- Talouden ideologiat
- Verotus
- Korkea tulovero vähentää työhalujani
- Tehokkain tapa ehkäistä veronkiertoa on pitää veroprosentit alhaisina ja verotus yksinkertaisena
- Jos veroja alennettaisiin, olisin valmis luopumaan joistakin valtiolta ja kunnilta saamistani palveluista
- Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja
- Verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa
- Veronalennukset olisivat epäsolidaarisia nykyisessä taloustilanteessa, koska niistä hyötyisivät pääasiassa keski- ja hyvätuloiset
- Vaikka verotus Suomessa kiristyisikin hieman nykytasoltaan, se ei aiheuttaisi merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille
- Verotusta pitäisi alentaa, etteivät osaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Suurituloisten kireämpi palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Verotuksen kautta tasataan liian paljon väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennukset lisäisivät verotuloja, kun taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroa tulisi:
- Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus
- Yhteisöverotus (yritysten tulovero)
- Pääomatulojen verotus
- Perintö- ja lahjaverotus
- Kiinteistöverotus
- Energia- ja polttoaineverotus
- Alkoholiverotus
- Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta)
- Ruuan arvonlisäverotus
- Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan
- Kuinka tärkeä asia oman kuntasi kunnallisveron taso sinulle henkilökohtaisesti on?
- Entä mitä mieltä olet kunnallisverotuksen tasosta omassa kunnassasi suhteessa palvelutasoon (palveluiden määrä ja laatu)?
- Muuttaisitteko nykyistä verojärjestelmäämme jollakin tavoin seuraavien veromuotojen osalta?
- Veroa tulisi... Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan
- Veroa tulisi... Ruuan arvonlisäverotus
- Veroa tulisi... Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta)
- Veroa tulisi... Alkoholiverotus
- Veroa tulisi... Energia- ja polttoaineverotus
- Veroa tulisi... Kiinteistöverotus
- Veroa tulisi... Perintö- ja lahjaverotus
- Veroa tulisi... Pääomatulojen verotus
- Veroa tulisi... Yhteisöverotus (yritysten tulovero)
- Veroa tulisi... Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus
- Verotuksen tulee nykyistä voimakkaammin kannustaa yrittäjiä kasvattamaan yritystään ja luomaan uusia työpaikkoja maahamme
- Muuttaisitteko nykyisessä verojärjestelmässämme:
- Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus, veroa tulisi...
- Yhteisöverotus (yritysten tulovero), veroa tulisi...
- Pääomatulojen verotus, veroa tulisi...
- Perintö- ja lahjaverotus, veroa tulisi...
- Kiinteistöverotus, veroa tulisi...
- Energia- ja polttoaineverotus, veroa tulisi...
- Alkoholiverotus, veroa tulisi...
- Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvonlisäverokanta), veroa tulisi...
- Ruuan arvonlisäverotus, veroa tulisi...
- Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan, veroa tulisi...
- Perintöverosta tulisi luopua Suomessa kokonaan
- Suomen pitäisi osallistua nykyistä voimakkaammin kansainväliseen verokilpailuun ja alentaa niin palkka-, yritys- kuin pääomaverotustaankin tuntuvasti
- On oikein, että Suomeen houkutellut ulkomaalaiset huippuosaajat maksavat pienempää tuloveroa kuin tavalliset suomalaiset
- Miten seuraavat veropoliittiset väitteet ja uudistusehdotukset vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi
- Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta
- Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen
- Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain
- Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille
- Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden
- Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmukaisesti
- Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään
- Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille
- Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon
- Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista
- Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia
- Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle
- Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella
- Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä
- Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seurauksena
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä
- Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta
- Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa
- Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi
- Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta
- Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen
- Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain
- Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille
- Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden
- Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmukaisesti
- Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista
- Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla
- Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään
- Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille
- Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon
- Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista
- Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia
- Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle
- Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella
- Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä
- Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut
- Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen
- Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seurauksena
- Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen
- Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi
- Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä
- Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta
- Koronakriisi
- Vaikka hallituksen toimet koronavirusepidemian torjumiseksi ovat poikkeuksellisen järeitä, annan niille täyden tukeni
- THL:n ja muiden terveysviranomaisten antama tieto on luotettavaa
- Toivon, että koronavirusepidemia on alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen ja matkustaminen vähenisivät pysyvästi
- Yrittäjyys
- Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta
- Suomalaisten yritysten menestys ja voitot hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa
- Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että 'vain hullu' ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi
- Ei ole mitään syytä, miksi yrittäjiä pitäisi verottaa kevyemmin kuin palkansaajia
- Yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso
- Näkemyksiä yrittämisestä:
- Yrittäminen tarjoaa hyvät mahdollisuudet vaurastumiseen
- Yrittäjän työ on itsenäistä ja vapaata
- Yrittäjän työ on mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa
- Koen henkilökohtaisesti yrittäjäksi ryhtymisen houkuttelevaksi
- En ole koskaan vakavissani harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä
- Yrittäjä joutuu usein tekemään ylipitkiä työpäiviä ja työskentelemään ilman lomia
- Yrittämiseen liittyy liian suuria taloudellisia riskejä
- Yrittäjän ei ole sen vapaampi kuin palkansaaja, 'pomojen' tilalla vain ovat asiakkaat
- Yrittämiseen liittyvä byrokratia on huomattava este yrittäjäksi ryhtymiselle
- Yrittäjä on taloudellisesti turvaton ja vailla yhteiskunnan (sosiaali)turvaa
- Yrittäjänä toimiminen vie helposti koko elämän, perheelle eikä muuhun ei jää aikaa
- Yrittäjänä voi toteuttaa itseään ja omaa osaamistaan kaikkein parhaiten
- Verotus ja muut lakisääteiset maksut ovat yrittäjillä kohtuuttoman korkeita
- Ammattiliittojen vaatimukset vaikeuttavat yrittäjän toimintaa liiaksi
- Monen yrittäjän menestys perustuu vilppiin, kuten verojen ja lakien kiertämiseen
- Yrittäjäksi ryhdytään usein liian heppoisin perustein ja epärealistisin odotuksin
- Suomalaisia tulisi kannustaa uusien yritysten perustamiseen jo työllisyyssyistä
- Vaikka yrittäjissä on 'koijareita', valtaenemmistö on vastuullisia ja työteliäitä
- Yrittäjänä menestyminen edellyttää sellaisia taitoja, joita useimmilla ei ole
- Suomen talous tarvitsisi kipeästi paljon uusia pienyrityksiä
- Uudet työpaikat syntyvät nykyisin paljolti vain pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
- Yrittäjiä suositaan yhteiskunnassamme liikaa
- Yrittäjän toimintavapautta rajoitetaan maassamme liikaa
- Moni yrittäjä ei tee itse juuri mitään, vaan vain elää toisten työllä
- Nyky-Suomessa pienyrittäjät ovat useammin pienituloisia kuin palkansaajia
- Se, että sosialistiset maat alkavat sallia yksityistä yritystoimintaa, osoittaa vapaan yrittäjyyden välttämättömäksi kaikissa yhteiskunnissa
- Omistajuus
- Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille
- Valtion omistamilla yrityksillä tulee olla yksityisiä yrityksiä suurempi yhteiskunnallinen vastuu
- Omistajuutta pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, sillä ilman omistajia ei olisi yritysten tarjoamia työpaikkoja
- Venäläisten kasvava omistus Suomessa on huolestuttavaa
- Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti
- Suomalaisyritysten kotimaisen omistuksen edellytyksiä tulisi parantaa
- Suomalaisten ja ruotsalaisten suuryritysten keskinäinen fuusioituminen on oikea kehitystie yritystemme kilpailuaseman vahvistamiseksi
- Vaikka osakesijoittamisessa on omat riskinsä, se tarjoaa erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta
- Ulkomaista omistusta pitäisi rajoittaa maassamme
- Koska suomalaiset yritykset ovat kansainvälisesti pieniä, niitä on pakko yhdistää suuremmiksi yksiköiksi, jotta ne ylipäätään voisivat säilyä hengissä tulevaisuudessa kansainvälisillä markkinoilla
- Ulkomaalaisten oikeutta omistaa maata, metsää, kiinteistöjä ja osakkeita Suomessa tulisi nykyisestään laajentaa
- Valtionyhtiöt laajentavat tarpeettomasti toimintaansa oman toimialueensa ulkopuolella
- Yritystoiminta
- Yritysmaailmassa on enemmän ahneutta ja häikäilemätöntä oman edun tavoittelua kuin muualla yhteiskunnassa
- Yrityksillä on velvollisuus pitää työntekijänsä huonompinakin aikoina
- Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja parantamaan yritysten kannattavuutta
- Vaikka taloutemme 'teknokupla' on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturivin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen
- Vaikka uusi informaatioteknologia on tuonut maallemme mainetta ja vaurautta, sen tulevaan merkitykseen liitetään katteettoman suuria odotuksia
- Nokian menestys maailmanmarkkinoilla osoittaa että Suomella on hyvät edellytykset kehittyä merkittäväksi huipputeknologian vientimaaksi
- Vaikka sanonta 'Suomi elää metsästä' pitää nyt paikkansa, tulevaisuudessa meidän on pakko hankkia toimeentulomme yhä enenevästi muista vientituotteista
- Vaikka rakennemuutos aiheuttaakin irtisanomisia ja muita ongelmia, se on välttämättömyys, jonka etenemistä ei pitäisi pyrkiä hidastamaan
- Teollisuutemme laajentumista ulkomaille tulisi suosia, sillä siten yritykset vahvistavat kotimaisten tuotantolaitostensa elinkelpoisuutta
- Suomalaisten yritysten ei pitäisi investoida tehtaisiin ulkomaille, sillä se vähentää työpaikkoja kotimaassa
- Puheet rakennemuutoksen välttämättömyydestä ovat pelkkää propagandaa, jolla tavallinen kansa yritetään saada hyväksymään omien etujensa vastainen toiminta
- Yksityinen yritystoiminta on hyvinvointimme paras tae
- Pankit määräävät yritysten asioista liian paljon
- Globalisaatio
- Globaalisaatio merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työpaikkoja
- Kiina on nousemassa Yhdysvaltain veroiseksi suurvallaksi talouden ohella myös maailmanpolitiikassa
- Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen
- Suomalaisyritysten kansainvälistyminen tukee työllisyyttä myös kotimaassa
- Talouden globalisaation vaikutuksista suomalaisten työllisyyteen on esitetty erilaisia näkemyksiä. Miten seuraavat lausumat sopivat Teihin henkilökohtaisesti?
- Olen joskus hoitanut työtehtävää, joka sittemmin siirrettiin ulkomaille
- On uhka, että työpaikkani siirtyy lähiaikoina Suomesta ulkomaille
- Työtehtäväni ovat sellaisia, että niitä on vaikea siirtää Suomesta minnekään
- Olen työtehtävieni puitteissa toistuvasti yhteydessä ulkomaille
- Uskon, että saisin osaamistani paremmin vastaavaa palkkaa ulkomailla
- Globalisaatio on vahvistanut oman alani työllisyyttä/työpaikkani säilymistä
- Kiinan, Intian ja muiden kehitysmaiden koulutustason nousu ja tekninen kehitys uhkaavat niitäkin tuotantoaloja, joilla meillä vielä on kilpailuetu
- Onko globalisaatiosta Suomessa etua vaiko haittaa, kun sen vaikutuksia arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta:
- Kokonaisuutena/Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta
- Aineellisen elintason ja taloudellisen kehityksen kannalta
- Maamme viennin ja ulkomaankaupan kannalta
- Yleensä yritysten ja yritystoiminnan kannalta
- Työllisyyden kannalta
- Palkansaajien aseman kannalta
- Työmarkkinajärjestelmän (toimivuuden) kannalta
- Sosiaaliturvan ja ns. hyvinvointiyhteiskunnan kannalta
- Ympäristönsuojelun kannalta
- Demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta
- Ihmisten onnellisuuden/henkisen hyvinvoinnin kannalta
- Kulttuurin kannalta
- Onko globalisaatiosta maailmassa etua vaiko haittaa, kun sen vaikutuksia arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta:
- Kokonaisuutena/koko maailman hyvinvoinnin kannalta
- Aineellisen elintason ja taloudellisen kehityksen kannalta
- Kehitysmaiden aseman/taloudellisen kehityksen kannalta
- Rikkaiden/kehittyneiden maiden (vaurauden) kannalta
- Maailmanrauhan ja kansainvälisten konfliktien estämisen kannalta
- Demokratian ja ihmisoikeuksien kehityksen kannalta
- Työolojen ja työntekijöiden oikeuksien kannalta
- Eri kulttuurien ja uskontokuntien lähentymisen kannalta
- Kansallisten kulttuurien säilymisen kannalta
- Ympäristonsuojelun (ja ilmastonmuutoksen torjunnan) kannalta
- Ihmisten onnellisuuden/henkisen hyvinvoinnin kannalta
- Kansainvälisten suuryritysten (menestymisen) kannalta
- Ns. Kiina-ilmiö ei ole maallemme suuri uhka, sillä investoimalla halvan työvoiman maihin yrityksemme vahvistavat myös kotimaisten yksiköittensä asemaa
- Suhtautuminen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta koskeviin väittämiin:
- Maailmankaupan vapauttaminen hyödyttäisi sekä kehitys- että rikkaita maita
- Maailman kauppajärjestö WT0 ajaa vain rikkaiden maiden etuja
- Myös palveluiden kansainvälinen kauppa tulisi vapauttaa (rajoitukset poistaa)
- Kansainvälisten investointien vapauttaminen hyödyttäisi kaikkia maita
- YK on menettänyt toimintakykynsä kansainvälisen politiikan ohjaajana
- YK:sta tulisi tehdä todellinen maailmanhallitus
- Suomen ja muiden rikkaiden maiden tulisi tuntuvasti lisätä kehitysapuaan
- Kehitysapu hyödyttää vain saajamaiden korruptoituneita johtajia
- Kansainvälisten ympäristösopimusten määräykset uhkaavat Suomen kilpailukykyä
- Ympäristöongelmat on ratkaistava kansainvälisesti, koska saasteet eivät tunne rajoja
- EU:n jäsenenäkin Suomen tulisi ensisijaisesti kehittää Venäjän-suhteitaan
- Taantuvan Euroopan sijasta Suomen tulisi kehittää suhteitaan kehittyvään Aasiaan
- Talouden ns. globalisaatiokehitys merkitsee siirtymistä kovaan kapitalismiin ja kasvattaa hyvinvointieroja maiden ja maanosien välillä
- Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä avoimesti mukaan tähän kehitykseen
- Ellei maamme korkeata hintatasoa kyetä pudottamaan, Suomi hinnoittelee vähitellen itsensä ulos kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta
- Jos kansainvälistymiskehitys etenee voimakkaana, kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien asioiden toteutumista Suomessa?
- Elintaso maassamme kohoaa
- Työttömyys vähenee
- Yritysten toimintaedellytykset paranevat
- Kulttuurielämä rikastuu
- Maassamme perustetaan paljon uusia yrityksiä
- Suomalainen kulttuuri vähitellen häviää
- Isänmaallisuus/kansallisuustunne katoaa
- Sosiaaliturva heikkenee maassamme
- Tyhjänpäiväinen roskaviihde valtaa kodit
- Maamme puolueettomuus vaarantuu
- Maahamme tulee paljon ulkomaalaisia
- Maastamme muuttaa paljon ihmisiä ulkomaille
- Suomenkielen asema vaarantuu
- Maahamme siirtyy paljon ulkomaalaisia yrityksiä
- Maastamme siirtyy paljon yrityksiä ulkomaille
- Pääomamme karkaavat ulkomaille
- Hintataso laskee maassamme
- Kansallinen itsemääräämisoikeutemme heikentyy
- Perinteiset arvot murtuvat ja unohtuvat
- Tiedon kulku maiden välillä lisääntyy ja vapautuu
- Maaseutu ja syrjäalueet autioituvat
- Tieteiden taso maassamme nousee
- Levottomuudet, huumeet ja aids leviävät maahamme
- Sulkeutunut kansanluonteemme avautuu
- Ympäristön- ja luonnonsuojelu vaikeutuu
- Kansainvälisen talouden muuttuessa, millä Suomi Teidän nähdäksenne elää tulevaisuudessa? Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet viedä ulkomaille:
- Teollisuustuotteet yleensä
- Paperi, kartonki, selluloosa
- Sahatavara, vaneri, puulevyt
- Paperikoneet, teollisuuden koneet
- Ns. tietotaito ja suunnittelupalvelut
- Pankki-, rahoitus- ja vakuutuspalvelut
- Elintarvikkeet, maataloustuotteet
- Televisiot, tietokoneet, elektroniikka
- Ympäristönsuojeluteknologia
- Öljyjalosteet, kemialliset tuotteet
- Vaatteet, tekstiilit, kengät
- Laivat, jäänmurtajat
- Ns. design-tuotteet, suomalainen muotoilu
- Rakentaminen, rakennusten korjaustyö
- Suomalaisten on nykyistä voimakkaammin ajettava etujaan kansainvälisessä kaupassa ja taloudessa
- Jos kansainvälistymiskehitys etenee voimakkaana, kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien asioiden toteutumista Suomessa?
- Elintaso maassamme kohoaa
- Työttömyys vähenee
- Yritysten toimintaedellytykset paranevat
- Kulttuurielämä rikastuu
- Maassamme perustetaan paljon uusia yrityksiä
- Suomalainen kulttuuri vähitellen häviää
- Isänmaallisuus/kansallisuustunne katoaa
- Sosiaaliturva heikkenee maassamme
- Tyhjänpäiväinen roskaviihde valtaa kodit
- Maamme puolueettomuus vaarantuu
- Maahamme tulee paljon ulkomaalaisia
- Suomenkielen asema vaarantuu
- Maahamme siirtyy paljon ulkomaisia yrityksiä
- Maastamme siirtyy paljon yrityksiä ulkomaille
- Pääomamme karkaavat ulkomaille
- Kansallinen itsemääräämisoikeutemme heikentyy
- Perinteiset arvot murtuvat ja unohtuvat
- Tiedon kulku maiden välillä lisääntyy ja vapautuu
- Maaseutu ja syrjäalueet autioituvat
- Tieteiden taso maassamme nousee
- Levottomuudet, huumeet ja aids leviävät maahamme
- Sulkeutunut kansanluonteemme avautuu
- Ympäristön- ja luonnonsuojelu vaikeutuu
- Teollisuustuotannon keskittäminen on välttämätöntä, jotta suomalaiset voisivat pysyä mukana kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa
- Markkinatalous ja kilpailu
- Vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja
- Rahoitusmarkkinat kaipaavat lisää sääntelyä
- Vaikka kapitalistinen markkinatalous on epävakaa, on se kuitenkin käytännössä ainoa mahdollinen talousjärjestelmä
- Vapaa markkinatalous on tullut nykymuodossaan tiensä päähän ja siitä on aika luopua
- Markkinavoimat ohjaavat liikaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa
- Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi
- Onko maamme nykyisessä markkinataloudessa mielestänne:
- Yrittämisen vapautta
- Kilpailua yritysten kesken
- Kilpailua ihmisten kesken (työelämä, koulutus ym.)
- Sosiaalisuutta, yhteisvastuuta
- Julkisen vallan valvontaa/sääntelyä
- Keinottelua, pörssipeliä
- Ahneutta ja oman edun tavoittelua?
- Monopoliasemassa olevia yrityksiä
- Yritysten/elinkeinoelämän valtaa
- Ammattiliittojen/palkansaajajärjestöjen valtaa
- Kannustimia kansalaisille pyrkiä eteenpäin/yrittää parastaan
- Verotuksen kautta tapahtuvaa tasausta
- Omaisuuden suojaa
- Yritysten yhteiskuntavastuuta
- Pitkän tähtäyksen suunnittelua
- Nopeiden voittojen tavoittelua
- Taloudellista tasa-arvoisuutta
- Vaurastumisen mahdollisuuksia
- Työnteon arvostusta
- Yrittämisen ja riskinoton palkitsemista
- Kotimaista/suomalaisissa käsissä olevaa omistusta
- Ulkomaista omistusta, ulkomaisia sijoittajia
- Valtionyhtiöitä/valtion omistusta yrityksissä
- Ennustettavuutta, kehityksen vakautta
- Ympäristön ja luonnon huomioon ottamista
- Heikompien ja vajaakykyisten huomioon ottamista
- Kovaa kapitalismia
- Holhoavaa sosialismia
- Maailmankaupan nykyistä täydellisempi vapauttaminen hyödyttäisi sekä kehitys- että rikkaita maita
- Maailmankaupan vapauttaminen olisi parempi keino auttaa kehitysmaita kuin suora kehitysapu
- Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voitontavoittelun ohjattavaksi
- Tekniikan kehityksestä ja globaalistumisesta seuraava ns. uusi talous tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja nopeaan talouskasvuun ilman inflaation uhkaa
- Pörssiä palvotaan maassamme kuin ylijumalaa, vailla pyrkimystäkään päättää yhteiskunnan asioista demokratian ja kansalaisten tarpeiden pohjalta
- Kuten 1980-luvun lopun kasinokausi, myös maamme nykyinen talouden korkea-suhdanne osoittautuu vielä kuplaksi
- Miten seuraavat väitteet vastaavat näkemystänne nykyisestä suomalaisesta markkinataloudesta:
- Pääpiirteissään hyvin toimiva kokonaisuus
- Sopivasti sosiaalinen ja taloudellisesti tasa-arvoinen, ei liian kova
- Liian säälimätön heikompia ja 'tuottamattomia' kansalaisia kohtaan
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, tehnyt rahasta ylimmän arvon
- Liiaksi yhteiskunnan sääntelemä ja valvoma
- Monopolien ja kartellien hallitsema, todellinen kilpailu vähäistä
- Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan
- Saa kilpailun kautta yksilöt yrittämään parastaan
- Julkinen sektori liian raskas suhteessa yksityiseen
- Poliittisten voimien ja markkinavoimien välillä vallitsee vahva jännite
- Poliittiselta järjestelmältä on siirtynyt paljon valtaa taloudelliselle järjestelmälle
- Markkinavoimat ylin päättäjä, määräävät mitä poliitikot päättävät
- Markkinavoimat eivät tee poliittisia päätöksiä, vaan reagoivat niihin
- Yritykset ovat nykyään kansainvälisiä ja siten kansallisten päätösten ulottumattomissa
- Toimii liiaksi suuryritysten, etenkin suurten vientiyritysten ehdoilla
- Kaipaa tiukempaa yhteiskunnallista ohjausta ja valtiovallan sääntelyä
- Yritysvihamielinen, yrittäjähengen tappava järjestelmä
- Puhtaan kapitalistinen malli
- Etujärjestöjen hallitsema (korporatistinen) malli
- Tarjoaa ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun
- Tuottaa liian suuria tulo- ja hyvinvointieroja
- EU-jäsenyyden ja 'eurokuntoon' valmistautumisen aiheuttama tilanne
- Markkinavoimia voidaan parhaiten hallita EU:n avulla
- Nykyoloissa talouden on saatava toimia vapaasti, jotta se ylipäätään voi toimia
- Vieraaannuttaa kansalaiset elämän perimmäisistä arvoista
- Suosii vahvemman oikeutta, voimassa viidakon lait
- Yksityinen omistusoikeus ja omaisuuden käyttöoikeus liian rajoitettua
- Takaa moniarvoisuuden ja valinnanvapauden toteutumisen
- Työntekoon motivoiva ja kannustava järjestelmä
- Hyvinvointivaltion murentava järjestelmä
- Hyvinvoinnin parhaiten turvaava järjestelmä
- On kuristettu verotuksella kehityskyvyttömäksi
- Toimisi tehokkaammin, jos sallisi suuremmat tuloerot
- Kaupallistaa, pinnallistaa, viihteellistää koko yhteiskuntaelämän
- Hyväksyttävä realiteettina, jolle ei vaihtoehtoa
- On väärin syyttää markkinavoimia maamme nykyisistä vaikeuksista, sillä jos poliitikot tekisivät järkeviä päätöksiä, myös markkinat toimisivat koko yhteiskuntaa hyödyttävästi
- Suomen korkea hintataso johtuu ensisijaisesti siitä, että vapaa kilpailu ei toimi maassamme
- Koska suomalaiset elintarvikkeet ovat puhtaita ja korkealaatuisia, on luonnollista että ne maksavat melko paljon
- Vapaa kilpailu on ulotettava maassamme myös monopoliasemassa oleviin yrityksiin
- Vaikka kilpailu yritysten kesken saa joskus koviakin muotoja, on se hyväksyttävä, koska kilpailu on kaiken taloudellisen toiminnan käyttövoima
- Talouskasvu
- Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen
- Opiskeluaikojen lyhentäminen rajaamalla ilmaista opinto-oikeutta
- Maahanmuuton huomattava lisääminen
- Uusien valtionyhtiöiden perustaminen valituille aloille
- Tutkimuksen rahoituksen huomattava kasvattaminen
- Kuntapalveluiden tuotannon avaaminen kilpailulle
- Tuntuvat leikkaukset julkisissa palvelumenoissa
- Työmarkkinajärjestöjen vallan rajaaminen uudistusten läpiviennin nopeuttamiseksi
- Palkkojen jäädyttäminen nykytasolleen
- Yritysten tuloveron (yhteisövero) reipas keventäminen
- Vuosittaisen työajan pidentäminen
- Työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen
- Aineellista elintasoa ei pitäisi enää nykyisestään pyrkiä lisäämään
- Euroopan todellinen ongelma on talouskasvun ja yritteliäisyyden puute
- Taloudellisen hyvinvoinnin kehittäminen vielä nykyistä korkeammalle tasolle lisää henkistä pahoinvointia
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Suomella voisi olla paljon opittavaa Viron dynaamisesta taloudesta
- Vaikuttaako taloudellinen kasvu (olettaen että se jatkuisi vakaana) tiedän nähdäksenne myönteisesti vai kielteisesti seuraaviin asioihin:
- Yhteiskunnallinen hyvinvointi yleensä
- Aineellinen hyvinvointi elintaso
- Henkinen hyvinvointi 'psyykkinen elintaso'
- Työllisyystilanne
- Ihmisten arvomaailma ja elämäntapa
- Maamme kansainvälinen asema ja kilpailukyky
- Ympäristön tila/saastuminen
- Luonnonvarojen käyttö/riittävyys
- Hyvinvointipalvelujen tuotanto ja taso yleensä
- Sosiaaliturvan taso/rahoitusmahdollisuudet
- Eläkkeiden taso/maksamismahdollisuudet
- Mahdollisuudet palkankorotuksiin
- Ympäristönsuojeluinvestointien rahoitusmahdollisuudet
- Maan henkinen ilmapiiri
- Taloudellinen tasa-arvoisuus kansalaisten kesken
- Rasitus ja paine työelämässä
- Ns. kestävän kehityksen toteuttamismahdollisuudet
- Yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintyminen
- Ihmisten onnellisuus, elämänilo
- Usko tulevaisuuteen, turvallisuudentunne
- Tulevien sukupolvien elämä ja hyvinvointi
- Lama ja talouskriisi
- Kansainvälinen talouskriisi tulee pysyvästi muuttamaan nykyistä kapitalistista markkinataloutta
- Vaikka maassamme viime aikoina toteutetut irtisanomiset ovat herättäneet julkisuudessa paljon paheksuntaa, ne ovat olleet taloudellisesti välttämättömiä
- Nyky-yhteiskunnassa ei voi elää luottavaisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää aivan yhtäkkiä
- Mistä mielestänne johtuu talouden ja työllisyyden kääntyminen nopeasti huonompaan suuntaan:
- Maailmantalouden liiallinen vapaus, julkisen valvonnan ja sääntelyn puute
- Maailmantalouden vapauden liiallinen rajoittaminen ja sääntely
- Markkinatalousjärjestelmän ylilyönnit USAssa
- Yleensäkin muissa maissa tehdyt taloudelliset virheet
- Maamme nykyisen hallituksen ja muiden päättäjien toimettomuus ja virheet
- Aiempien hallitusten ja päättäjien toimettomuus ja virheet
- Talousasiantuntijoidemme virhearviot, kyvyttömyys ennakoida tulevaa
- Tiedotusvälineiden toiminta, lamamielialan lietsonta mediassa
- Talouden globalisaatio, riippuvuutemme kansainvälisestä taloudesta
- EU-jäsenyys ja euro, kansallisten ratkaisujen (pelivaran) rajoittuminen
- Talouden liiallinen vapaus, julkisen valvonnan ja sääntelyn puute Suomessa
- Talouden vapauden liiallinen rajoittaminen ja sääntely Suomessa
- Markkinatalousjärjestelmä sinänsä (sen 'valuvika', johtaa toistuviin kriiseihin)
- Markkinatalousjärjestelmän luonteen muuttuminen kovaksi kapitalismiksi
- Miten luonnehtisitte pelkistetysti sitä, mikä lähiaikoina uskoaksenne on edessämme?
- Talouskriisi ei ole maassamme ohi, vaan edessä ovat vielä paljon vaikeammat ajat
- Uuden taloudellisen taantuman merkit ovat jo vakavina ilmassa, vaikka niitä ei virallisesti myönnetäkään
- Lama on jo ohi suomalaisessa yhteiskunnassa
- Vaikka lama on aiheuttanut paljon ongelmia ja inhimillistä kärsimystä, se on myös tevehdyttänyt suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista ajattelua monin tavoin
- Vaikka nykyisen hallituksen politiikka on ollut monessa mielessä raakaa, se tullaan myöhemmin ymmärtämään välttämättömäksi
- Ellei kauan kestänyttä suurtyöttömyyttä saada pikaisesti alentumaan, yhteiskuntarauha rikkoontuu ja maassamme alkaa syntyä levottomuutta
- Pankkikriisin seurauksena pankit ovat omaksuneet aiempaa ihmisläheisemmän ja sosiaalisesti vastuuntuntoisemman toimintalinjan
- Maamme nykyinen syvä lama johtuu käytännössä kokonaan 1980-luvun lopun järjettömästä ns. kasinopelistä
- Vaikeuksissa olevat pankit pitäisi mieluummin päästää konkurssiin kuin tukea niitä verovaroilla
- Koska Suomi on selvinnyt ongelmistaan aina ennenkin, se selviää nytkin
- Miten seuraavat väitteet vastaavat Teidän näkemyksiänne lamasta?
- Jokseenkin kokonaan suomalaisten omaa syytä
- Johtuu pääasiassa ulkoisista syistä (mm. idänkaupan romahdus)
- Väistämätön seuraus 80-luvun talouspoliittisista virheistä
- Aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ja huolta
- Luo kestävän pohjan tulevaisuuden hyvinvoinnille
- Tahallaan tehty, joidenkin tahojen haluama asiantila
- Tervetullut kurinpalautus laiskistuneille suomalaisille
- Paljastaa poliittisten ja taloudellisten päättäjien avuttomuuden
- Vie suomalaisten itsetunnon/kansallisen omanarvontunteen
- On enemmänkin henkistä kuin aineellista laatua
- Paljolti pelkkää puhetta, ongelman vakavuutta on liioiteltu
- Heikentää luottamusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan
- Kasvattaa suomalaisia henkisesti, palauttaa oikeiden arvojen kunnioituksen
- Synnyttää suomalaisissa uutta sisua ja yritteliäisyyttä
- Katkeroittaa pysyvästi työttömiksi ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet
- Pahentunut pessimismin lietsomisen ja surkeuden voivottelun myötä
- Hallitsematon syöksykierre, jota kukaan ei kykene nopeasti korjaamaan
- Luo ja kärjistää yhteiskunnallisia ristiriitoja
- Poistuisi pian, jos vain oikeat henkilöt olisivat päättäjinä
- On kasinopelin laskujen maksattamista tavallisilla kansalaisilla
- Edellyttää omista eduista tinkimistä jokaiselta suomalaiselta
- Pakollinen suursiivous taloutemme rakenteiden tervehdyttämiseksi
- Lisää rikollisuutta, välinpitämättömyyttä ja epäsosiaalista käyttäytymistä
- Merkitsee suurta tulonsiirtoa huono-osaisilta hyväosaisille
- On saanut laajat kansalaispiirit kokemaan taloudellista turvattomuutta
- Johtaa ennen pitkää mellakoihin, levottomuuksiin ja yhteenottoihin
- Kestää vielä kauan, todellinen pohja on vielä edessäpäin
- On jo taittumassa, ratkaiseva käänne parempaan on jo tapahtunut
- Herättää lopulta kansallisen yhteishengen ongelmien voittamiseksi
- Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen
- Kilpailukyky
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Innovatiivisuuden puute yrityksissä
- Henkilöstön liian korkeat palkankorotukset
- Liian korkeat työvoiman sivukulut (mm. eläke- ja muut sosiaaliturvamaksut)
- Suomen EMU-jäsenyys ja euro
- Kilpailijamaiden yritysten kehittyminen suomalaisia yrityksiä nopeammin
- Valtion tukitoimien vähäisyys
- Liian kireä verotus
- Yritysten johdon tekemät strategiset virheet
- Liian tiukat ympäristömääräykset
- Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuutemme kilpailukyvystä
- Suomalaisen sisun, 'tekemisen meiningin' puute
- Yritysten johdon ylisuuret palkat ja korvaukset
- Riskejä välttelevä ilmapiiri yhteiskunnassa
- Onko seuraava vahvuus vai heikkous Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta:
- Suomalainen koulutustaso
- Väestön ikärakenne (verrattuna muihin maihin)
- Maahanmuuttajien/ulkomaalaisten (kansainvälisesti vähäinen) määrä
- Suomen maantieteellinen sijainti
- Työssä olevan väestön osuus koko väestöstä (eli ns. huoltosuhde)
- Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä (nyt n. 59 v.)
- Työn tuottavuus ja tehokkuus
- Työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen
- Yritysjohtajien ammattitaito ja osaaminen
- Palkkaverotuksen taso
- Yritysverotuksen taso
- Teknologian taso
- Tieteellisen tutkimuksen taso yleensä
- Poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuus
- Julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen
- Julkisen sektorin toimivuus ja tehokkuus
- Koulutusjärjestelmä, sen toimivuus ja tehokkuus
- Kansallinen yhtenäisyys ja yksimielisyys
- Yhteiskuntaolojen vakaus
- EU-jäsenyys ja EMU-jäsenyys
- Tulonjaon tasaisuus, pyrkimys sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen
- Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli yleensä
- Työmarkkinajärjestelmä, sen rakenteet ja toimivuus
- Yrittäjyysasenteet, suomalaisten valmius toimia yrittäjinä
- Kansalaisten yritteliäisyys ja ahkeruus yleensä
- Yritysten kyky kansainvälistyä ja toimia globaaleilla markkinoilla
- Yleinen uudistumishalu, valmius ja rohkeus muutoksiin
- Luovuus, innovatiivisuus, kyky keksiä ja kehittää uutta
- Suomalainen kulttuuri ja sen omaleimaisuus
- Kansallishenki, kansallinen itsetunto ja identiteetti
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymisen syyt:
- Tuloerot ja eriarvoisuus
- Yksilön menestyksen määrää ensisijaisesti hänen oma toimintansa ja tahtonsa, ei yhteiskunta eikä olosuhteet
- Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi
- Arvio toimenpiteistä, joilla Suomi palaisi taloudellisen kasvun uralle:
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Tuloerot ovat vaarallisia, sillä jonkun vaurastuminen on tavalla tai toisella aina muilta pois
- Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta:
- Tulonjaon/taloudellisen toimeentulon kannalta
- Terveyden kannalta (sairastavuus, mahdollisuus saada hoitoa ym.)
- Koulutusmahdollisuuksien kannalta
- Yleensä eteenpäinpääsymahdollisuuksien/urakehityksen kannalta
- Sukupuolten tasa-arvon kannalta
- Sukupolvittain/ikäryhmittäin vertaillen (esim. suuret ikäluokat vs. muut)
- Asuinkunnittain vertaillen (esim. kaupungit vs. maaseutu)
- Alueellisesti vertaillen (esim. etelä ja pohjoinen)
- Ammattiryhmittäin vertaillen (palkkataso, työtehtävien arvostus)
- Verotuksellisesti (erityyppisten tulojen verotus, veroprogressio)
- Oikeudellisesti (yhdenvertaisuus lain edessä)
- Poliittisesti (poliittiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet)
- Sananvapauden kannalta (mahdollisuus saada mielipiteensä julki)
- Etniseltä kannalta/syntyperän suhteen (esim. kantaväestö vs. maahanmuuttajat)
- Kokonaisuutena ajatellen väestöryhmien hyvinvointieroja maassamme
- Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi
- On oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja
- Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuilleen samat
- Nyky-Suomessa lietsotaan puhetta yhteiskunnan eriarvoistumisesta, mikä luo yhteiskuntaan tarpeettomia jakolinjoja ja jännitteitä
- Käytettävissä olevilla tuloillani on nyt vaikeampaa tulla toimeen kuin aiemmin
- Kuinka tasa-arvoisia tai eriarvoisia suomalaiset mielestänne ovat:
- Tulonjaon/taloudellisen toimeentulon kannalta
- Terveyden kannalta (sairastavuus, mahdollisuus saada hoitoa ym.)
- Koulutusmahdollisuuksien kannalta
- Yleensä eteenpäinpääsymahdollisuuksien/urakehityksen kannalta
- Sukupuolten tasa-arvon kannalta
- Sukupolvittain/ikäryhmittäin vertaillen (esim. suuret ikäluokat vs. muut)
- Asuinkunnittain vertaillen (esim. kaupungit vs. maaseutu)
- Alueellisesti vertaillen (esim. etelä ja pohjoinen)
- Ammattiryhmittäin vertaillen (palkkataso, työtehtävien arvostus)
- Verotuksellisesti (eri tyyppisten tulojen verotus, veroprogressio)
- Oikeudellisesti (yhdenvertaisuus lain edessä)
- Poliittisesti (poliittiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet)
- Sananvapauden kannalta (mahdollisuus saada mielipiteensä julki)
- Etniseltä kannalta/syntyperän suhteen (esim. kantaväestö vs. maahanmuuttajat)
- Kokonaisuutena ajatellen väestöryhmien hyvinvointieroja maassamme
- Mikäli tuloerojen annettaisiin maassamme nykyisestään kasvaa, taloudellinen toimeliaisuus lisääntyisi voimakkaasti
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Poliitikot - kansa
- Työnantajat - työntekijät
- Työssä olevat - työttömät
- Teollisuus/yritykset - luonnonsuojelu
- Kasvukeskukset - syrjäseudut
- Ns. suuret ikäluokat - nuoremmat ikäryhmät
- Sosialistit - porvarit (vasemmisto - oikeisto)
- Miehet - naiset
- Nuoret - vanhat
- Eläkeläiset - työssä olevat
- Hyvin koulutetut - huonosti koulutetut
- Syntyperäiset suomalaiset - maahanmuuttajat
- Ydinvoiman kannattajat - ydinvoiman vastustajat
- EU-jäsenyyden kannattajat - EU-jäsenyyden vastustajat
- Kansallinen kulttuuri - kansainvälinen kulttuuri
- Tiedotusvälineet - politiikan ja talouselämän päättäjät
- Kuluttajat - (palveluja ja tavaroita tuottavat) yritykset
- Suurtyöttömyys jää maahamme pysyväksi ja yhteiskuntaamme muodostuu laaja syrjäytyneiden ns. b-kansalaisten luokka
- Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut laman aikana liian suureksi
- Kuinka voimakkaiksi arvioitte ristiriidat seuraavien ryhmien välillä:
- Rikkaat - Köyhät
- Poliitikot - Kansa
- Työnantajat - Työntekijät
- Maataloustuottajat - Kuluttajat
- Hallitus - Ammattiyhdistysliike
- Työssä olevat - Työttömät
- Sosialistit - Porvarit
- Miehet - Naiset
- Nuoret - Vanhat
- Hyvin koulutetut - Huonosti koulutetut
- Yritykset - Luonnonsuojelu
- Kasvukeskukset - Syrjäseudut
- Ns. suuret ikäluokat - Nuoremmat ikäryhmät
- Taloudellinen kasvu - Ns. kestävä kehitys
- Eläkeläiset - Työssä olevat
- EY-jäsenyyden kannattajat - EY-jäsenyyden vastustajat
- Ydinvoiman kannattajat - Ydinvoiman vastustajat
- Tiedotusvälineet - Taloudelliset ja poliittiset päättäjät
- Suomalaiset - Suomeen tulleet ulkomaalaiset/pakolaiset
- Kansallinen kulttuuri - Kansainvälinen kulttuuri
- Rikkaat - köyhät
- Poliitikot - kansa
- Työnantajat - työntekijät
- Valtionyhtiöt - yksityiset yritykset
- Maataloustuottajat - kuluttajat
- Miehet - naiset
- Työssä olevat - työttömät
- Sosialistit - porvarit
- Tiedotusvälineet - viranomaiset
- Hyvin koulutetut - huonosti koulutetut
- Yritykset - luonnonsuojelu
- Nuoret - vanhat
- Suuryritykset - pienyritykset
- Kovat arvot - pehmeät arvot
- Toimihenkilöt - työntekijät
Voit etsiä aiheeseen liittyviä kysymyksiä alla olevasta kategoriapuusta. Muiden aihealueiden kysymyksiin pääset etusivun kautta.