- Sosiaaliturva
- Julkiset hyvinvointipalvelut ja -tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemassa oleville
- Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä
- Yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi
- Suomessa asuvilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon
- Sosiaalietuuksien väärinkäyttäjiä, laiskureita ja muita siivellä eläjiä suositaan maassamme nykyään aivan liikaa
- Suomessa on hyväksyttävä se, että palkka voi jäädä niin alhaiseksi, että riittävään toimeentuloon tarvitaan lisäksi sosiaaliturvaa
- Kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi
- Mahdollisen perustulon tulisi olla niin hyvä, että sillä voi elää, vaikka tämä merkitsisikin verotuksen kiristymistä
- Suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimentuloon
- Kannatan perustuloa, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on myös tehtävä työtä
- Alkoholipolitiikka
- Suhtautuminen hyvinvointivaltioon
- Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen
- Maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa
- Jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi
- Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman vahvaa talouskasvua
- Suomalainen hyvinvointivaltio on jo pitkälti ajettu alas
- Olen tyytyväinen yhteiskunnalta saamiini/perheeni saamiin julkisiin palveluihin
- Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvinvoinnin moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta
- Elintaso maassamme on niin korkea, että meillä pitää olla varaa huolehtia nykyistä paremmin vanhuksista, sairaista, vammaisista ja yleensäkin huono-osaisista lähimmäisistämme
- Tulevaisuudessa, nykyinen julkisiin palveluihin nojaava hyvinvointimallimme ei enää toimi, vaan meidän on siirryttävä kohti yksityiseen toimeliaisuuteen perustuvaa hyvinvointimallia
- Miten seuraavat asiat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet:
- Suomen asema Euroopan maiden joukossa
- Markkinatalousjärjestelmä ja sen kehityspiirteet
- Demokratian toimivuus, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet
- Työolot, työpaikkojen ilmapiiri
- Ulkoinen turvallisuus, maamme turvallisuuspoliittinen asema
- Sisäinen turvallisuus, rikollisuuden ja väkivallan määrä
- Tulo- ja hyvinvointierot väestöryhmien kesken
- Luonnon ja ympäristön tila
- Aineellinen hyvinvointi, elintaso
- Henkinen hyvinvointi, ihmisen onnellisuus
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Oikeusjärjestelmän toimivuus
- Yritysten asema/toimintaedellytykset
- Median/tiedonvälityksen taso ja toimintatavat
- Sosiaaliturvan taso ja kattavuus
- Koulutusjärjestelmä, kolutuksen taso/kehitys
- Teknologinen kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntaan
- Kansallisen kulttuurin asema
- Suomalaisten itsetunto
- Nykyinen hyvinvointi(yhteiskunta)malli:
- kaipaa perusteellista uudistamista ja karsintaa
- kansainvälisesti vertaillen tehokas ja toimiva
- holhoaa ja passivoi liiaksi, vie kansalaisten oma-aloitteisuuden
- syypää maamme räjähdysmäiseen valtionvelan kasvuun
- ollut viime vuosina jo liiallisenkin karsinnan ja alasajon kohteena
- paisunut järjettömäksi laajuudeltaan ja kustannuksiltaan
- takaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen
- murtuu vähitellen EU-jäsenyyden vaikutuksesta
- perusarvo, jota ei saa heikentää missään oloissa
- uudistaminen vaatii jokaiselta omakohtaisia uhrauksia
- tulisi toimia enemmän vapaaehtois-, yhdistys- ja yrityspohjalta
- tulisi yksityistää useilta osin/palveluiltaan
- on nostanut verotuksen kestämättömän korkealle
- kelpaa malliksi miltei kaikille maailman maille
- työväenliikkeen pitkäaikaisen taistelun tulos
- enemmänkin ideologinen kuin taloudellinen kiistakysymys
- markkinavoimien vapauden rajoittaja ja siksi niiden kritiikin kohde
- rahansa tärvänneen talouselämän lamasyntipukki
- säilytettävissä nykyisellään, mikäli vain tahtoa riittää
- ei tarvitse karsia, mikäli talouskasvu voimistuu
- useimmille 'saavutettu etu' josta luopuminen vaikeaa
- turvaverkko, joka on pelastanut lama-aikana maamme katastrofilta
- Suomalaista hyvinvointia eivät niinkään uhkaa ne, jotka haluavat karsia julkisia (valtion ja kuntien) menoja kuin ne, jotka haluavat pitää kaiken ennallaan
- Hyvä sosiaaliturva, ilmainen terveydenhoito ja muu pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä
- Vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta tulisi siirtää kouluilta ja yhteiskunnalta takaisin kodeille
- Nyky-yhteiskunnassa pitää olla röyhkeä, jos aikoo pärjätä
- Elintaso maassamme on niin korkea, että meillä pitää olla varaa huolehtia nykyistä paremmin työttömistä, sairaista, vammaisista ja muista huono-osaisista lähimmäisistämme
- Millaiseksi arvioitte seuraavien asioiden tilan Suomessa?
- Kansalaisten aineellinen hyvinvointi
- Yleinen yhteiskuntamoraali
- Yksilön vaikutusmahdollisuudet
- Kansalaisten tasa-arvoisuus
- Nuorten asema
- Yleinen yhteiskuntasopu
- Luonnon ja ympäristön tila
- Valtiojohdon toiminta
- Lapsiperheiden asema
- Kansalaisten henkinen hyvinvointi
- Elämän turvallisuus
- Eläkeläisten asema
- Kansallisen kulttuurin asema
- Työttömien asema
- Väkivallan tai terrorismin uhka
- Tulojen jakaantuminen
- Yksityisten yritysten toimintaedellytykset
- Syntyvyys
- Ihmisten onnellisuus
- Kansalaisvapaudet
- Ulkoistaminen
- Olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla
- Julkiset palvelut rapautuvat, jos yritykset ja järjestöt saavat tuottaa niitä nykyistä enemmän
- Maamme julkisista palveluista suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi, jotta palveluiden tuotanto tehostuisi
- Voittoa tavoittelevat yritykset eivät sovellu julkisten palvelujen tuottajiksi
- Hyvinvointiyhteiskuntaa tulisi kehittää nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa
- Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehostuisi
- Yksityisiä päivähoito-, vanhainkoti- ja terveyspalveluja tarvitaan maassamme tuntuvasti lisää
- Koulutus
- Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on liikaa vapautta ilman vastuuta, minkä seurauksena oppilaat ja opiskelijat ajelehtivat ilman, että heille pidetään kuria tai näytetään suuntaa
- Opetusta säännellään nykyisellään liikaa, sillä oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti ja yksityisten tahojen pitäisi saada perustaa kouluja paljon nykyistä vapaammin
- Jos korkeakouluissa ja yliopistoissa olisi Suomessakin lukukausimaksut, sen seurauksena sekä opiskelu, opetus että tutkimus muuttuisivat nykyistä tavoitteellisemmiksi ja suunnitelmallisemmiksi
- Suomen viime vuosikymmenten huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen
- Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti:
- Varhaiskasvatus (mm. päiväkodit ja esiopetus)
- Peruskoulutus
- Koulun onnistuminen kasvatustehtävässään (mm. käytös, elintavat, kansalaisuus)
- Toiseen asteen koulutus (ammattikoulut ja lukiot)
- Korkeakoulutus yleensä (yliopistot ja ammattikorkeakoulut)
- Aalto-yliopisto
- Helsingin yliopisto
- Tieteen ja tutkimuksen taso
- Koulun lapsille ja nuorille antamat valmiudet pärjätä elämässä
- Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus
- Suomessa on maailman paras peruskoulu
- Vanhemmat voisivat osallistua kouluissamme nykyistä enemmän myös opettamiseen
- On yhdentekevää, tuottaako koulutuspalveluita kunta, kolmas sektori tai yritykset, kunhan opetuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta pidetään huolta
- Suomalaisissa kouluissa on panostettava enemmän huippuosaamisen synnyttämiseen, vaikka sitten koulutuksen yleissivistävyydestä tinkien
- Koulujen välisistä eroista (mm. oppimistulokset, kouluviihtyvyys) tulisi kertoa vertailuilla, joiden tulokset olisivat kaikkien saatavissa olevaa julkista tietoa
- Nykyisen kaltainen peruskoulu on jäänne menneisyydestä ja asteittaisen kehittämisen sijaan kaikki tulisi ajatella kokonaan uusiksi.
- Mahdollisuus valita koulu on huono asia, koska se johtaa siihen, että meille syntyy hyviä ja huonoja kouluja
- Peruskoulussa pitäisi palata tasokursseihin, jotta jokainen oppilas voisi edetä omaa vauhtiaan
- Oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai koulupiirirajoista riippumatta
- Yrityksillä ei pitäisi olla mitään roolia koulujen kehittämisessä
- Oppilaiden numeroarvostelu pitäisi palauttaa koko peruskoulun alakouluun (luokat 1-6)
- Kuinka tärkeänä sinä pidät näiden opettamista lapsille peruskoulussa?
- Yleissivistystä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Ahkeruutta ja työn tekemisen merkitystä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Tiedon hakua ja käsittelyä (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Joustavaa ja innostunutta asennetta (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Huomisen työelämätaitoja (esim. yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, kansainvälisyys, yhteistyö) (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Löytämään 'oma juttu', itseä kiinnostava ala (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Jos peruskoulussa lisätään uusien taitojen opettamista, mistä nykyisistä aineista voitaisiin sinun mielestäsi tinkiä?
- Ei tingitä mistään, lisätään tunteja (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Kielten opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Taideaineiden opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Käden taitojen opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Liikunnan opetusta voidaan vähentää (asetettu tärkeysjärjestykseen asteikolla 1-6)
- Vaikka laadukas peruskoulutus tulee tarjota kaikille, lahjakkaille lapsille ja nuorille tulisi järjestää maksullisia erityiskouluja
- Maamme koulutusjärjestelmä on nykyisesti niin teoreettisesti suuntautunut, ettei käytännön ammatteihin pian enää löydy riittävästi osaajia
- Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti
- Suomen viime vuosien huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen
- Vaikka työnsaanti on edelleen maassamme vaikeaa, koulutus kannattaa aina
- Panostusta koulutukseen on maassamme voimakkaasti lisättävä, vaikka se merkitsisi määrärahojen vähentämistä joltakin muulta alalta
- Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa lähinnä vain tasapäisiä keskinkertaisuuksia, joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus
- Puheet koulutuksen lisäämisestä ongelmiemme ratkaisukeinona ovat hölynpölyä sillä useimpia työttömiksi joutuneita ei voida enää millään koulutuksella työllistää
- Mahdollisimman monille koululaisille ja opiskelijoille tulisi järjestää mahdollisuus päästä joksikin aikaa ulkomaille opiskelemaan tai töihin
- Koulutus ja kasvatus ovat kansakuntamme tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Mitä mieltä Te olette seuraavista koulutuskysymyksistä?
- Opettajien työn yleinen arvostus
- Koulutukseen käytettävien varojen määrä
- Lahjakkaiden oppilaiden mahdollisuudet saada erityisopetusta
- Yritysten panostukset henkilöstönsä koulutukseen
- Opetusministeriön ja kouluhallituksen määräysvalta oppilaitoksissa
- Tieteelliseen tutkimustoimintaan käytettävien varojen määrä
- Matematiikan ja muiden luonnontiet. aineiden osuus kouluopetuksessa
- Kulttuurin ja taideaineiden osuus kouluopetuksessa
- Kansainvälisyyteen opettavan aineksen osuus opetuksessa
- Ammatillisen koulutuksen arvostus suhteessa yleissivistävään koul.
- Opettajien määräysvalta luokassa
- Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä
- Käytöstapojen opettaminen kouluissa
- Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan
- Vieraiden kielten valinnanmahdollisuudet
- Sukupuolen korostuminen koulutusalavalinnoissa
- Tietotekniikan opetus kouluissa
- Opiskelupaikkojen määrä, korkeakouluissa
- Yliopistojen ja korkeakoulujen hajasijoittaminen maan eri puolille
- Pääsyvaatimukset opetusalalle ja ammattitaitovaatimukset alalla
- Opettajien itsenäinen päätäntävalta työssään
- Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksessa
- Insinöörikoulutuksen määrä maassamme
- Terveydenhuolto
- Julkisessa perusterveydenhuollossa pitäisi siirtyä valinnanvapausmalliin, jossa kansalaiset voivat valita hoitopaikkansa vapaasti kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä lääkäriasemista
- Kuinka hyvin tai huonosti terveydenhuolto mielestänne nykyisin toimii seuraavien asioiden suhteen:
- Lääkäriin pääsyn nopeus kuntien terveyskeskuksissa?
- Terveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen?
- Kansalaisten tasa-arvoisuus terveydenhuollossa?
- Jonotusajat leikkauksiin ja muuhun erikoissairaanhoitoon?
- Kuntoutus, toimintakyvyn palauttaminen hoitojen jälkeen?
- Asiakkaiden kuuntelu ja mielipiteiden huomioiminen palveluissa?
- Valinnanvapaus, mahdollisuus itse valita hoitopaikka ja hoitava taho?
- Palvelut ovat riittävän lähellä?
- Mitä terveyspalveluita käytätte ensisijaisesti? Käytättekö lähinnä
- Kuinka terveeksi koette itsenne nykyisin? Pidättekö itseänne
- On hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valinnanvapausmalliin, jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan
- Koska maakunnat päättävät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta, olisi oikein, että ne saisivat myös päättää soten rahoittamiseen tarvittavien verojen määrästä
- On hyvä asia, että julkinen terveydenhuolto siirtyy pois kuntien vastuulta maakuntien järjestettäväksi
Voit etsiä aiheeseen liittyviä kysymyksiä alla olevasta kategoriapuusta. Muiden aihealueiden kysymyksiin pääset etusivun kautta.