- EUn tulevaisuus
- Kuinka toivottavina pidät seuraavien tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- EU hajoaa
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Kaikki EU-maat siirtyvät euron käyttöön
- Suomi luopuu eurosta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Suomi eroaa EU:sta
- Euromaista heikoimmat jättävät rahaliiton
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Euromaista vahvimmat jättävät rahaliiton
- Arvioikaa mahdollisia kehityskulkuja erikseen sen mukaan, kuinka toivottavana pidätte sen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- Iso-Britannia peruu päätöksensä jättää EU (Brexit)
- EU hajoaa
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Suomi luopuu eurosta
- Ison-Britannian lisäksi myös muita maita (esimerkiksi Ranska) eroaa EU:sta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Suomi eroaa EU:sta
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Arvioi kutakin mahdollista tulevaa tapahtumaa ja kehityskulkua erikseen sen mukaan, kuinka toivottavana pidät sen toteutumista 10 vuoden aikana:
- Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi
- Suomi eroaa EU:sta
- EU kehittyy liittovaltioksi
- Ison-Britannian lisäksi myös muita maita eroaa EU:sta
- Suomi luopuu eurosta
- Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön
- Iso-Britannia peruu päätöksensä jättää EU (Brexit)
- Kuinka toivottavina pidät seuraavien tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana:
- EUn merkitys
- Millaisia asioita EU merkitsee sinulle nykyisin henkilökohtaisesti:
- Turvallisuutta ja vakautta, jonka jäsenyys suuremmassa yhteisössä antaa?
- Kansallisen itsemääräämisoikeuden merkittävää kaventumista?
- Vapaata liikkuvuutta, mahdollisuutta matkustaa vapaasti Euroopassa?
- Hallitsematonta maahanmuuttoa, kontrollin menettämistä omilla rajoillamme?
- Varmuutta siitä, että Suomi kuuluu ns. länsimaiden joukkoon?
- Lisääntyneen taloudellisen kilpailun tuomaa epävarmuutta työstä ja toimeentulosta?
- Sisämarkkinoita ja niiden tarjoamia taloudellisia hyötyjä?
- Tulonsiirtounionia, eli sitä, että tuemme verovaroin muiden EU-maiden kansalaisia?
- Lisääntynyttä vapautta asua, opiskella ja tehdä töitä toisissa Euroopan maissa?
- Suomen puolueettomuuden menettämistä ja suurempaa vaaraa ajautua kansainvälisiin konflikteihin?
- Yhteisen rahayksikön (euro) tuomaa vakautta?
- Keinotekoisen 'eurohenkisyyden' tuputtamista?
- Itsetuntoa, jonka eurooppalainen identiteetti antaa?
- Kansojen ja kulttuurien epäedullista sekoittumista?
- Millaisia asioita EU merkitsee sinulle nykyisin henkilökohtaisesti:
- EUn toimivalta
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EU:ssa, kunhan ne vain ovat oikeudenmukaisia
- Missä määrin seuraavista asioista pitäisi päättää kansallisesti jäsenvaltioissa, missä määrin EU:n eri elimissä tehtävin päätöksin:
- Kauppapolitiikka (kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa)?
- Työmarkkinoiden sääntely?
- Pankkien ja rahoitusmarkkinoiden sääntely?
- Kulutuksen verottaminen (esim. arvonlisäverotus)?
- Luonnonvarojen käytön sääntely (esim. metsät, malmivarat)?
- Sosiaalipolitiikka?
- Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta?
- Puolustuspolitiikka?
- Kansalaisten tuloverotus?
- Luonnonsuojelu?
- Terveydenhuolto?
- Rahapolitiikka (esim. korkotaso)?
- Koulutuspolitiikka?
- Turvapaikkapolitiikka?
- Maatalouspolitiikka?
- Yritysten verottaminen?
- Ulkopolitiikka?
- EU:sta tuleva sääntely on paljon mainettaan parempaa ja sitä parjataan suotta
- Suhtautuminen EUhun
- Vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä
- Suomen pitäisi erota EU:sta
- EU:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Kuinka kiinnostunut nykyisin olet/kuinka aktiivisesti seuraat Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Miten suhtaudut nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?
- Onko suhtautumisesi EU:hun muuttunut viime vuosina myönteisemmäksi tai kriittisemmäksi?
- Entä kuinka hyvin katsot tuntevasi EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- EU ajaa vain talouselämän etuja ja unohtaa tavallisten kansalaisten edut
- EU:sta on suotta tehty syntipukki talouden ja yhteiskunnan muutoksille, joiden todellisia syitä ovat esimerkiksi talouden globalisaatio ja lisääntynyt siirtolaisuus
- Populismin ja EU-kriittisyyden lisääntyminen eri EU-maiden sisäpolitiikassa on pitkälti seurausta EU:n liiallisesta vaikutuksesta elinoloihin näissä maissa
- EU:n jäsenyydestä on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa
- Miten sinä suhtaudut nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?
- Kuinka kiinnostunut Te nykyisin olette/kuinka aktiivisesti seuraatte Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Kuinka hyvin katsotte tuntevanne EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- Suomi on säilyttänyt hyvin kansallisen omaleimaisuutensa EU-jäsenenä
- EU-jäsenyyden myötä tapahtunut maamme rajojen avaaminen on murentanut suomalaisten moraalista selkärankaa
- Nykyistä EU-keskustelua leimaa liiaksi populismi ja jälkiviisaus
- Kuinka todennäköisenä pidätte seuraavien asioiden toteutumista seuraavien 10 vuoden aikana:
- Kuinka toivottavana pidätte, jos seuraavat kehityskulut tapahtuvat tulevaisuudessa:
- Maamme EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Jos en tietäisi maamme olevan EU:n jäsen, en helposti huomaisi sitä mistään asiasta omassa arkielämässäni
- EU on liian monimutkainen ja kaukainen, jotta sitä voisi ymmärtää
- EU-jäsenyys on aiheuttanut kohtuuttomia vaikeuksia Suomen maataloudelle
- Epävakaan Venäjän naapurina Suomen on turvallisempaa olla EU:n jäsen kuin EU:n ulkopuolella
- Kuinka kiinnostunut/kuinka aktiivisesti seuraa EU-jäsenyyteen liittyviä asioita?
- EU:n rahoja olisi käytettävä mieluummin Suomen syrjäseutujen kuin tulevien jäsenmaiden tukemiseen
- Menestyäkseen tulevaisuudessa Suomen on suuntauduttava enenevästi globaaliin (maailmanlaajuiseen) yhteistyöhön ja kauppaan, EU-jäsenyys ei yksin riitä
- Tulevaisuudessa europarlamenttivaalien merkitys kasvaa ja niistä tulee merkittävä osa poliittista järjestelmäämme
- Liittymällä EU:n jäseneksi Suomi on lisännyt toimintamahdollisuuksiaan sekä idässä että lännessä
- EU:ta parjataan aivan suotta, sillä se on onnistunut päätehtävissään rauhan ja vaurauden turvaamisessa varsin hyvin
- Suomalaiset pystyvät itse parhaiten päättämään omista asioistaan, siinä ei muita/mitään unionia tarvita
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on nähdäksenne tähän mennessä ollut seuraaviin asioihin maassamme?
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- Kansantalouden tila/kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Työympäristö ja työolot
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo/naisten asema
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomen vaikutusvalta Euroopassa
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomalaisten itsetunto/minäkuva/identiteetti
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Palkansaajaväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Nuorten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Ehdokkaiden EU-kannat vaikuttavat vahvasti siihen, ketä äänestän ensi kevään eduskuntavaaleissa
- Onko suhtautumisenne EU-jäsenyyteen muuttunut sen voimassaoloaikana?
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on nähdäksenne tähän mennessä ollut seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- Kansantalouden tila/kehitys
- Työllisyystilanne
- Yritysten tilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Koulutusolot
- Sosiaaliturva
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot väestöryhmien/maan eri alueiden välillä
- Sukupuolten tasa-arvo/naisten asema
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Suomalaisten itsetunto / minäkuva / identiteetti
- Maan henkinen ilmapiiri
- Palkansaajaväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Maamme talous- ja työllisyystilanne olisi nyt parempi, mikäli Suomi ei olisi liittynyt EU:n jäseneksi
- EU-kansanäänestys jätti suomalaisiin syvät arvet ja tulee jakamaan kansaamme vielä kauan kipeästi kahtia
- EU-jäsenyys määrittää Suomen kansainvälisen aseman kokonaan uudella tavalla
- EU-kansanäänestys ei ilmaissut aidosti kansan tahtoa, sillä siinä maamme poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti puristi tiedotusvälineiden avustuksella kansalta haluamansa tuloksen
- Vasta tulevina vuosina tiedetään oliko EU:n jäseneksi liittyminen maallemme eduksi vaiko haitaksi
- Miten äänestitte EU-kansanäänestyksessä
- Kuinka kiinnostunut Te nykyisin olette/kuinka aktiivisesti seuraatte maamme EU-jäsenyyteen liittyviä asioita
- Kuinka suuri muutos suomalaiseen yhteiskuntaan EU:n jäsenyydestä on mielestänne tähän mennessä kaiken kaikkiaan aiheutunut
- Jos vertaatte EU-jäsenyyden jälkeen tapahtuneita muutoksia omiin ennakko-odotuksiinne, ovatko ne olleet luonteeltaan...
- Uskotteko EU-jäsenyyden tuovan myöhemmin mukanaan joitakin merkittäviä muutosvaikutuksia, jotka eivät vielä ole ehtineet tulla ilmi
- Millaiseksi otaksutte EU:n lähivuosien kehityksen ja muutosvauhdin. Onko EU:lla arvionne mukaan edessään...
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä on ollut seuraaviin asioihin maassamme:
- elinolot maassamme kokonaisuutena
- elintaso ja aineellinen hyvinvointi
- kansantalouden tila / kehitys
- työllisyystilanne
- yritysten tilanne
- vienti ja ulkomaankauppa
- kotimarkkinayritysten asema
- elintarvikkeiden hintataso
- elintarvikkeiden laatutaso
- kulttuuriolot
- koulutusolot
- sosiaaliturva
- ympäristönsuojelu
- hyvinvointierot väestöryhmien / maan eri alueiden välillä
- sukupuolten tasa-arvo / naisten asema
- kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- suomalaisten itsetunto / minäkuva / identiteetti
- maan henkinen ilmapiiri
- palkansaajaväestön asema
- maatalousväestön asema
- oma asemanne ja elämänne
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Kun maassamme järjestetään ensimmäiset EU-parlamenttivaalit ensi vuoden syksyllä, aion varmasti äänestää niissä
- Kuten ruotsalaiset ja itävaltalaiset, suomalaisetkin tulevat myöhemmin vielä katumapäälle EU-ratkaisussaan
- Miten äänestitte syksyllä 1994 pidetyssä EU-kansanäänestyksessä
- Jos nyt järjestettäisiin uusi EU-kansanäänestys, miten äänestäisitte
- Tulisiko Suomen Teidän mielestänne liittyä EU:n jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
- Kuinka varma mielipide/selvä kanta Teillä on Suomen EU-jäsenyyteen?
- Missä määrin EU-kantanne riippuu maatalouden ns. kansallisesta tukipaketista?
- Kannatatteko vai vastustatteko EU-jäsenyyteen liittyvää maatalouden kansallista tukipakettia?
- Kuinka kiinnostunut Te henkilökohtaisesti olette maamme EU- jäsenyyteen ja Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvistä asioista?
- Kuinka varmana pidätte sitä että osallistutte EU-kansanäänestykseen eli käytte äänestämässä?
- Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että Suomesta tulee lähivuosina EU:n jäsen?
- Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Työympäristö ja työolot
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/ hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Nuorison asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mielipiteenne seuraavista EU-jäsenyyteen liitetyistä väitteistä:
- Vaikka EU-jäsenyys voi merkitä maallemme tiukkoja aikoja, vielä vaikeammaksi elämämme muodostuisi EU:n ulkopuolella
- EU-asian käsittely on muodostunut maassamme tympeäksi sisäpoliittiseksi peliksi, jossa itse pääasia on vaarassa unohtua
- Puolueettomuuden merkitys on viime aikoina siinä määrin muuttunut, ettei ehdoton siitä kiinni pitäminen ole enää järkevää
- Jos Suomi jättäytyisi nyt EU:n ulkopuolelle, maamme saisi neuvoteltua paremmat jäsenyysehdot myöhemmin
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EU:ssa, kunhan lait vain ovat oikeudenmukaisia ja järkeviä
- EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse
- Suomen EU-jäsenyyden siirtyminen myöhemmäksi olisi kohtalokasta, sillä silloin joutuisimme neuvottelemaan unionin jäsenyydestä yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa
- EU-jäsenhakemus on loukkaus niitä kohtaan, jotka ovat taistelleet maallemme itsenäisyyden
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EU-maiden yhteisvoimin
- EU-jäsenyyttä ajavat virkamiehet ja poliitikot ajattelevat vain talouselämän etuja ja unohtavat tavallisten kansalaisten edut
- Vaikka EU-kansanäänestys on virallisesti vain neuvoa-antava, sen tulisi olla kaikkia kansanedustajia sitova
- EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet harjoittaa yhteistyötä tietyissä asioissa
- ETA-sopimus (Euroopan talousalue) on Suomelle aivan riittävä, sen tiiviimpää integraatiota maamme ei tarvitse
- EU:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Maamme EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Jos Ruotsin ja Norjan EU-kansanäänestykset päätyvät ei-tulokseen, myös Suomen tulisi jättäytyä EU:n ulkopuolelle vaikka oma kansanäänestyksemme olisi päätynyt kyllä-tulokseen
- Monissa EU-maissa on yhtä hyvä tai parempi sosiaaliturva kuin Suomessa
- Suomen EU-jäsenyydestä on päätetty pienessä piirissä jo kauan sitten ja asiasta järjestettävä kansanäänestys on pelkkää silmänlumetta
- EU-jäsenyys antaa Suomelle enemmän vaikutusvaltaa Euroopan asioissa kuin ETA-sopimus
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EU-kysymyksessä tasapuolisesti, vaan rajoittavat EU-vastaisen aineiston esilletuloa
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EU:n jäsenenäkin
- EU-ratkaisu on Suomen tärkein ja kauaskantoisin linjavalinta vuosikymmeniin
- EU-jäsenyys heikentäisi ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia maassamme
- Maatalousasiat painottuvat aivan liikaa Suomen EU-ratkaisussa
- EU:n rakennerahastoista saatava tuki merkitsisi tuntuvaa taloudellista apua maamme köyhimmille alueille
- Tulevaisuudessa EU:sta muodostuu tiukka liittovaltio, jossa kansallisvaltioilla ei ole enää merkitystä
- Peruskysymys Suomen EU-jäsenyydessä ei ole talous eikä edes itsemääräämisoikeutemme aste, vaan se haluammeko kuulua itään vai länteen
- EU-jäsenyyden myötä maamme ay-liike pääsisi vaikuttamaan kansainvälisellä tasolla tärkeisiin työelämän kysymyksiin
- Epävakaan Venäjän naapurina Suomen olisi turvallisempaa olla EU:n jäsen kuin jäädä EU:n ulkopuolelle
- Suomen EU-jäsenyys on uhka kotimaakuntani tulevaisuudelle
- EU-jäsenyys ei olisi Suomelle mikään turvallisuuspoliittinen henkivakuutus, vaan päinvastoin loisi uutta jännitystä itärajallemme
- EU-jäsenyys merkitsisi piristysruisketta Suomen taloudelle ja nopeuttaisi maamme irtipääsyä lamasta
- Suomen on kaikissa oloissa kyettävä itse vastaamaan turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua
- Vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä
- Pitkällä aikavälillä EU tulee kattamaan käytännössä kaikki Euroopan maat entiset sosialistimaat mukaan lukien
- Jos Suomi jäisi EU:n ulkopuolelle, maamme leimautuisi Länsi-Euroopasta eristäytyväksi reuna-alueeksi
- EU:n jäsenenä maamme liittyy ennen pitkää myös jonkin sotilasliiton (NATO, WEU) jäseneksi
- EU:n ulkopuolellakin maamme joutuisi noudattamaan useimpia EU:n päätöksiä ja säädöksiä
- EU:n jäsenmaana Suomi voisi parhaiten edistää myös Venäjän ja Baltian maiden kehitystä
- Suomella ei olisi pienenä maana käytännössä minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa EU:n päätöksiin
- Vaikka EU-jäsenyyden eduista ja haitoista kiistellään kovasti, todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei huomaisi minkäänlaista muutosta omassa arkielämässään
- EU-jäsenyys auttaisi Suomea pitämään kurissa kansainvälisten rikollisten toimintaa maassamme
- Sotilaallisissa kriisitilanteissa EU-jäsenyys velvoittaisi suomalaiset nuorukaiset osallistumaan sotatoimiin euroarmeijan riveissä
- EU:n jäsenenä Suomi saisi itsenäisesti määrätä sosiaaliturvansa tason
- Jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi, julkisen sektorin työpaikat vähenevät maastamme merkittävästi
- Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoon ei ole syytä vähätellä, sillä maamme voi vaikuttaa ratkaisuihin paitsi ääniosuudellaan, myös aloitteilla ja keskustelulla
- EU on Suomelle ympäristöuhka, sillä vapaakauppaa ja talouskasvua ihannoivassa EU:ssa ympäristödirektiivit jäävät pelkiksi papereiksi
- Jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi, tasavallan presidentin tulisi edustaa maatamme EU:n huippukokouksissa, koska presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa
- Pääministerin eikä presidentin olisi edustettava maatamme EU:n huippukokouksissa, koska parlamentarismi toteutuu näin paremmin
- Esittäkää arvionne EU-kansanäänestyksen lopputuloksesta:
- EU-jäsenyyttä kannattavien kyllä-äänten osuus tulee olemaan (%)
- EU-jäsenyyttä vastustavien ei-äänten osuus tulee olemaan (%)
- Euroopan yhdentymisen todellisia vaikutuksia ei tunne kukaan ja sen vuoksi Suomen tulisi edetä asiassa hyvin varovaisesti
- Euroopan yhdentymisen todellisia vaikutuksia ei tunne kukaan ja sen vuoksi Suomen tulisi edetä asiassa hyvin varovaisesti
- Suomen tulisi liittyä jäseneksi Euroopan yhteisöön (EY)
- Suomi elää nykyisin aivan liian eristyneenä muusta Euroopasta
- Suomi voi mainiosti pysytellä nykyisen Eurooppa-huuman ulkopuolella ja kulkea omaa erillistä tietään
- Kantanne Suomen EY-jäsenyyteen, olettaen, että liittyminene tapahtuisi noin vuosina 1995-1996
- Missä määrin EY-kantanne riippuu ns. reunaehtojen toteutumisesta (eli Suomen haluamat erivapaudet/siirtymäajat)
- Uskotteko, että Suomi saa EY-neuvotteluissa neuvoteltua itselleen erivapauksia tai siirtymäaikoja?
- Kuinka kiinnostunut Te henkilökohtaisesti olette maamme EY-jäsenyyteen ja Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvistä asioista?
- Mikäli maassamme järjestetään EY-kansanäänestys, kuinka varmana pidätte sitä, että käytte äänestämässä?
- Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että Suomesta tulee lähivuosina EY:n jäsen?
- Millainen vaikutus EY-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme:
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi -kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mielipiteenne seuraavista julkisuudessa esitetyistä väitteistä:
- Vaikka EY-jäsenyys voi merkitä maallemme tiukkoja aikoja, vielä vaikeammaksi elämämme muodostuisi EY:n ulkopuolella
- EY:n sijasta Suomen pitäisi hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton osien kanssa
- Maataloudesta murehtiminen ei ole EY-kysymyksessä järkevää, koska maataloutemme joutuu väistämättä remonttiin ilman EY-jäsenyyttäkin
- EY on niin pieni osa maailmantaloutta, ettei siihen sitoutuminen ole järkevää
- Puolueettomuuden merkitys on viime aikoina siinä määrin muuttunut, ettei ehdoton siitä kiinni pitäminen ole enää järkevää
- Lopullinen päätös maamme liittymisestä EY:n jäseneksi tulee tehdä kansanäänestyksen jälkeen kansalaisten enemmistön mielipiteen mukaan
- EY-jäsenyys rikkoisi suomalaisen yhteiskunnan rauhan ja tuhoaisi perinteisen elämänmuotomme
- EY-jäsenyyden puolestapuhujat levittävät tahallaan vääriä tietoja asiasta saadakseen kansalaiset suopeiksi jäsenyydelle
- EY-jäsenyyden vastustus perustuu enemmänkin tunteisiin kuin tietoon
- On oikeastaan yhdentekevää, säädetäänkö lakejamme eduskunnassa vaiko EY:ssä, kunhan lait vain ovat oikeudenmukaisia ja järkeviä
- EY-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse
- Työmarkkinoiden vapautumisen seurauksena monet koulutetut ja kyvykkäät suomalaiset muuttaisivat ulkomaille
- EY-jäsenhakemus on loukkaus niitä kohtaan, jotka ovat taistelleet maallemme itsenäisyyden
- EY-jäsenyyden seurauksena raaka-aineiden kierrätys ja uusiokäyttö tehostuisivat maassamme
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EY-maiden yhteisvoimin
- EY-jäsenyys avaa ovet opiskelijoille ja tutkijoille vapaasti tulla ja mennä
- EY-jäsenyysneuvotteluja käyvät virkamiehet ja poliitikot ajattelevat vain talouselämän etuja ja unohtavat tavallisten kansalaisten edut
- EY-jäsenyyden vastustus on turhaa, koska maamme ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa liittyy EY:n jäseneksi
- Liittymällä EY:n jäseneksi Suomi lisää toimintamahdollisuuksiaan sekä idässä että lännessä
- EY haluaa Suomen jäsenekseen päästäkseen käsiksi metsiimme ja rantoihimme
- ETA-sopimus (Euroopan talousalue) on Suomelle aivan riittävä, sen tiiviimpää integraatiota maamme ei tarvitse
- EY-ratkaisussa Suomen pitäisi tehdä oma päätöksensä riippumatta muiden jäsenyyttä hakeneiden Pohjoismaiden ratkaisuista
- EY:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden
- Maamme EY-jäsenyyteen liittyvistä asioista on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Monissa EY-maissa on yhtä hyvä tai parempi sosiaaliturva kuin Suomessa
- Niin EY-jäsenyys kuin EY:n ulkopuolelle jääminenkin aiheuttaa Suomelle ongelmia, joten parasta olisi, ettei koko EY:tä olisi olemassakaan
- EY-jäsenyys antaa Suomelle enemmän vaikutusvaltaa Euroopan asioissa kuin ETA-sopimus
- Tanskan juuri pidetyn uuden kansanäänestyksen tulos vaikutti mielipiteeseeni Suomen EY-jäsenyydestä
- EY-jäsenyys pakottaisi suomalaiset naiset takaisin kotiin ansiotyöstä
- EY:n ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on meille tärkeämpää kuin vientietujemme turvaaminen
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EY-kysymyksessä tasapuolisesti, vaan rajoittavat EY-vastaisen aineiston esilletuloa
- EY:n kehitys hidastuu ja vaikeutuu tulevaisuudessa tuntuvasti
- EY-ratkaisu kuuluu presidentille ja eduskunnalle, jotka muutoinkin on valittu asioistamme päättämään
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EY:n jäsenenäkin
- Kysymys Suomen EY-jäsenyydestä ei ole tiedolla ratkaistava asia, vaan ennen muuta arvovalinta
- EY-ratkaisussa tulisi ottaa huomioon erityisesti nuorten mielipiteet, sillä pitkällä tähtäyksellä päätös vaikuttaa eniten juuri heidän elinoloihinsa
- EY-ratkaisu on Suomen tärkein ja kauaskantoisin linjavalinta vuosikymmeniin
- Suomi jätti EY-jäsenhakemuksen 18.03.1992. Mikä on Teidän kantanne maamme EY-jäsenyyteen? (Olettaen että se toteutuisi noin vuonna 1995)
- Missä määrin EY-kantanne riippuu ns. reunaehtojen toteutumisesta eli siitä, saako Suomi EY-neuvotteluissa läpi haluamansa erivapaudet/siirtymäajat? (koskien esim. maataloutta, aluetukea ja puolueettomuutta)
- Uskotteko että Suomi saa neuvoteltua itselleen erivapauksia tai siirtymäaikoja EY-jäsenyyteensä?
- Pidättekö mahdollisena, että EY ei hyväksy Suomea jäsenekseen? (esim. maamme heikon taloudellisen tilan tai turvallisuuspoliittisten varaustemme vuoksi)
- Millainen vaikutus EY-jäsenyydellä käsittääksenne olisi seuraaviin asioihin maassamme?
- Elinolot maassamme kokonaisuutena
- Elintaso ja aineellinen vauraus
- Kansantalouden vakaa kehitys
- Työllisyystilanne
- Vienti ja ulkomaankauppa
- Yritystoiminnan vireys yleensä
- Kilpailu yritystoiminnassa
- Korkotaso
- Verotuksen taso
- Palkkataso
- Hintataso yleensä
- Elintarvikkeiden hintataso
- Elintarvikkeiden laatutaso
- Kulttuuriolot
- Koulutusolot
- Tiede ja tutkimustoiminta
- Sosiaaliturva
- Terveydenhuolto
- Ympäristönsuojelu
- Hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä
- Hyvinvointierot maan eri alueiden välillä
- Kansalaisten oikeusturva
- Sukupuolten tasa-arvo
- Kansallinen itsemääräämisoikeus
- Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomen suhteet Venäjään
- Pohjoismainen yhteistyö
- Suomi-kuva ulkomailla, maamme imago
- Suomi pääomien sijoituskohteena
- Maan henkinen ilmapiiri
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Demokratian toimivuus
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Rikollisuuden määrä
- Byrokratian määrä
- Uskonnollinen/hengellinen elämä
- Toimihenkilöväestön asema
- Työntekijäväestön asema
- Maatalousväestön asema
- Eläkeläisväestön asema
- Yrittäjien asema
- Lasten ja lapsiperheiden asema
- Naisten asema
- Oma asemanne ja elämänne
- Mikä on mielipiteenne seuraavista julkisuudessa esitetyistä EY-jäsenyyteen liittyvistä väitteistä?
- EY:n sijasta Suomen pitäisi hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän ja muiden entisten Neuvostoliiton osien kanssa
- EY on niin pieni osa maailmantaloutta, ettei siihen sitoutuminen ja samalla muulle maailmalle selkänsä kääntäminen ole järkevää
- EY-jäsenyys lisäisi ulkomaisten tuotteiden suosiota/kysyntää maassamme kotimaisten tuotteiden kustannuksella
- Euroopan valuuttakriisi osoittaa, että EY:n pitäisi pikaisesti siirtyä yhteiseen valuuttaan
- Niin EY-jäsenyys kuin EY:n ulkopuolelle jääminenkin aiheuttaa Suomelle ongelmia, joten parasta olisi ettei koko EY:tä olisi olemassakaan
- Vaikka ETA-sopimus antaa maallemme monia samoja etuja kuin EY-jäsenyyskin, se on vain välivaiheen järjestely jonka varaan emme voi tulevaisuuttamme perustaa
- Euroopan valuuttakriisi osoittaa, että yhteinen EY-valuutta on utopiaa, joka ei voi toteutua koskaan
- Tanskan ja Ranskan kansanäänestysten tulokset osoittavat, ettei päätöksiä EY:n kehittämisestä pidä tehdä jäsenmaiden kansalaisia kuulematta
- Suomen tulisi liittyä jäseneksi Euroopan yhteisöön (EY, ennen EEC)
- Suhtautuminen euroon
- Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa?
- Miten suhtautuu siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi?
- Suomen mukaanmeno EMUun oli oikea ratkaisu
- Ruotsalaiset tekivät viisaasti äänestäessään 'ei' eurolle ja EMUlle
- Euromaille ei pidä sälyttää yhteisvastuuta yksittäisten jäsenmaiden taloudellisista ongelmista
- Yhteisten sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi euromaiden tulee antaa EU:lle oikeus tarkastaa kansalliset budjettinsa
- Paluu markkaan euron kriisin seurauksena olisi tavallisen kuluttajan ja velallisen kannalta onnetonta
- Missä määrin seuraavat euron käyttöönoton väitetyt seuraukset vastaavat käsityksiänne:
- EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuus on vahvistunut yhteisen valuutan myötä
- Eurosta on tullut maailmanvaluuttana vahva kilpailuja dollarille
- EU:sta on tullut maailmassa USAn veroinen vaikuttaja
- EU:n kehitys kohti liittovaltiota on edennyt yhteisen valuutan myötä
- Taloudelliset yhteydet (sijoitukset, yrityskaupat, ym.) EU-maiden kesken ovat lisääntyneet
- EU-maiden talouspolitiikka on yhtenäistynyt/yhdentynyt euron seurauksena
- EU-maat ovat jakaantuneet haitallisesti 'kahden kerroksen väeksi'
- Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa/painoarvo Euroopassa on kasvanut
- Euromaat ovat ajautuneet umpikujaan, josta ulospääsy käy kalliiksi
- Euron myötä korot ovat pysyneet alhaisina ja hintojen nousu/inflaatio kohtuullisena
- Suomen asema ja painoarvo maailmassa ovat kohentuneet
- Miten Te suhtaudutte nykyisin siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi?
- Miten Te suhtaudutte nykyisin siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa?
- Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisen talouskriisin oloissa?
- EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle
- Miten Te suhtaudutte siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa?
- Suhtautuminen siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa
- Suomi siirtyy ensi vuoden alussa yhteisen rahayksikön euron käyttöön. Miten seuraavat tätä muutosta koskevat oletukset ja väitteet vastaavat Teidän henkilökohtaisia käsityksiänne?
- Muutos on valmisteltu niin hyvin, että se tapahtuu sujuvasti/suuremmitta ongelmitta
- Suomalaiset kokevat muutoksen yleisesti ottaen myönteisenä asiana
- Henkilökohtaisesti koen euroon siirtymisen myönteiseksi ja perustelluksi
- Muutos herättää kansalaisissa paljon kritiikkiä ja tyytymättömyyttä
- Väärinkäsityksiä ja (tahattomia) virheitä tulee paljon esim kaupoissa asioitaessa
- Huijatuksi tulemista, vilppiä ja sen yritystä esiintyy (aluksi) paljon
- Sekaannusta ja stressiä syntyy etenkin vanhemman väestön keskuudessa
- Suomalaiset oppivat nopeasti palkkojensa, verojensa ja menojensa euroissa laskemisen
- Uuden eurorahat ovat kauniita ja tuovat tervetullutta vaihtelua/virkistystä
- Hintojen suora kansainvälinen vertailtavuus saa aikaan hintojen laskua Suomessa
- Suomalainen identiteetti heikkenee, kun tunneside markkaan katkeaa
- Euro sitoo Suomen entistä tiukemmin siihen kulttuuripiiriin, johon maamme kuuluukin
- Markasta luopuminen merkitsee itsenäisyytemme lopullista menettämistä
- Matkustaminen ja ostosten teko ulkomailla/euroalueen maissa yksinkertaistuu
- EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuus vahvistuu yhteisen valuutan myötä
- Eurosta tulee maailmanvaluuttana vahva kilpailija dollarille
- EUsta tulee maailmassa USAn veroinen vaikuttaja
- EU:n kehitys kohti liittovaltiota etenee yhteisen valuutan myötä
- Taloudelliset yhteydet (sijoitukset, yrityskaupat ym.) lisääntyvät EU-maiden kesken
- EU-maiden talouspolitiikka yhtenäistyy/yhdentyy muutoksen seurauksena
- EU-maat jakaantuvat haitallisesti 'kahden kerroksen väeksi'
- Euron käyttöönotto vauhdittaa Ruotsin ja Britannian EMU-jäsenyyttä
- Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa/painoarvo Euroopassa kasvaa
- Entä siihen, että markka korvataan eurolla vuoden 2002 alussa?
- Vuoden 1999 alussa alkava EMU-jäsenyys on eduksi maamme kehitykselle
- Suomen mukaanmeno EMUuun oli oikea ratkaisu
- Siirtyminen markasta euroon aiheuttaa maassamme paljon sekaannusta ja suuria käytännön ongelmia
- Kun euro on käytössä, tulen tarkkaan vertaamaan hintojamme ja verojamme muiden maiden vastaaviin
- Ruotsi teki viisaasti jättäytyessään toistaiseksi EMU:n ulkopuolelle
- Suomen hallitus ja eduskunta ottivat melkoisen riskin päättäessään mukaanmenosta epävarmaan EMUun
- EMU-päätös oli hyvä, sillä se osoitti, että maassamme kyetään päätöksiin ja muutoksiin, ei pelkkään puhumiseen
- Suomen nykyinen poliittinen johto on aivan liian eurointoista ja aiheuttaa sitä kautta vielä suurta vahinkoa maallemme
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavast Teidän henkilökohtaisia EMU-näkemyksiänne?
- Välttämätön Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maailmassa
- Toteutuu sovitussa aikataulussa vuoden 1999 alussa
- Vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen hanke
- Askel kohti liittovaltiota, 'Euroopan Yhdysvaltoja'
- Asia, jossa Suomen tulisi olla mukana ensimmäisten joukossa
- Epärealistinen, vaikeasti toteutettava hanke
- Auttaa Suomea toteuttamaan tärkeitä talouden rakenneuudistuksia
- Jakaa Euroopan maat kahteen eriarvoiseen kastiin (EMU:n sisä- ja ulkopuolisiin)
- Vauhdittaa Euroopan talouskasvua
- Suuria riskejä Suomelle sisältävä hanke
- Luo edellytyksiä työllisyyden parantumiselle maassamme
- Niin tärkeä valinta, että Suomen mukaanmeno tulisi ratkaista kansanäänestyksellä
- Vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa
- Julkisuudessa paisuteltu, ei vaikuttaisi kansalaisten arkielämään juuri mitenkään
- Toteutuessaan muuttaisi suomalaista yhteiskuntaa enemmän kuin EU-jäsenyys
- Heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa
- Helpottaa kaupankäyntiä, investointeja, valuuttaliikkeitä, matkustusta yms.
- Tiivistää ja tehostaa merkittävästi hallitusten välistä yhteistyötä
- Liittää Suomen huomattavasti nykyistä tiiviimmin Länsi-Eurooppaan
- Heikentää Saksan taloudellista johtoasemaa Euroopassa
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Kaventaa Suomen itsenäisyyttä vieden maaltamme paljon taloudellista päätösvaltaa
- Lisää taloudellis-sosiaalista eriarvoisuutta/kärjistää jakoa A- ja B-kansalaisiin
- Heikentää suomalaisten kansallistuntoa oman rahan poistumisen myötä
- Uuden (euro)rahan käyttöönotto on vaikeata oppia
- EMU:n ulkopuolelle jääminen olisi Suomelle kohtalokasta, mikäli useat muut EU-maat menevät rahaliittoon
- Koska liittyminen EMUun (Euroopan talous- ja rahaliitto) veisi maaltamme mahdollisuuden devalvoida valuuttamme, Suomen tulee pysyä EMUn ulkopuolella
- Olisiko EMU-jäsenyydestä Suomelle etua vai haittaa:
- inflaation kurissapitämisen kannalta
- ammattijärjestöjen tavoitteiden kannalta
- talouskehityksen vakauden / ennakoitavuuden kannalta
- työllisyyden kannalta
- palkkatason kannalta
- työmarkkinoiden/työelämän ns. joustojen kannalta
- korkotason kannalta
- verotuksen kannalta
- valuuttakurssiriskien vähentämisen (lainat, ulkomaankauppa) kannalta
- alueellisten kehityserojen kannalta
- teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kannalta
- pankkien kannalta
- julkisen sektorin kehityksen kannalta
- hintojen kansainvälisen vertailtavuuden kannalta
- maamme talouspolitiikan uskottavuuden kannalta
- Arviot Suomen EU-politiikasta
- Maamme tiedotusvälineet eivät toimi EU-kysymyksissä tasapuolisesti vaan rajoittavat EU-kriittisen aineiston esilletuloa
- Euron kriisin hoitaminen on tärkeää, mutta se ei saa johtaa Suomen kansallisen päätösvallan kaventumiseen
- Suomella ei EU:n jäsenenä voi olla muista jäsenmaista olennaisesti poikkeavaa (tiukempaa tai löyhempää) pakolaispolitiikkaa
- Miten Suomi on mielestäsi suhtautunut talousongelmiin ajautuneiden euromaiden tukemiseen?
- Suomen pitäisi pienenä maana harjoittaa paljon aktiivisempaa EU-politiikkaa, jotta se todella voisi vaikuttaa unionin päätöksiin
- Olen tyytyväinen maamme nykyisen hallituksen toimintaan EU-asioissa
- Suomen pitää ajaa EU:ssa omaa etuaan silläkin uhalla, että se lamauttaa koko EU:n tai euroalueen päätöksentekokyvyn
- Pääministerin eikä presidentin olisi edustettava maatamme EU:n huippukokouksissa, koska parlamentarismi toteutuisi näin paremmin
- EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei tunnista Suomen erityisolosuhteita ja tulee siksi muodostumaan maallemme kohtuuttoman kalliiksi
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa on kansalaisille yhdentekevä, sillä johtajien puuhilla ei ole kosketuskohtaa tavallisen kansalaisen elämään
- Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkipuolen ajan. Mitä Suomen ja suomalaisten Teidän mielestänne tulisi tehdä puheenjohtajuuskauden aikana?
- Keskittyä pääasiassa kansallisten etujen ajamiseen
- Keskittyä pääasiassa koko unionia koskeviin kysymyksiin
- Tehostaa EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- Jarruttaa Suomelle vähemmän tärkeitä hankkeita
- Edistää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa unionissa
- Edistää EU:n yhteisten (sotilaallisten) turvatakuiden luomista
- Edistää EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Vahvistaa kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisina
- Tehostaa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Kehittää EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaiden mallin suuntaan
- Tehostaa unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- Houkutella ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen
- Turvata maatalouden elinkelpoisuus myös Suomessa
- Toimia EU:n laajentumisen hyväksi
- Vähentää virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- Edistää avoimuutta EU:n toiminnassa
- Lähentää kansalaisia unioniin, lisätä luottamusta EU:ta kohtaan
- Kohdentaa EU:n toiminta suuriin asioihin/linjoihin, pois nippeliasioista
- Pyrkiä elvyttämään takaiskuja kokenut EU:n perustuslakihanke
- Edistää EU:n kehitystä liittovaltioksi (federaatio)
- Mikäli EU tekee lähivuosina päätöksiä, jotka vaikuttavat olennaisesti jäsenmaiden elinoloihin, ne on alistettava maassamme kansanäänestykseen
- Olen tyytyväinen eduskunnan toimintaan EU-asioissa
- Olen tyytyväinen tasavallan presidentin toimintaan EU-asioissa
- EU:n perussopimuksessa pitäisi selkeästi määrätä, mitkä asiat kuuluvat kansallisen päätösvallan piiriin ja mistä asioista päätetään unionissa yhteisesti
- EU:n itälaajentumisen jälkeen Suomen saamat tuet on säilytettävä entisellään, vaikka se johtaisi EU:n budjetin kasvuun
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Keskittymään pääasiassa kansallisten etujensa ajamiseen
- Keskittymään koko unionia koskeviin kysymyksiin
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Kehittämään EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaisen mallin suuntaan
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Ajamaan erityisesti Viron pääsyä EU:n jäseneksi
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Osallistua aktiivisesti EU:n toimiin terrorismin torjumiseksi
- Edistää avoimuutta/läpinäkyvyyttä EU:n toiminnassa
- Edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- Tehostamaan EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- Vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Edistämään EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Tehostamaan unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- Turvaamaan Suomen maatalouden elinkelpoisuus
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Vähentämään virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- Edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- Kun Suomi nyt toimii EU:n puheenjohtajamaana, se tuo unionin lähemmäs suomalaisia
- Alhainen äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa johtui kansalaisten epäuskosta vaikutusmahdollisuuksiinsa - Suomen piskuinen edustajajoukko ei vaikuta parlamentin päätöksiin eikä parlamentti EU:n päätöksiin
- Suomen tulisi EU:n puheenjohtajamaana:
- keskittyä pääasiassa kansallisten etujen ajamiseen
- keskittyä pääasiassa koko unionia koskeviin kysymyksiin
- tehostaa EU:n yhteistä ympäristöpolitiikkaa
- edistää vientiämme kaikin mahdollisin keinoin
- jarruttaa Suomelle vähemmän tärkeitä hankkeita
- edistää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa unionissa
- edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- edistää EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- vahvistaa kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisina
- tehostaa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- osoittaa miten hyvin metsiämme ja muuta ympäristöämme hoidetaan
- edistää EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa pohjoismaiden mallin suuntaan
- tehostaa unionin yhteistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa
- houkutella ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen
- turvata maatalouden elinkelpoisuus myös Suomessa
- toimia EU:n laajentumisen hyväksi
- ajaa erityisesti Viron pääsyä EU:n jäseneksi
- vähentää virkavaltaisuutta ja hallinnon monimutkaisuutta EU:ssa
- keskittyä erityisesti Kosovon jälleenrakentamisen käynnistämiseen
- edistää avoimuutta EU:n toiminnassa
- Arvosana EU-asioiden hoitamisesta:
- presidentti Martti Ahtisaari
- nykyinen hallitus
- nykyinen eduskunta
- maamme europarlamentaarikot
- pääministeri Paavo Lipponen
- komissaari Erkki Liikanen
- suomalaiset virkamiehet
- pääoppositiopuolue keskustan johto
- ammattiyhdistysliike
- työnantajajärjestöt
- maataloustuottajajärjestöt
- yritykset ja elinkeinoelämä
- televisio ja radio (uutis- ja ajankohtaisohjelmat)
- sanomalehdistö (seuraamanne lehdet)
- ulkoministeriön Eurooppatiedotus
- oman maakuntanne päätöksentekijät, maakuntaliittonne
- oman kuntanne päätöksentekijät
- EU-jäsenyyden vastustajat
- kansalaisjärjestöt yleensä
- Suomen tulisi EU-puheenjohtajakaudella:
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavat käsitystänne EU:n päätöksenteosta:
- Miten seuraavia asioita pitäisi pohjoinen ulottuvuus -hankkeessa korostaa:
- energian, mm. kaasun saannin turvaaminen pohjoisilta merialueilta
- kulttuuriyhteistyön ja matkailun edistäminen
- Venäjän sitominen yhteistyöhön, EU:n yhteyksien lisääminen siihen
- Venäjän jäsenyys EU:ssa pitkällä aikavälillä
- Suomen painoarvon nostaminen unionissa
- Pohjois-Euroopan turvallisuuden lisääminen
- työvoiman vapaa liikkuvuus koko alueella Jäämereltä Puolaan
- ympäristötuhojen korjaaminen Venäjällä EU:n taloudellisella avulla
- Suomen määrätietoinen kehittäminen unionin sillanpääasemaksi Venäjään päin
- Karjalan takaisin saaminen Suomelle
- Itämeren puhdistaminen
- Suomen itä- ja pohjoisosien elinmahdollisuuksien turvaaminen
- Venäjän taloudellinen nostaminen mahdollisimman pian, jotta kauppa laajenisi
- keskittyminen erityisesti Itämeren alueen yhteistyöhön
- keskittyminen arktisen alueen (etenkin Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä) yhteistyöhön
- venäläisiin kohdistuvien ennakkoluulojen hälventäminen
- NATOn merkityksen vähentäminen
- Venäjän mafian merkityksen vähentäminen
- ydinvoiman turvallisuuden lisääminen alueella
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- Luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- Vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- Edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luomista
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Edistämään EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan luomista
- Toimimaan itsenäisesti ja tiukasti Suomen kansallisia etuja puolustaen
- Tukemaan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toteuttamista
- Edistämään EU:n siirtymistä yhteiseen rahaan
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- Uudistamaan/keventämään EU:n hallintoa
- Edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- Ne haitat ja uhkakuvat, joista EU-jäsenyyden vastustajat ennen kansanäänestystä varoittivat, ovat nyt suureksi osaksi toteutuneet
- Ne edut ja lupaukset, joista EU-jäsenyyden kannattajat ennen kansanäänestystä puhuivat, ovat nyt suureksi osaksi toteutuneet
- Kun Suomesta tulee vuorollaan EU:n puheenjohtajamaa v. 1999, maamme saa merkittävän mahdollisuuden tuoda esille näkökantojaan ja nostaa profiiliaan
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- Edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- Toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- Pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- Luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- Edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin/Itä-Eurooppaan
- Valvomaan EU:n direktiivien ja päätösten noudattamista jäsenmaissa
- Tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- Edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- Luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- Edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- Liittoutumaan muiden pohjoismaiden kanssa EU:n pohjoiseksi blokiksi
- Toimimaan yhteistyössä erityisesti Saksan kanssa
- Toimimaan itsenäisesti ja tiukasti kansallisia etujamme puolustaen
- Kehittämään keinoja työttömyyden nujertamiseksi
- Edistämään EU:n siirtämistä yhteiseen valuuttaan (ecu)
- Vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- Vahvistamaan humanististen ja inhimillisten arvojen asemaa unionissa
- Ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- Uudistamaan EU:n hallintoa/purkamaan byrokratiaa
- Kuinka tyytyväinen olette seuraavan tahon toimintaan EU-asioissa:
- eduskunta
- presidentti Martti Ahtisaari
- nykyinen ns. sateenkaarihallitus
- pääministeri Paavo Lipponen
- edellinen Esko Ahon porvarihallitus
- Suomen europarlamentaarikot
- EU-komissaari Erkki Liikanen
- EU:n 'vastaantulo' ja ymmärtämys Suomea kohtaan
- tiedotusvälineet EU-tiedon jakajana
- tiedotusvälineiden jakaman EU-tiedon määrä ja ymmärrettävyys
- tiedotusvälineiden jakaman EU-tiedon puolueettomuus
- EU-asioista maassamme käytävä kansalaiskeskustelu
- EU-jäsenyyttä kannattavat tahot / järjestöt
- EU-jäsenyyttä arvostelevat tahot / järjestöt
- Suomen pitäisi pyrkiä EU:ssa:
- edistämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita
- toimimaan pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta
- pitämään EU mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- luomaan EU:sta kiinteä liittovaltio (federaatio)
- edistämään EU:n laajentumista uusiin jäsenmaihin / Itä-Eurooppaan
- tehostamaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa
- edistämään avoimuuden ja demokratian lisäämistä EU:n päätöksenteossa
- edistämään EU:n yhteisten kriisinhallinta-/valmiusjoukkojen perustamista
- luomaan EU:lle tiukat kaikkia jäsenmaita velvoittavat ympäristönormit
- vahvistamaan pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa
- edistämään EU:n yhteisen ulko- ja turvallispolitiikan luomista
- edistämään EU:n yhteisen puolustuksen luomista
- toimimaan itsenäisesti ja tiukasti Suomen kansallisia etuja puolustaen
- kehittämään keinoja työttömyyden nujertamiseksi
- tukemaan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toteuttamista
- edistämään EU:n siirtymistä yhteiseen rahaan
- vahvistamaan kansallisten kulttuurien säilymistä elinvoimaisena
- vahvistamaan humanististen/inhimillisten arvojen asemaa unionissa
- ajamaan vahvoja tukitoimia tarjoavaa alue- ja maatalouspolitiikkaa
- edistämään sukupuolten tasa-arvoa unionissa
- tasoittamaan hyvinvointi- ja elintasoeroja jäsenmaiden välillä
- Miten Te suhtaudutte siihen, että seuraavat EY:n keskeiset periaatteet joskus toteutettaisiin/koskisivat Suomea?
- Eurooppalainen identiteetti
- Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi
- Suomi säilyttää kansallisen omaleimaisuutensa EU:n jäsenenäkin
- Eurooppalaisille on kehittynyt EU:n myötä oma identiteetti, joka poikkeaa enenevästi yhdysvaltalaisesta identiteetistä
- Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut eurooppalaisesta kulttuurista (esim. kirjallisuus, kuvaamataide, musiikki, arkkitehtuuri) ja saan siitä itselleni suurta henkistä tyydytystä
- Integraation syventäminen
- Yksittäisten EU-maiden (ml Suomen) valtaa päättää omasta talouspolitiikastaan pitäisi rajoittaa euroalueen toiminnan parantamiseksi
- EU:lla tulisi olla yhteinen ulkopolitiikka, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa
- EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta
- EU:n jäsenvaltioiden tulisi voida vaikuttaa Euroopan keskuspankin politiikkaan
- Tulevaisuudessa EU:sta muodostuu tiukka liittovaltio, jossa kansallisvaltioilla ei ole enää merkitystä
- Eurooppa voi jatkossa menestyä vain syventämällä yhdentymistä entisestään
- Euroopan ongelmia ei voida ratkoa yhdentymällä lisää, sillä sen nykyiset ongelmat aiheutuvat juuri liian pitkälle menneestä yhdentymisestä
- EU:n kehittyminen liittovaltioksi lisäisi julkisen vallan mahtia ja kaventaisi yksilön omaa päätösvaltaa entisestään
- EU:n perustuslakiin kohdistetut ehdotukset ja näkemykset:
- EU:sta tulisi kehittää kiinteä liittovaltio (federaatio)
- EU tulisi pitää mahdollisimman löyhänä yhteenliittymänä
- EU:IIe tulisi luoda yhtenäinen sosiaalipolitiikka
- EU:IIe tulisi luoda yhteinen ulkopolitiikka
- EU:IIe tulisi luoda yhteinen puolustus
- Verotuksesta tulisi säätää enemmistöpäätöksin EU:ssa
- EU:n toiminnan avoimuutta/läpinäkyvyyttä tulisi lisätä
- Europarlamentin tulisi säätää EU:n lait
- EU:n komissiosta pitäisi tulla europarlamentin luottamusta nauttiva hallitus
- Yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeudesta olisi luovuttava
- Päätösvallan EU:ssa tulisi viime kädessä olla kansallisilla hallituksilla
- EU:n ja kansallisten hallitusten toimivallan rajat tulisi määritellä selkeästi
- Jokaisen jäsenmaan oma komissaari tulisi säilyttää
- Kaikkien jäsenmaiden kesken kiertävä puheenjohtajuus tulisi säilyttää
- EU:IIe tulisi valita riittävät valtaoikeudet omaava presidentti
- Vallanjakoa pienten ja suurten jäsenmaiden välillä ei saisi muuttaa nykyisestä
- EU:n rakennetta ja toimintaa tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää
- EU:n perussopimuksen hyväksyminen tulisi ratkaista Suomessa kansanäänestyksellä
- EU:n perustuslakihankkeesta on jokaisen saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa
- Tulisiko EU:n laajentua tai tiivistyä lähivuosina?
- Työn ehdoista tulisi sopia nykyistä enemmän eurooppalaisella tasolla
- Kosovon sota viimeistään osoitti, että EU:lle pitäisi luoda yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
- Kuinka suhtaudutte seuraaviin EU:n tiivistämistä koskeviin asioihin, jos ne koskisivat joskus Suomea:
- Kuinka suhtaudut seuraaviin EY:n tiivistämistä koskeviin väittämiin, jos ne koskisivat joskus Suomea:
- Olisiko Euroopan integroitumisesta Suomelle ja suomalaiselle etua vai haittaa, kun asiaa arvioidaan seuraavien näkökohtien kannalta?
- Kokonaisuutena/yleisesti ottaen
- Elintason ja hyvinvoinnin kannalta
- Viennin ja ulkomaankaupan kannalta
- Yleensä yritystoiminnan kannalta
- Maamme hintatason kannalta
- Työllisyyden kannalta
- Itsenäisyyden/itsemääräämisoikeuden kannalta
- Omistusoikeuden kannalta
- Olojen vakauden kannalta
- Sosiaaliturvan kannalta
- Ympäristönsuojelun kannalta
- Kulttuurin kannalta
- Laajeneminen
- Viron EU-jäsenyys heikentäisi Suomen kilpailuasemaa ja veisi maastamme työpaikkoja
- Turkin EU-jäsenyys olisi hyvä asia, sillä se auttaisi islamilaista ja länsimaista kulttuuria ymmärtämään toisiaan
- Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi
- Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentui keväällä 2004 uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?
- Islamilainen Turkki ei sovi kristillisiin arvoihin nojaavan EU:n jäseneksi
- EU:n laajentuminen tulee keskeyttää pitkäksi aikaa, koska mahdolliset uudet jäsenet (esim. Bulgaria, Romania ja Turkki) ovat vielä jäseniksi sopimattomia
- EU:n laajentuminen 10 uudella jäsenmaalla keväällä 2004 on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi
- Vaikka EU:n itälaajentumisesta aiheutuukin kustannuksia, on sen toteuttaminen poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- EU:n laajentuminen tulee keskeyttää pitkäksi aikaa sen jälkeen kun jo hyväksytyt 10 uutta jäsenmaata liittyvät unioniin keväällä 2004
- Suhtautuminen EU:n laajentumiseen uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Euroopassa ja Baltiassa
- Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?
- EU:n itälaajentuminen johtaisi vähitellen koko EU:n hajoamiseen, sillä nykyistä laajempaa (ja moniaineksisempaa) unionia ei voida enää hallita
- Kysymys EU:n laajentumisesta Itä- ja Keski-Eurooppaan/Baltiaan on yksi unionin suurimmista haasteista. Jos oletetaan, että (joistakin) näistä maista tulee lähivuosina EU:n jäseniä, millaisia seurauksia arvioitte sillä olevan?
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden nykyisten jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- Estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- Johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- Monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- Lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- Lujittaa EU:n itsepuolustusta
- Maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- Muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen 'Länsi-Euroopan unionin' sijasta
- Itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- Rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- Tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- Laajentuminen vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- Rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- Miten suhtaudutte siihen, että EU laajentuisi Itä- ja Keski-Eurooppaan / Baltiaan?
- Millaisia seurauksia arvioitte EU:n laajentumisella olevan:
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- on kustannuksistaan huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- lujittaa EU:n puolustusta
- maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen ´Länsi-Euroopan unionin´ sijasta
- itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- EU:n tulevassa kehityksessä voidaan nähdä kaksi rinnakkaista päälinjaa, unionin laajentaminen ja unionin tiivistäminen. Tulisiko EU:n Teidän mielestänne lähivuosina...?
- Kysymys EU:n laajentumisesta Itä- ja Keski-Eurooppaan/Baltiaan on yksi unionin suurimmista haasteista. Jos oletetaan, että (joistakin) näistä maista tulee lähivuosina EU:n jäseniä, millaisia seurauksia arvioitte sillä olevan?
- EU:n merkitys maailmantaloudessa kasvaa
- Suomen ja muiden nykyisten jäsenmaiden jäsenmaksut kasvavat huomattavasti
- On kustannuksistaan huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä
- Estää kriisien/uusien Jugoslavian tapaisten sisällissotien syntymisen Euroopassa
- Johtaa Venäjän eristymiseen muusta Euroopasta
- Estää Itä-Euroopan vajoamisen (yltiö)kansallismielisyyteen / jälkikommunismiin
- Monimutkaistaa entisestään EU:n päätöksentekojärjestelmää
- Lisää talouskasvua ja vaurautta läpi Euroopan
- Lujittaa EU:n puolustusta
- Maatalouden ylituotanto paisuu EU:ssa entisestään
- Suomen maatalous menettää kilpailukykynsä
- Muuttaa EU:n luonteen todelliseksi Euroopan unioniksi nykyisen 'Länsi-Euroopan unionin' sijasta
- Itäisistä jäsenmaista tulee riippa, joka estää/jarruttaa läntisten kehitystä
- Rasittaa unionin taloutta vain lyhyen siirtymävaiheen ajan, tarjoaa suuria etuja myöhemmin
- Tuo uutta liikkuvaa työvoimaa EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen
- Laajentuminen vaikeuttaa/hidastaa integraation tiivistämistä
- Rikastuttaa EU:ta kulttuurisesti
- Miten suhtaudutte siihen, että maasta tulisi EU:n jäsen:
- EU-politiikka
- EU:n suurimpia ongelmia on sen päätöksentekokyvyn puute
- Elleivät EU-maat syvällisesti uudistu, ne jäävät nopeasti kehittyvässä maailmassa vanhanaikaisten taloudellisten ja poliittisten rakenteiden museoksi
- Minulla ei ole minkäänlaista kuvaa siitä mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä
- Kaikki EU-maat tulisi velvoittaa auttamaan yhteisvastuullisesti jäsenmaita, jotka joutuvat vaikeuksiin suurten turvapaikanhakijamäärien vuoksi
- Miten seuraavat sopivat kuvaamaan käsitystänne EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Byrokraattinen
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Suomalaisenkin arjen (ruoka- ja tapakulttuuri, muoti, taide) rikastuttaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
- EU:n viime vuosien kehityksestä on esitetty erilaisia, osin ristiriitaisiakin arvioita. Onko unioni ja sen toiminta Teidän nähdäksenne muuttunut jollakin tavoin viime aikoina?
- Unionin päätöksenteon toimivuus (päätöksentekokyky)
- Jäsenmaiden kansallinen itsekkyys, 'kotiinpäinveto'/jarrutus päätöksissä
- EU:n vahvuus taloudellisena toimijana maailmassa
- EU:n vahvuus poliittisena toimijana maailmassa
- EU:n ja Venäjän suhteet
- Unionin avoimuus/toiminnan läpinäkyvyys
- Suurten jäsenmaiden vaikutusvalta
- Suomen vaikutusvalta
- Suomen harjoittaman EU-politiikan onnistuneisuus yleisesti ottaen
- Suomalaisten luottamus EU:hun ja sen toimintaan
- Oma luottamuksenne EU:hun ja sen toimintaan
- EU:n rahoja olisi käytettävä mieluummin Suomen syrjäseutujen kuin uusien jäsenmaiden tukemiseen
- EU kuuntelee nykyisin tarkkaan kansalaismielipidettä jäsenmaissa eikä pyri kehittämään unionia sen vastaisesti
- EU-maiden tulisi kehittää kilpailukykyään ja uudistaa rakenteitaan kansallisin toimenpitein, ei unionin päätöksin
- EU on hyvinvoivien eurooppalaisten maiden itsekäs edunvalvontakoneisto, jolta puuttuu maailmanlaajuinen yhteisvastuu
- EU pystyy kilpailemaan tulevaisuudessakin tasavertaisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa
- EU:sta pitäisi kehittää vahva vastapaino Yhdysvalloille maailmanpolitiikassa
- EU:n perustuslakisopimuksen kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa oli valitettavaa, sillä puutteistaan huolimatta se olisi selkeyttänyt EU:n rakennetta ja toimintaa
- EU:n ja muiden rikkaiden maiden tulisi poistaa kehitysmaihin kohdistuvat kaupan esteet vasta kun nämä noudattavat länsimaisia työolo- ja ympäristönormeja
- EU:ta on moitittu viime aikoina pysähtyneisyydestä. Kuinka suuri merkitys seuraavilla tekijöillä Teidän nähdäksenne on EU:n toiminnan ja kehityksen esteinä?
- Heikko johtajuus, johtajuuden puute
- Unionin byrokraattisuus
- Jäsenmaiden kansallinen itsekkyys, 'kotiinpäinveto' päätöksenteossa
- Suurten jäsenmaiden liiallinen vaikutusvalta
- Unionin laajuus, liian paljon jäsenmaita
- Moninaisuus, liian erilaisia (eri kehitysvaiheessa olevia) jäsenmaita
- Integraatio on viety liian pitkälle, liian moniin asioihin ulottuvaksi
- EU:n etäisyys kansalaisista (on lähinnä eliitin toimintakenttä)
- Kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet, ns. demokratiavaje
- Kansalaisia on kuultu/annettu vaikuttaa liikaa (kansanäänestykset jne.)
- Päätöksentekojärjestelmän monimutkaisuus/tehottomuus/sekavuus
- Ylipäätään heikosti toimivat instituutiot
- Jäsenmaiden taloudelliset ongelmat, heikko talouskehitys
- Todellisen yhteistyöhengen (ja yhteisten etujen ymmärtämisen) puute
- Unionin pyrkimys puuttua liiaksi kaikenlaisiin yksityiskohtiin
- Kansalaisten muutosvastarinta välttämättömiin uudistuksiin
- Jo alunperin susi/utooppinen/toimimaton rakennelma
- Minulla ei ole minkäänlaista kuvaa siitä, mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä
- EU:n tulisi toimia tehokkaammin eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi, sillä muuten uudet työpaikat syntyvät pääasiassa Amerikkaan ja Aasiaan
- EU:sta pitäisi kehittää vahva vastapaino Yhdysvalloille maailman taloudessa ja politiikassa
- EU:n perustuslakiin kohdistetut ehdotukset ja näkemykset:
- Sopii kuvaamaan henkilökohtaista käsitystä EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Ei välitä jäsenmaidensa kansalaisten mielipiteistä
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Vastuullinen
- Byrokraattinen
- Tehokkaasti johdettu
- Edistää koko Euroopan hyvinvointia
- Nopeasti kehittyvä
- Yhdenmukaistaa liiaksi eri maiden oloja ja kulttuureja
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Lähentää/edistää eri maiden kansalaisten vuorovaikutusta
- Epäluotettava sopimuskumppani, josta ei edes pääse eroon
- Kaikkia hyödyttävä työnjako- ja yhteistoimintajärjestelmä
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Jäämässä ajastaan jälkeen/taantuva
- Osa väistämätöntä maailmanlaajuista integraatiokehitystä
- Palvelee talouselämän tarpeita, ei tavallisten ihmisten
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
- EU:n komission puheenjohtaja pitäisi valita vaalilla Euroopan parlamentissa
- Unionin toimivaltuuksia ei voida koskaan lopullisesti määritellä, sillä EU kehittyy aina ja on jatkuvassa muutostilassa
- EU:n tulisi toimia nykyistä tehokkaammin elintarvikkeiden puhtauden ja turvallisuuden takaamiseksi
- EU:sta on muodostunut vahva vastapaino Yhdysvalloille maailman taloudessa ja politiikassa
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa on kansalaisille yhdentekevä, sillä johtajien puuhilla ei ole kosketuskohtaa tavallisen kansalaisen elämään
- Euroopan keskuspankki tulee varmasti onnistumaan inflaation torjunnassa
- Jäsenvaltioiden on voitava vaikuttaa Euroopan keskuspankin politiikkaan
- EU:n pienten jäsenmaiden tulisi toimia yhdessä voidakseen tarvittaessa estää suurten jäsenmaiden sanelupolitiikka
- Vaikka EU:n ns. pohjoisesta ulottuvuudesta on puhuttu jo jonkin aikaa, hankkeen sisältö on jäänyt minulle vieraaksi
- Komission ero sen leväperäisen toiminnan johdosta osoittaa että demokraattinen valvonta toimii EU:n päätöksenteossa
- Nykyinen EU-tukiin perustuva aluepoliittinen tukijärjestelmä toimii järkevämmin kuin vanha kansallinen järjestelmä
- Kun Suomesta tulee vuorollaan EU:n puheenjohtajamaa vuonna 1999, se tuo unionin lähemmäs suomalaisia
- EU:n on rajoitettava amerikkalaisten ja japanilaisten jättiyritysten Euroopan valloitusta
- Suomen puheenjohtajuus EU:ssa heti eduskuntavaalien jälkeen on niin vaativa tehtävä, että nykyisen hallituksen tulisi jatkaa
- Miten seuraavat luonnehdinnat vastaavat käsitystänne EU:n päätöksenteosta:
- jäsenmaiden lukumäärä ja erilaisuus huomioon ottaen hyvin toimivaa
- hidasta ja tehotonta, ratkaisuja vain siirretään kokouksesta toiseen
- tapahtuu liiaksi suurimpien jäsenmaiden ehdoilla
- avointa ja läpinäkyvää
- monimutkaista ja vaikeaselkoista
- tapahtuu hyvässä yhteishengessä jäsenmaiden kesken
- EU-parlamentin pitäisi saada enemmän päätösvaltaa
- komission pitäisi saada enemmän päätösvaltaa
- tuottaa vesittyneitä kompromisseja, jotka eivät ole hyviä yhdellekään maalle
- liian pikkutarkkaa ja yksityiskohtaisiin säädöksiin menevää
- kykenee sovittamaan hyvin yhteen eri maiden erilaiset, ristiriitaisetkin intressit
- pyrkii ratkaisemaan liian monia suuria asioita yhtä aikaa
- syventää päättäjien ja kansalaisten kuilua myös omassa maassamme
- koko päätöksentekojärjestelmä kaipaa pikaista uudistamista/selkeyttämistä
- tukehtuu ajan myötä omaan mahdottomuuteensa
- ei sen byrokraattisempaa kuin oman maamme päätöksenteko
- johtavien politiikkojen ja suuryritysten johtajien tapa kiertää demokratiaa
- Suomelle hyvä, sillä ilman EU-jäsenyyttä maassamme olisi tehty huonompia päätöksiä
- tiedotusvälineet kertovat liikaa myönteisiä asioita EU:sta
- suomalaiset päättäjät vetoavat liikaa unioniin omien virheidensä peittämiseksi
- EU:n lippu, EU-passi yms. ovat turhia yrityksiä saada EU tuntumaan läheiseltä
- jäsenmaiden hallitusten päätösvaltaa ei tulisi EU:ssa vähentää
- niin vaativaa, että jätettävä todellisille asiantuntijoille
- toimii vain, mikäli EU kehittyy kohti liittovaltiota
- tarvitsee välttämättä komission jäsenen jokaisesta maasta
- Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista näkemyksistä liittyen EU-tukiin, erilaisiin tukimuotoihin sekä tukijärjestelmän yleiseen toimivuuteen Suomen kannalta?
- EU-tukien merkitys maamme elinoloihin/kehitykseen on suuri
- Tukijärjestelmä on toiminut tähän mennessä yleisesti ottaen hyvin
- Tukijärjestelmä on monimutkainen ja sekava
- Tukia myönnetään liian avokätisesti/leväperäisesti
- Tuet ovat elinehto maamme köyhimmille alueille
- Tukien käyttöä valvotaan/seurataan tiukasti
- En ole selvillä/tiedä EU-tukiasioista juuri mitään
- Tukien hakemiseen liittyy paljon turhaa paperisotaa ja byrokratiaa
- Tuet kohdentuvat Suomen eri alueille oikein
- Tuet kohdentuvat elinkeinoaloittain oikein
- Maaseudun ja maatalouden saama tuki on riittävää/oikein kohdennettua
- Kaupunkien ja teollisuusalueiden saama tuki on riittävää/oikein kohdennettua
- Oma maakuntani on saanut merkittäviä EU-tukia
- Suomen viranomaiset eivät ole riittävästi pitäneet maamme puolta EU:ssa tukia jaettaessa
- Tukia jää paljon saamatta, koska niitä ei tunneta/osata maassamme hakea
- Suomi saa liian vähän tukia suhteessa maksamiimme jäsenmaksuihin
- Koko tukijärjestelmä on huono, sillä se vääristää talouden luonnollista kehitystä
- Tuet ovat suomalaisten omia (jäsenmaksu)rahoja, jotka vain kierrätetään Brysselin kautta
- Vaikka EU:n 'vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin' tärkeydestä unionille on kerrottu tiedotusvälineissä, omassa tuttavapiirissäni siitä ei ole puhuttu sanaakaan
- Mikäli kansalaismielipide säilyy Suomessa EU:lle myönteisenä, se lisää maamme uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia unionissa
- Vaikka europarlamentin vallan vahvistaminen periaatteessa demokratisoi EU:n päätöksentekoa, käytännössä se kuitenkin johtaisi Suomen kaltaisten pienten maiden vaikutusvallan heikkenemiseen
- Tehokas ympäristönsuojelu Euroopassa on mahdollista vain EU-maiden yhteisvoimin
- Miten seuraavat luonnehdinnat sopivat kuvaamaan Teidän henkilökohtaista käsitystänne EU:sta:
- Kertoo avoimesti tavoitteistaan ja toiminnastaan
- Lujittaa rauhan säilymistä Euroopassa
- Ottaa ympäristönsuojelun vakavasti
- Demokraattinen
- Salailee asioita
- Tasoittaa Euroopan maiden hyvinvointi- ja elintasoeroja
- Toimii vahvojen ehdoilla
- Ei välitä jäsenmaidensa kansalaisten mielipiteistä
- Tarpeellinen Saksan ylivaltapyrkimysten estämiseksi
- Korostaa liikaa taloudellisia arvoja, laiminlyö sosiaalisia
- Vastuullinen
- Byrokraattinen
- Tehokkaasti johdettu
- Edistää koko Euroopan hyvinvointia
- Nopeasti kehittyvä
- Yhdenmukaistaa liiaksi eri maiden oloja ja kulttuureja
- Uhka pienten maiden kansalliselle olemassaololle
- Nykyajan Neuvostoliitto, epäonnistumaan tuomittu utopia
- Lähentää/edistää eri maiden kansalaisten vuorovaikutusta
- Epäluotettava sopimuskumppani, josta ei edes pääse eroon
- Kaikkia hyödyttävä työnjako- ja yhteistoimintajärjestelmä
- Toimii vain taloudellisesti hyvinä aikoina, riitautuu huonoina
- Vahvistaa Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa
- Jäämässä ajastaan jälkeen/taantuva
- Osa väistämätöntä maailmanlaajuista integraatiokehitystä
- Palvelee talouselämän tarpeita, ei tavallisten ihmisten
- Länsimaisen sivistyksen ja arvomaailman vankka puolustaja
- Kansallisten kulttuurien kuihduttaja
Voit etsiä aiheeseen liittyviä kysymyksiä alla olevasta kategoriapuusta. Muiden aihealueiden kysymyksiin pääset etusivun kautta.