis-taloudellinen yhteistyö vähenee huomattavasti?
- YK:n vaikutusvalta kasvaa merkittävästi?
- Yhdysvallat menettää johtavan asemansa maailmassa?
- Kansainväliset ympäristösopimukset ja -säädökset tiukentuvat olennaisesti?
- Uskotteko seuraavien asioiden olevan totta vuonna 2025:
- Elintaso maassamme on huomattavasti nykyistä korkeampi
- Työttömyys on joko poistunut tai ainakin hyvin vähäistä
- Tulo- ja hyvinvointierot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet
- Ympäristön tila on huomattavasti huonontunut
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat nykyistä suuremmat
- Maamme väestömäärä on selvästi nykyistä suurempi
- Suuri osa maaseutua on autioitunut
- Maamme väestö koostuu monista kansallisuuksista maahanmuuton seurauksena
- Keskilämpötila on merkittävästi kohonnut maassamme ilmastonmuutoksen seurauksena
- Suomi on liittoutunut sotilaallisesti
- EU on hajonnut
- Maailmanrauha on vakaalla pohjalla
- Kiina on kohonnut taloudelliseksi ja poliittiseksi mahtimaaksi
- Edessä oleva vuosituhannen vaihde on erittäin merkittävä tapahtuma, joka antaa ihmiskunnan kehitykselle uuden suunnan
- Vaikka maamme on kokenut vaikeita aikoja, suhtaudun optimistisesti Suomen tulevaisuuteen
- Kuinka hyvin eräät mahdolliset menestyksemme eväät Teidän nähdäksenne kantavat Suomea tästä eteenpäin:
- Koulutus (koulutustaso, koulutuksen kehittäminen/panostaminen)
- Tiede ja teknologia (taso, kehittäminen, panostaminen)
- Yrittäminen, yrittäjyyden ja omatoimisuuden lisääminen
- Laatu, korkeaan laatuun panostaminen
- Eurooppalaisuus, EU-jäsenyys ja sen hyödyntäminen
- Suomalaisuus, kansallishenki
- Globaalisuus, yritysten globalisoituminen
- Itäsuuntautuneisuus, kauppayhteys Venäjään
- Kansainvälisyys, kansainvälistyminen yleensä
- Markkinatalouden edistäminen, kilpailun lisääminen
- Perinteiset arvot ja kulttuuri/niihin tukeutuminen
- Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen kehittäminen
- Työelämän kehittäminen, työpaikkojen ilmapiirin parantaminen
- Vahva poliittinen johtajuus
- Kotimaisen tuotannon suojaaminen tuontirajoituksin
- Kansallinen yhtenäisyys, yksimielisyys
- Yksilöllisyys, yksilön ja omaehtoisuuden kunnioittaminen
- Yhteisöllisyys, yhteisvastuu ja keskinäinen solidaarisuus
- Ympäristöllisyys, kestävän kehityksen periaatteet
- Suomalainen sisu
- Uskotteko seuraavien asioiden toteutuvan kymmenen vuoden aikana:
- Suomi kansainvälistyy ja eurooppalaistuu voimakkaasti
- Ympäristösuojelussa saavutetaan hyviä tuloksia
- Taloudellinen lama kääntyy voimakkaaksi noususuhdanteeksi
- Työttömyys kääntyy työvoimapulaksi
- Metsätuhot lisääntyvät maassamme kiihtyvällä vauhdilla
- Suomi liittyy EYn jäseneksi
- Suomi liittyy Naton jäseneksi
- Kansallisuuksien väliset konfliktit lisääntyvät Euroopassa
- Euroopasta tulee liittovaltio ja Suomesta sen osa
- Suomen ja Venäjän välille syntyy ristiriitoja
- Karjala liitetään takaisin Suomeen
- Idänkauppamme alkaa uudelleen voimakkaasti kasvaa
- Suomeen muuttaa paljon ulkomaalaisia
- Suomesta muuttaa paljon ihmisiä ulkomaille
- Maaseutu kuihtuu ja syrjäalueet autioituvat
- Suomi kehittyy ETA-/EY-Euroopan imussa voimakkaasti
- Suomi putoaa pysyvästi muun Länsi-Euroopan kehityksestä
- Sosiaaliturva heikkenee, suomalainen hyvinvointivaltio murenee
- Maahamme siirtyy paljon yrityksiä ja pääomia ulkomailta
- Maastamme siirtyy paljon yrityksiä ja pääomia ulkomaille
- Suomen itsenäisyys/itsemääräämisoikeus kaventuu
- Entisen Neuvostoliiton alueelta tulee pakolaistulva maahamme
- Suomalaisen kulttuurin omaleimaisuus häviää
- Levottomuudet, mafia, huumeet ja aids leviävät maahamme
- Rasismi ja muukalaisviha nousee Suomessa
- Politiikka ja koko poliittinen kulttuuri uudistuu maassamme
- Kuinka optimistisesti tai pessimistisesti suhtaudutte tulevaisuuteen?
- Vaikka tietokoneet muuttavatkin elämäämme voimakkaasti, on niistä enemmän hyötyä kuin haittaa
- Maailma on nykyään niin monimutkainen, ettei tavallinen kansalainen ymmärrä siitä enää paljoakaan
- Suomalaisen yhteiskunnan johtotehtävät tulisi antaa nuorempien henkilöiden käsiin
- Vaikka tietotekniikan kehitys ja automaatio ensi vaiheessa vähentääkin työvoimaa, pitkällä aikavälillä se turvaa työllisyyttä
- Muut kysymykset
- Ns. pimeä talous ja veronkierto ovat saaneet maassamme hälyttävät, koko yhteiskuntaa vahingoittavat mittasuhteet
- Ns. harmaa talous ja veronkierto ovat saaneet maassamme hälyttävät, koko yhteiskuntaa vahingoittavat mittasuhteet
- Henkinen huolenpito lapsista on maassamme nykyisin aivan liian heikkoa
- Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, että yhteiskuntamme on vakavasti sairas
- Lakia ei tarvitse noudattaa, jos kokee sen vääräksi tai vanhentuneeksi
- Nykyinen elämäntapa sisältää liian vähän inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä
- Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle
- Huumeiden käytön lisääntyminen sekä siitä seuraava muu rikollisuus muodostavat erityisen vakavan uhan yhteiskuntamme tulevaisuudelle
- Lainkuuliaisuus/halu noudattaa lakeja ja määräyksiä (verot, liikenne jne) on heikentynyt maassamme huolestuttavasti
- Rikollisuuden vähentämiseksi tulisi rangaistuksia koventaa tuntuvasti
- Vaikka geeniteknologiaan (lajien perimän muunteluun) liittyykin riskejä, sitä koskeva tutkimustoiminta on suureksi hyödyksi ihmiskunnalle
- Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat mielestänne muuttoliikkeeseen:
- Urbaani kaupunkimainen elinympäristö/elämäntapa
- Kansainvälisempi ilmapiiri, kulttuurinen monimuotoisuus
- Koulutusmahdollisuudet (omat tai lasten)
- Monipuoliset harrastusmahdollisuudet
- Työn ja toimeentulon hankkiminen/etsintä
- Urakehitysmahdollisuudet, uralla eteneminen
- Vapaa-ajan viettomahdollisuudet, huvi- ja viihdetilaisuudet
- Liikenne- ja matkustusyhteydet (kotimaahan ja ulkomaille)
- Mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin
- Tietoyhteydet, tiedonsaantimahdollisuudet
- Monipuoliset kauppapalvelut, erikoisliikkeet
- Terveys- ja sosiaalipalvelut
- Kulttuuripalvelut, vilkas kulttuurielämä
- Kaupunkien parempi taloudellinen tilanne/kunnallisverotuksen taso
- Erilainen poliittinen ilmapiiri, ideologiset syyt
- Olosuhteiden pakko, syrjäseudulla ei tule toimeen
- Miten seuraavat kuvaavat suhdettanne tietotekniikkaan ja näkemyksiänne yhteiskuntamme tietokoneistumisesta:
- Elinehto jotta maamme voi pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Muodostuu entistä tärkeämmäksi maamme vientialaksi tulevaisuudessa
- Kohentaa/uudistaa Suomen ulkoista kuvaa maailmalla
- Yhdentää/pienentää maailmaa, poistaa valtioiden rajoja
- Lähentää eri maiden kansalaisia ja kulttuureja (esim. internet)
- Vähentää maassamme enemmän työpaikkoja kuin luo uusia
- Aiheuttaa eriarvoisuutta, jakaa kansan tietotekniikan 'osaajiin' ja 'osaamattomiin'
- Luo tasa-arvoa koska laajat tieto- ja yhteysverkot ovat kaikkien käytettävissä
- Kohottaa kansalaisten tiedon tasoa ja tiedonsaantimahdollisuuksia
- Lisää työn tuottavuutta
- Lisää sosiaalista kanssakäymistä, lähentää ihmisiä toisiinsa
- Vierannuttaa ihmisiä toisistaan koska kommunikointi tapahtuu koneiden kautta
- Johtaa etätyön lisääntymiseen
- On riskialtista, yhteiskunta joutuu tietoteknisten järjestelmien armoille
- Sähköinen kauppa korvaa perinteisiä kaupankäynnin muotoja
- Parantaa suoria osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia (mm. sähköposti)
- Vaarantaa yksityisyyden suojan, lisää ihmisten valvontaa (mm. tietorekisterit)
- helpottaa arkielämää ja asiointia monin tavoin (mm. pankkiyhteydet kotoa)
- Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut tietokoneista ja -tekniikasta
- Käytän tietokonetta jokapäiväisessä elämässä (kotona tai työssä)
- Vietän vapaa-aikaani tietokoneiden ja/tai esim. internetin parissa
- Käytän matkapuhelinta säännöllisesti (työ- tai yksityisasioissa)
- Työttömyyden poistamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani
- Julkista hallintokoneistoa on supistettava
- Vaikka kansainvälistyminen on nykymaailmassa tärkeätä, kansallishenki on se, joka viime kädessä määrää kansakunnan menestyksen
- Maataloustuotannon täydellisestä omavaraisuusperiaatteesta tulisi luopua, jotta maatalouden vientitukeen käytettävät rahat voitaisiin käyttää oman maamme kehittämiseen
- Mitä korkeampi teknologia, sen suurempi hyvinvointi
- Mikäli 'pehmeiden arvojen' kannatus ihmisten ajattelutavassa yleistyy, yhteiskuntamme toimintakyky lamaantuu
- Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, etteivät asiantuntijat tiedä paljon enempää kuin tavalliset ihmiset
- Suomen väkiluvun vähenemisellä ei ole suurta merkitystä maamme tulevaisuudelle
- Maailmanrauha on nykyään huolestuttavan epävakaalla pohjalla
- Tieteellistä ja teknistä kehitystä pyritään nykyään jarruttamaan aivan suotta
- Suomen kehitysavun lisäämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani
- Uskonto antaa minulle voimaa jokapäiväisessä elämässäni
- On todennäköistä, että Suomi joutuu vielä mukaan suursotaan
- Rauhanmarsseilla ei rauhaa turvata
- Uusmoralismi ja puheet 'rötösherroista' ovat saaneet kohtuuttomat mittasuhteet maassamme
- Vain hyväosaisilla on varaa toteuttaa 'pehmeää elämäntapaa'
- Yksityisautot ovat useimmille kansalaisille tarpeettomia